Oli kokonaisuutena aika kammottava snoozer tämä event, muutama ihan hyvä matsi mutta aivan liikaa väsynyttä täysien erien grindaamista matseissa joiden lopputulemalla ei ollut juuri mitään sen suurempaa merkitystä.
Dustinin ja Islamin matsi oli ainoa missä pääsi pulssi ja tunteet nousemaan, DP pärjäsi paljon paremmin kuin odotin. Etenkin alasvientipuolustusta oli selvästi Gamrotin kanssa hiottu, vaikka minusta ajoitellen näytti siltä että Islam saisi kyllä matsin mattoon jos vaan tarpeeksi ketjuttaisi ja veisi loppuun. Tosin Islam näytti myös ajoitellen kovin väsyneeltä, ja itse asiassa vähän joka matsissa minusta jätkät näytti melko ajoissa jo kovin hikiseltä ja uupuneelta, ihan kuin olisi korkealla paikalla oteltu. Liekö sitten jotain helteitä tuolla joka vaikuttaisi. Kyllä Islam voiton ansaitsi tästä tällä esityksellä vaikka Poirierin feelgood-hetkeä toivoinkin uran lopulle. Tosin omaan silmään näytti siltä että suurin Poirierin suoritukseen vaikuttanut hetki oli kun päät kolahti yhteen joka näytti vaikuttavan Poirieriin enemmän, ja melkein heti perään Islam rankaisi polvella kuuppaan. Tuon jälkeen Poirier oli jonkun aikaa ihan selviämismoodissa ja taisi se nenäkin mennä siinä ruttuun. Hyvin Dustin kuitenkin palautui tuosta ja teki matsista jännittävän loppuun asti. Ottelun viimeinen alasvienti oli muuten tavallaan aika ironinen, kun miettii että DP oli nimenomaan Gamrotin kanssa eniten noita harjoitellut ja tuo jalkaterän käpälöinti on ihan Gamrotin bravuuriliike.
En jaksa uskoa että Poirier enää jatkaa uraansa, mies vaikuttaa siltä että elämässä on muutakin kuin otteleminen eikä tässä enää paljon saavutettavaa ole muutenkaan. Poirier on aina ollut yksi niistä ottelijoista joita kunnioitan eniten ihmisenä, ei yleensä lähde mukaan liikaa suunsoittamiseen ja omistaa puheenvuoronsa usein hyväntekeväisyyksille joihin kerää rahaa. Kaikin puolin loistava esikuva kelle hyvänsä ja harvinaisuus tänä aikana, kun melkein kaikki koettavat päästä esille enemmän sitä Conorin reittiä rääpimällä päätä ja meuhkaamalla twitterissä (en usko X:ään). Oikeastaan toivon että Dustin eläköityy nyt hyvän sään aikana, on hänellä ainakin siihen varaa ja en usko että tuhlaa rahansa kokkeliin parissa vuodessa.
Stricklandin ja Costan matsilta odotin kyllä jostain syystä paljon enemmän kuin mitä nähtiin. Ajattelin että Costa olisi sen verran tekninen ja mörkö että ei lähtisi peruuttamaan Stricklandin kanssa jatkuvasti, koska Strickland ei yleensä pääse pelaamaan vahvuuksillaan ja melkein aina luovuttaa painostuksen jos vastustaja pitää vaan asemansa. Muutaman kerran vasta vissiin kolmannessa erässä Costa lopetti tuon pakittamisen ja matsi tasoittui heti selvästi, tosin odotin selvästi liikaa Costalta jonka vahvuuksiin ei todellakaan lukeudu hyvä taistoÄO. Ei esimerkkiä olisi tarvinnut katsoa kauempaa kuin Cannonier ja DDP-otteluista, joissa Strickland ei päässyt vain tallustamaan eteenpäin samalla kun vastustaja joutuu juoksemaan takaperin.
