UFC 253: Adesanya vs. Costa (Su 27.9.2020 UFC Fight Island, Abu Dhabi)

Veikkaa voittajat


  • Total voters
    28
  • Poll closed .
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Toivottavasti Blachovicz voittaa, vaikuttaa hemmetin asialliselta ukolta ja tykkään sen ottelutyylistä.
Ei haittais jos Costa tyrmäis Adesanyan, vaikka en mikään Costa fani ole, mutta alkaa ärsyttää Israelin jutut ja persoona. Onhan Costa myöskin viihdyttävämpi ottelija.
 
Hankala kortti kyllä veikata mitään mutta pakko oli laittaa kaksi eri lappua.

Costa - Adesanya ottelu voi kyllä kääntyä kumminpäin tahansa. Jos Costa ei tyrmää kolmessa erässä, niin veikkaan että Adesanya nappaa joko tuomariäänin tai tko väsyneen Costan lopussa.
 
Toivottavasti Blachovicz voittaa, vaikuttaa hemmetin asialliselta ukolta ja tykkään sen ottelutyylistä.
Ei haittais jos Costa tyrmäis Adesanyan, vaikka en mikään Costa fani ole, mutta alkaa ärsyttää Israelin jutut ja persoona. Onhan Costa myöskin viihdyttävämpi ottelija.

Samoilla linjoilla..
 
Silloin kun tuo pääkortti alkaa niin tuolla Abu Dhabissa on kello 6:00 aamulla. Onko noi matsit oikeasti tuohon aikaan?
 
Viimeksi muokattu:
Jos oikein muistan kaikki Abu Dhabin kortit on alkanut paikallista aikaa keskellä yötä ja loppuneet aamulla.
 
Costa on profiloitunut väkivahvaksi tyrmääjäksi, mutta mitä jos tavoitteena on sittenkin kuristus-osasto, mikä aihe näyttää jotenkin hiipineen Adesanyan takaraivoon – faceoffista tuli mieleen Ronda Rousey ennen Holm tappiota.
 
Veikkaan aika aseeton tulee olemaan costa.
Viime matsistakin yli vuosi ja eritason jätkiä ylipäätään ollut vastassa kun adesanyalla.
Reyes luulen myös voittaa suht helposti, mun mielestä astetta kovempi kuin puolalainen.
 
Jotain wanhan hyvän ajan meininkiä tällä kortilla, et ei mitään turhaa suunsoittamista, mutta helvetin kovat ottelijat mestaruudesta. Kaks vyötä, miesten painoluokissa, eikä mitään paininollaamista tms. odotettavissa, vaan kunnon matsaamista. Hienoa! Ei malttais odottaa enää!
 
Kaiken järjen mukaan Costan pitäisi olla Israelille tosi sopiva vastus, melkein joka paikassa Israelin voittoa povataankin ja ihan hyvästä syystä.

Israel myös vituttaa minua jostain syystä ihan helvetin paljon. Varmaan etenkin kun kaveria hehkutetaan niin karismaattisena, mutta juuri mitään mielenkiintoista en ole kaverin suusta kuullut, ellei sitten se karisma ole sitä että haukottelee, röyhtäilee ja piereskelee haastatteluissa ja vähättelee kaikkia vastustajiaan ilman sen kummempaa perustelua mihinkään. Eikä siinä mitään jos vähättelee kunhan lunastaa hehkuttelunsa. Oikein halusi Romeron vastaansa että voisi piestä tämän ennennäkemättömällä tavalla, ja sitten 25 minuutissa ei uskaltanut juuri muuta kuin potkia kintuille. Sitten taas jälkikäteen kauhea uho päälle, hohhoijaa.

Mutta, kyllähän kaiken järjen mukaan Izzyllä pitäisi olla juuri se työkalupakki millä Costan tyylinen suoraviivaisesti etenevä iskunvaihtaja voitetaan. Kuitenkin koska olen ihan helvetin usein väärässä kaikissa analyyseissani, laitoin kympin Costan tyrmäysvoitolle. Tätä puoltaa se että suurin osa järjellä veikkaamistani matseista päättyy päinvastoin kuin lapulle laitoin, ja että toivon todella paljon sitä ettei minun tarvitse joka mma-aiheisella youtube-kanavalla kuunnella Adesanyan muminaa ja röyhtäilyä.


Tästä eteenpäin tulee pitkä pätkä ajatuksenvirtaa, koska en pystynyt lopettamaan kirjoittamista kun aloitin, ja hyvä osa liittyy korttiin korkeintaan hatarasti. Lukeminen ja mahdollinen provosoituminen vain omalla vastuulla. Melkein toivoisin että joku provosoituisi, koska jos näin ei käy niin pidän sitä merkkinä siitä että kirjoittamani täytyy olla totta ja se masentaisi minua entisestään.


