Erittäin hidas ja jäykkä suolapatsas oli Packalen. Ei mitään rentoutta, liikettä, ideaa tai juonikkuutta tekemisessä, ei mitään. Paskanjäykkänä vähän tökki etukättä, eikä se tuollaisenaan ole minkäänlainen pelote, vaikka ulottuvuutta onkin. Vastustaja piti hyvää liikettä koko ajan. Kyllähän tuon näki ensi hetkistä alkaen, että Teemu on väärässä paikassa ja lyödään taas veltoksi. Yksi onneton alasvientiyritys siellä oli, jonka vastustaja esti hyvin helposti.
Kriittinen kirjoitus, mutta kritiikkiäkin on annettava, kun siihen on aihetta. Packalenin tekeminen Ufc:ssä oli kaiken kaikkiaan yksiulotteista, jäykkää ja mielikuvituksetonta. Tietyllä tavalla tuollainen köyhän miehen Maia, selvästi huonommalla pysty- ja matto-osaamisella.
Ehkäpä tällaisen suomalaisesityksen jälkeen porukka osaa vielä enemmän arvostaa Makwanin suorituksia. Kaukana sekin on vielä divarin huipuista, mutta Makun tekemisessä on ideaa, otteleminen on rentoa ja rohkeaa, ja pelisilmää on ihan eri tavalla. Siinä on meidän Ufc-toivo nyt ja lähitulevaisuudessa.