Joka tapauksessa matsi oli aikamoisen puuduttava lopun kaiken, etenkin Stricklandin valitus ottelun jälkeen siitä että vastustaja ei suostunut ottelemaan keskellä kuin mies oli aika huvittavaa kun ottaa huomioon että HETI kun Costa tuli eteenpäin niin Strickland ei voinut olla peruuttamatta itse minkä kerkesi. Alan olemaan aika kypsä Stricklandin juttuihin muutenkin, ja ottelutyylikään ei kerää meikältä pisteitä koska jos vastustaja pakittaa niin Strickland ei tee käytännössä mitään muuta kuin tallustaa eteenpäin jalkoja nostellen, ja silloin tällöin tuuppasee jalalla tai jabittaa. Onhan tuo vaikea tyyli vastata ja voitokas, mutta helkkari että tuntuu erät pitkiltä. Taas kerran viimeisen minuutin lopulla vasta Strickland alkoi kaivaa sitä voittoa tosissaan, ja taas liian myöhään lopetuksen kannalta jostain ihmeen syystä.
Matsi oli kyllä hissukseen edeten aika lailla yhtä maalia Stricklandille, en tiedä oliko tuomari joka pisteytti Costalle sama joka näki Kopylovin ja Almeidan matsin voitoksi Almeidalle, mutta aivan karmean puusilmäisiä molemmat tuomaroinnit. Jos nyt jonkun erän Costalle voisi antaa niin ehkä neljännen, mutta minusta siinäkin näytti enemmän illuusiolta voitosta johon aika usein tuomarit menee, kun ottelija joka on suorittanut paljon vastustajaa huonommin pistää vähän aiempaa paremmin vastaan. Kokonaisuutena sekin erä minusta karvan verran enemmän Stricklandille.
Hollandin ja Michal O:n ottelu oli aivan mielettömän raikas tuulahdus melkoisen tuheron Pricen ja Moronon matsin jälkeen. Michal yllätti aika hienosti alussa osumalla muutaman kerran todella hyvin, mutta meni sitten omaan kryptoniittiinsa kirjaimellisesti pää edellä, eli mattoon paremman painijan kanssa. Vähän ihmettelin että miksi tuomarilla kesti noinkin kauan mennä tilanteeseen kun minusta näytti aivan selvältä että puolalaisen käsi on vääntynyt aivan päin vittua. Ihan turhaa valittamista Michalilta matsin jälkeen, tämä on kuitenkin urheilulaji vielä toistaiseksi eikä mikään Kumite. Holland vissiin meinaa taas jatkaakin uraansa 185:ssa, joka on ihan hyvä veto minusta koska raamit riittävät ihan hyvin tähänkin painoon ja ottelijat ovat pykälän verran huonompia ja hitaampia keskimäärin.
En tämän jälkeisestä Hybridi-Valkohai -matsista itsestään sano paljoa muuta kuin että mitä ihmettä tämä teki edes pääkortilla, kumpikaan ottelijoista ei todellakaan ole ominaisuuksiltaan edes lähellä rankingiin vaadittavaa tasoa. Huomasin tosin vasta matsin aikana että Moronokin oli korvaava ottelija, joka selittänee miksi kaveri kaasutti niin rankasti, mutta alun perin matsissa oleva Jeremiah Wells ei selitä yhtään sen paremmin sitä miksi tämä ottelu oli näin korkealla, kaikki kolme ovat ihan tusinatavaraa.
Tämä siitäkin huolimatta että symppaan Moronoa siksi miten kovasti kaveri yrittää siitä huolimatta, että fyysiset lahjat lajiin on niin heikot ja kaveri pärjää lähinnä keskivertoa paremmin pelittävän aivokoppansa ansiosta. Price taas voitti enimmäkseen koska oli paremmin valmistautunut, mutta ei tässä matsissa ollut kyllä yhtään mitään pelissä edes rankingin kannalta. Pricen suhteen ihmettelen miten kaveri on edes enää UFC:ssa, tosin ehkä sillä sai paljon hyvää tahtoa työnantajalta kun antoi Robbie Lawlerille niin näyttävät jäähyväiset ottamalla turpasaunan, kuten toki kuuluukin noissa tilanteissa.