Eli to be frank, minä itse asiassa pisteytin tuon Izzy-Romero matsin Romerolle, mutta olin varma että tuomarit eivät halua/uskalla näin tehdä koska champpihan pitää aina voittaa vähän enemmän. Ei tehnyt Romerokaan matsissa kummia, mutta pudotti kuitenkin Israelin kertaalleen ja osui painavammat osumat. Jos matsi olisi tapahtunut vakuumissa, Romeron ei olisi itse asiassa tarvinnut tehdä paljoakaan enemmän. Mutta Romeron epäonneksi kun on champpi vastassa, niin voittokriteerit lasketaan tarvittavin osin niillä kriteereillä missä champpi oli parempi. Tämähän ei Romerolle ollut edes ensimmäinen kerta ja siksi olin niin pettynyt ettei hän tajunnut pelin henkeä.

Tämän sataprosenttisesti vammaisen perinteen viimeisin uhri oli ehkä korneimmalla näkemälläni tavalla Max Holloway. Jos nimittäin Volkanovski vs Holloway ensimmäinen matsi olisi mennyt kuten toinen matsi meni, olisi Max aivan satavarmasti voittanut tuon ensimmäisen matsin. Mutta kyseessä olikin ottelu numero kaksi, ja Max oli siirtynyt haastajan paikalle, jolloin hänen pitääkin voittaa vielä vähän enemmän tai muuten ei tule voittoa. Jokainen jolla oli kaksi toimivaa silmää näkivät, että Max voitti kolme ensimmäistä erää ja melkoisen selvästikin. Mutta koska Max ei ollut enää champ, ei myöskään kolme erää riitä, koska yksi näistä eristä täytyy "beat the champ" -säännön nojalla siirtää mestarin nimiin.

Tällöin tuomaroinnin kriteerejä muutetaan ainakin yhden erän kohdalla suosimaan mestaria. Jos haastaja vei iskujen määrän niin sitten aletaan katselemaan iskujen laatua. Jos iskujen laatukaan ei tuota haluttua tulosta niin sittenhän sekoitetaan pakkaan se kumpi käveli enemmän eteenpäin. Parastahan olisi jos mestari saisi alasviennin ja pidettyäkin vähän aikaa haastajaa matossa. Yhtään mitään siellä ei tarvitse tehdä, mutta tämän alasviennin sekä mahdollisen top controllin arvo etenkin vähintään kymmenkertaistuu mikäli kyseessä on erä, jolla matsi voidaan kääntää siten ettei vyö vaihda omistajaa. Varmaan on sanomattakin selvää että kaikki edellämainittu perustuu minun näkemyksiini mm edellämainituista matseista, ja on arviolta 150% mutuun perustuvaa, joten jos haluatte että etsin tilastoja tms niin olette shit out of luck. Enkä väitä että jokainen mestaruusottelu olisi jotenkin rigged, mutta noin tilastollisesti katsottuna niissä on erityisen paljon ihan helvetin outoja erävoittoja etenkin joidenkin tuomareiden papereissa. Eikä aina tarvitse todellakaan olla edes kyse tittelimatsista, jos jossain ottelussa Sal D'Amato on tuomaroimassa, niin on melkeinpä todennäköistä että nähdään omituinen split decision, jossa jokainen erä saattaa olla täysin toisinpäin kuin muiden tuomareiden papereissa.

Tästä aasinsiltana mietiskelin, että kun Jones palaa häntä koipiensa välissä takaisin LHW-divariin, koska jonkun ihmeen kauttahan raskaassa sarjassa hänelle ei välttämättä enää anneta mitaleja osallistumisesta, ja koon tuoma etukin kutistuu merkittävästi, niin hänhän saa varmasti tittelimatsin heti kun vain haluaa. Eikä siinä mitään, tottakai saa. Mutta, riittääköhän tuolloin että divarin sen hetkinen mestari voittaa suurimman osan eristä, vai mennäänkö sitten taas siihen että Jones saa automaattisesti ratkaisevan erävoiton jos jossain erässä on edes joku tilasto jolla homma voidaan koplata hänen edukseen? Eli siis kumpi on tällöin tärkeämpää, olla mestari vai olla Jon Jones? Tämä on yksi syy miksi tykkään tästä tulevasta mestaruusmatsista erityisen paljon: meillähän on oikeasti mahdollisuus nähdä se näky kun paremmin otellut kaveri poistuu häkistä mestarina!

Ja lopuksi, mitä tulee tähän "beat the champ" -hölynpölysääntöön, niin lienee selvää että tämä nyrkkeilystä periytynyt täysin vajaamielinen tapa tuomaroida olisi syytä saada kitkettyä vapaaottelusta pois samaan tyyliin kuin kaikki muutkin vastaavat hölmöydet. Jos ei muusta syystä niin siksi, että täysin totaalisen selväähän on, että vapari menee hiljalleen suosiossa ohi nyrkkeilystä, ja jonain kauniina päivänä jopa ihmetellään että oli tällainenkin laji olemassa joskus jossa tuomari tulee väliin pelastamaan toisen ottelijan jos tämä tajuaa kääntyä poispäin vastustajastaan tai keksii halata tätä, ja lapsenlapsemme pyörittelevät päätään ihmetyksissään koko ajatukselle. Ettäkö oli kamppailulaji, jossa mestarin annettiin voittaa vastustajansa huonommalla esityksellä, ja jossa pakoilu ja halaaminen olivat hyviä tapoja saada tuomari puuttumaan peliin jomman kumman eduksi jos epätoivo iski? Ziisus sentään isoisä, onneksi ne päivät ovat takanapäin!
 
Kaiken järjen mukaan Costan pitäisi olla Israelille tosi sopiva vastus, melkein joka paikassa Israelin voittoa povataankin ja ihan hyvästä syystä.

Israel myös vituttaa minua jostain syystä ihan helvetin paljon. Varmaan etenkin kun kaveria hehkutetaan niin karismaattisena, mutta juuri mitään mielenkiintoista en ole kaverin suusta kuullut, ellei sitten se karisma ole sitä että haukottelee, röyhtäilee ja piereskelee haastatteluissa ja vähättelee kaikkia vastustajiaan ilman sen kummempaa perustelua mihinkään. Eikä siinä mitään jos vähättelee kunhan lunastaa hehkuttelunsa. Oikein halusi Romeron vastaansa että voisi piestä tämän ennennäkemättömällä tavalla, ja sitten 25 minuutissa ei uskaltanut juuri muuta kuin potkia kintuille. Sitten taas jälkikäteen kauhea uho päälle, hohhoijaa.

Mutta, kyllähän kaiken järjen mukaan Izzyllä pitäisi olla juuri se työkalupakki millä Costan tyylinen suoraviivaisesti etenevä iskunvaihtaja voitetaan. Kuitenkin koska olen ihan helvetin usein väärässä kaikissa analyyseissani, laitoin kympin Costan tyrmäysvoitolle. Tätä puoltaa se että suurin osa järjellä veikkaamistani matseista päättyy päinvastoin kuin lapulle laitoin, ja että toivon todella paljon sitä ettei minun tarvitse joka mma-aiheisella youtube-kanavalla kuunnella Adesanyan muminaa ja röyhtäilyä.


Tästä eteenpäin tulee pitkä pätkä ajatuksenvirtaa, koska en pystynyt lopettamaan kirjoittamista kun aloitin, ja hyvä osa liittyy korttiin korkeintaan hatarasti. Lukeminen ja mahdollinen provosoituminen vain omalla vastuulla. Melkein toivoisin että joku provosoituisi, koska jos näin ei käy niin pidän sitä merkkinä siitä että kirjoittamani täytyy olla totta ja se masentaisi minua entisestään.


Eli to be frank, minä itse asiassa pisteytin tuon Izzy-Romero matsin Romerolle, mutta olin varma että tuomarit eivät halua/uskalla näin tehdä koska champpihan pitää aina voittaa vähän enemmän. Ei tehnyt Romerokaan matsissa kummia, mutta pudotti kuitenkin Israelin kertaalleen ja osui painavammat osumat. Jos matsi olisi tapahtunut vakuumissa, Romeron ei olisi itse asiassa tarvinnut tehdä paljoakaan enemmän. Mutta Romeron epäonneksi kun on champpi vastassa, niin voittokriteerit lasketaan tarvittavin osin niillä kriteereillä missä champpi oli parempi. Tämähän ei Romerolle ollut edes ensimmäinen kerta ja siksi olin niin pettynyt ettei hän tajunnut pelin henkeä.

Tämän sataprosenttisesti vammaisen perinteen viimeisin uhri oli ehkä korneimmalla näkemälläni tavalla Max Holloway. Jos nimittäin Volkanovski vs Holloway ensimmäinen matsi olisi mennyt kuten toinen matsi meni, olisi Max aivan satavarmasti voittanut tuon ensimmäisen matsin. Mutta kyseessä olikin ottelu numero kaksi, ja Max oli siirtynyt haastajan paikalle, jolloin hänen pitääkin voittaa vielä vähän enemmän tai muuten ei tule voittoa. Jokainen jolla oli kaksi toimivaa silmää näkivät, että Max voitti kolme ensimmäistä erää ja melkoisen selvästikin. Mutta koska Max ei ollut enää champ, ei myöskään kolme erää riitä, koska yksi näistä eristä täytyy "beat the champ" -säännön nojalla siirtää mestarin nimiin.