Brownin ja dos Santosin matsissa vähän harmitti tuomarin melko käsittämätön toiminta. Brown ojenteli aika surutta sormia Santosin silmiin ilman mitään sen kummempia seuraamuksia, etenkin se tilanne jossa tuomari keskeytti ottelemisen ja jostain mystisestä syystä jatkoi matsia melkein välittömästi edes kyselemättä mitään Santosilta oli aivan päätöntä toimintaa. Olen aina pitänyt Elizeusta ottelijana, kaveri on aina ollut todellinen action fighter ja vanhoilla päivilläänkin löytää tapoja tehdä matseista kilpailullisia vaikka vastustajat ovat nuorempia ja laji mennyt eteenpäin. Tästäkin matsista teki ihan kunnon taiston vaikka Brown tekikin parhaansa sokaistakseen vanhan miehen. Brownin toiminnassa ärsyttää eniten se, että oli selkeä ennakkosuosikki ja kaikki työkalut voittoon on ilmankin konnankoukkuja. Joka tapauksessa dos Santosin matsit kiinnostaa meikäläistä tästäkin hamaan tulevaisuuteen, eikä muuten monella "nevöhöödillä" ottelijalla ole spinning wheel kick -voittoa Sean Stricklandista, ei edes Don'Tale Mayesilla (terveiset Mäkisen Terolle). Brown myös on tutkalla, kaikki edellytykset on päästä ihan rankatuksi ottelijaksi nyt kun otteissa on enemmän tasaisuutta.
Loput matsit lyhemmin:
Cesar Almeida ei ole seuraava Alex Pereira, vaikka miehellä voitto tästä onkin. Jos Roman Kopyloville ei tuon ikäisenä pärjää painissa, niin nyt on myöhäistä. Tuomari joka näki tämän matsin Almeidan voitoksi on niin huono että minäkin olisin parempi, ja se on aika huonoa se.
Jailton ja Romanov oli onneksi lyhyt ottelu, Romanov näyttää fyysisesti siltä kuin motivaatio olisi aivan hukassa. Ensimmäisen tappion jälkeen otteet ja fyysinen olemus selvästi kulahtaneet, ja muistaakseni on sanonutkin että henkisesti ollut vaikeaa sen jälkeen kun eka L tuli. Toivottavasti saa itsensä vielä kasaan. Almeidan suurin kysymysmerkki on ollut se miten heikkoa ja etenkin totaalisen halutonta miehen pystyottelu on ollut. Tämä matsi ei tarjonnut tähän kysymykseen mitään vastausta joten katsellaan mitä seuraavaksi.
Dawsonin ja Soleckin matsista en mitään syvällisempää voisi sanoa vaikka haluaisin, koska aloin kelaamaan aika nopeasti joka kerta kun Solecki meni selälleen. Kelaamallakin nähdyn perusteella tein oikean ratkaisun enkä kadu mitään etenkin kun alla oli jo pelkkiä pisteille menneitä ja aika vähän viihdettä tarjonneita otteluita.
Matthewsin ja Rowen matsi oli edes ihan katsottava viihteen puolesta. Rowe olisi hyvä ottelija ylempään painoon, nyt näyttää että tuolla rungolla painoon pääseminen vaikuttaa liikaa suorituskykyyn. Ei olisi mitenkään pieni 185:ssa. Matthews on ihan hyvä keskitason ottelija mutta ei mihinkään sitä parempaan tule nousemaan, on se nyt nähty vaikka voitto tulikin.
Hafez oli vähän yllättävissäkin vaikeuksissa Gallin kanssa, tosin osui Galliin ekassa erässä niin hyvin että Gallin selviäminen oli pieni ihme ja Hafez selvästi väsähti kun metsästi päätä niin uppiniskaisesti. Hafezin debyytti oli kuitenkin tappiosta huolimatta suht tasaväkinen ottelu Jack Della Maddalenan kanssa, joten Hafezilta on lupa odottaa vielä ihan hyvää nousua nokkimisjärjestyksessä. Ihmettelen että Gallille on yhä käyttöä UFC:ssa, vissiin se upea voitto CM Punkista kantaa pitkälle.
Kaksi ekaa matsia oli niin pahaa audiovisuaalista Valiumia etten keksi niistä muuta sanottavaa. Koko kortti olisi ollut parempi ilman näitä, helle ja nuo matsit saivat aivot alkamaan sulaa jo heti kättelyssä.