Tällöin tuomaroinnin kriteerejä muutetaan ainakin yhden erän kohdalla suosimaan mestaria. Jos haastaja vei iskujen määrän niin sitten aletaan katselemaan iskujen laatua. Jos iskujen laatukaan ei tuota haluttua tulosta niin sittenhän sekoitetaan pakkaan se kumpi käveli enemmän eteenpäin. Parastahan olisi jos mestari saisi alasviennin ja pidettyäkin vähän aikaa haastajaa matossa. Yhtään mitään siellä ei tarvitse tehdä, mutta tämän alasviennin sekä mahdollisen top controllin arvo etenkin vähintään kymmenkertaistuu mikäli kyseessä on erä, jolla matsi voidaan kääntää siten ettei vyö vaihda omistajaa. Varmaan on sanomattakin selvää että kaikki edellämainittu perustuu minun näkemyksiini mm edellämainituista matseista, ja on arviolta 150% mutuun perustuvaa, joten jos haluatte että etsin tilastoja tms niin olette shit out of luck. Enkä väitä että jokainen mestaruusottelu olisi jotenkin rigged, mutta noin tilastollisesti katsottuna niissä on erityisen paljon ihan helvetin outoja erävoittoja etenkin joidenkin tuomareiden papereissa. Eikä aina tarvitse todellakaan olla edes kyse tittelimatsista, jos jossain ottelussa Sal D'Amato on tuomaroimassa, niin on melkeinpä todennäköistä että nähdään omituinen split decision, jossa jokainen erä saattaa olla täysin toisinpäin kuin muiden tuomareiden papereissa.

Tästä aasinsiltana mietiskelin, että kun Jones palaa häntä koipiensa välissä takaisin LHW-divariin, koska jonkun ihmeen kauttahan raskaassa sarjassa hänelle ei välttämättä enää anneta mitaleja osallistumisesta, ja koon tuoma etukin kutistuu merkittävästi, niin hänhän saa varmasti tittelimatsin heti kun vain haluaa. Eikä siinä mitään, tottakai saa. Mutta, riittääköhän tuolloin että divarin sen hetkinen mestari voittaa suurimman osan eristä, vai mennäänkö sitten taas siihen että Jones saa automaattisesti ratkaisevan erävoiton jos jossain erässä on edes joku tilasto jolla homma voidaan koplata hänen edukseen? Eli siis kumpi on tällöin tärkeämpää, olla mestari vai olla Jon Jones? Tämä on yksi syy miksi tykkään tästä tulevasta mestaruusmatsista erityisen paljon: meillähän on oikeasti mahdollisuus nähdä se näky kun paremmin otellut kaveri poistuu häkistä mestarina!

Ja lopuksi, mitä tulee tähän "beat the champ" -hölynpölysääntöön, niin lienee selvää että tämä nyrkkeilystä periytynyt täysin vajaamielinen tapa tuomaroida olisi syytä saada kitkettyä vapaaottelusta pois samaan tyyliin kuin kaikki muutkin vastaavat hölmöydet. Jos ei muusta syystä niin siksi, että täysin totaalisen selväähän on, että vapari menee hiljalleen suosiossa ohi nyrkkeilystä, ja jonain kauniina päivänä jopa ihmetellään että oli tällainenkin laji olemassa joskus jossa tuomari tulee väliin pelastamaan toisen ottelijan jos tämä tajuaa kääntyä poispäin vastustajastaan tai keksii halata tätä, ja lapsenlapsemme pyörittelevät päätään ihmetyksissään koko ajatukselle. Ettäkö oli kamppailulaji, jossa mestarin annettiin voittaa vastustajansa huonommalla esityksellä, ja jossa pakoilu ja halaaminen olivat hyviä tapoja saada tuomari puuttumaan peliin jomman kumman eduksi jos epätoivo iski? Ziisus sentään isoisä, onneksi ne päivät ovat takanapäin!

Mun mielestä tää koko teksti oli ihan hyvä, mäkin olen vähän humlassa. Varmaan just se resonoi. Kiitos analyysistä.

Noli miten noli, tästä tulee varmaan kaikkien aikojen tasokkain middleweight-ottelu. Laitoin jopa Costalle rahaa, koska laskin MMatikalla, että kumpi pärjäsi paremmin Romeroa vastaan. Back tu teh basics.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom