tyttöystävien suhtautuminen tietokonepeleihin

Liittynyt
30.7.2003
Viestejä
5 150
Moniko seurusteleva palstalainen pelaa tietokonepelejä? Miten puolisonne suhtautuvat tähän?

Sain juuri kaverilta lahjaksi battlefield 2:n, mutta pelin asennuksesta syntyi melkonen taistelu. Tyttöystäväni mielestä kaikki tietokonepelit ovat taannuttavia, tyhmentäviä, leikkimistä, lapsellista ja kaikkea muuta vastaavaa.

Onko pelit jäänyt muilta pelaamatta vai oletteko päässeet sopuratkaisuun?

Oman käsitykseni mukaan kuitenkin näitä pelejä pelaavat lähinnä juuri ikäiseni jampat. Olenko väärässä?

nimim. tossun alla? :haart: :lol2:
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Välillä tulee pelattua kaikki vapaa-aika, ikää muutaman vuoden vajaan kolmekymmentä. Samanikäisessä kaveripiirissä havaittavissa samankaltaista toimintaa. Pitäisin suht normaalina.
 
No pleikkarin pelithän ajaa saman asian. En olisi varmaan koskaan sortunut pelaamaan jos ilman nykyistä muijaani. Hän kun muutti saman katon alle niin toi mukanaan pleikka ykkösen jonka oli saannut tutultaan pantiksi lainasta. No sitten pikkuhiljaa aloin pelailla doomia ja sen jälkeen kaikki ps1 räiskinnät mitä vaan löysin. Sitten emäntä halusi ostaa pleikka 2 johon en tietenkään ollut vastaan. No hän osti sen ja möi 1. pois. No kakkosella emäntä on ehkä pelannut jonkun tyyliin 100h kun itse olen pelannut jonkun 100x hänen pelaamansa määrän. Samoin hänellä joku 2 peliä niin minulla on joku 10. peli menossa jota yritän saada lävitse. En ole juurikaan uusia pelejä ostellut vaan ihan vanhempia käytettynä. Ja itseasiassa kun mietin niin ainakin Return on Wolfenstein, Red dead revolver ja medal of honor rising sun on emännän ostamia mulle lahjaksi juuri divareista kun olen niitä toivonut.

Ps. kun katsoin Nevahoodin profiilia niin sen mukaan olen viellä 10 vuotta vanhempikin kuin hän. Elikkä ei iällä ole merkitystä tuohon pelaamiseen
 
Oma tyttöystävä ei pelaamisesta ole sen ihmeemmin sanonut, aikalailla neutraalisti suhtautuu, tosin Half-Life 2:sen ostettuani meinasi tulla vähän sanomista rahan käytöstä(tosin niin kaikista muistakin heräteostoksista:D), ja sitten kyseisen pelin takia venähtäneistä illoista myös lievää paheksuntaa.. Saattaapa tosin jopa itsekin pelailla joskus harvoin, ja seuraili mm. mielellään kun Sims 2:sta pelailin..
Mut pelaamiseen yleisesti suhtautuu ihan positiivisesti, harrastuksena muiden joukossa.
 
nevahood sanoi:
Moniko seurusteleva palstalainen pelaa tietokonepelejä? Miten puolisonne suhtautuvat tähän?

Sain juuri kaverilta lahjaksi battlefield 2:n, mutta pelin asennuksesta syntyi melkonen taistelu. Tyttöystäväni mielestä kaikki tietokonepelit ovat taannuttavia, tyhmentäviä, leikkimistä, lapsellista ja kaikkea muuta vastaavaa.

Onko pelit jäänyt muilta pelaamatta vai oletteko päässeet sopuratkaisuun?

Oman käsitykseni mukaan kuitenkin näitä pelejä pelaavat lähinnä juuri ikäiseni jampat. Olenko väärässä?

nimim. tossun alla? :haart: :lol2:

Heitä vastaväite kehiin. Jotain mitä hän tekee, niin sano samat että lapsellista, tyhmentävää jne jne. :)
 
Tulee pelailtua, joskus enemmän joskus vähemmän. Ikää on jo tarpeeksi ja kaikki kaveritkin pelailee joten ihan normaalia tämä taitaa olla.
Vaimo on tainnut jo hyväksyä asian ja olenpa kerran saanut pelinkin häneltä lahjaksi. :)
Ongelmia tulee siinä vaiheessa jos pelaamiseen kuluttaa liikaa aikaa, esim. jää joku muu homma tekemättä. :rolleyes:
 
Tykkään itsekin pelata, joten ei mua ainakaan häiritse jos toinen osapuoli silloin tällöin pelailee. Kerran olen kuitenkin kerran elänyt "selän" kanssa... suurin kiinnostuksen kohde elämässä tuntui olevan DoD-matsit ja niiden järjestely. Yritä siinä sitten seurustella. En tiedä oisko ollut liikaa vaadittu esim. yhteinen aika joskus muulloinkin kuin sillon, kun mies kömpii aamuyöllä sänkyyn vonkaamaan persettä. Kiihottaa tosi paljon se toisen niskan katselu päivästä toiseen :jahas:

Harmillista ettei tähän nykyiseen asuntoon mahdu kangas ja tykki, niiden kautta ois hubaa pelata :hyper: Meillä on täällä mun PS2 ja Pullan XBox. Tekis mieli vaihtaa kannettava takaisin pöytäkoneeseen että pääsis taas pelaamaan kunnolla... ei oo tullut tehtyä sitä pitkään aikaan. Kun asuttiin vielä erillään, pojat järkkäili peli-iltoja eikä se mua mitenkään häirinnyt. Toisaalta ymmärrän niitä naisia jotka ei peleistä perusta. Ne kun vie miehen aika lailla tavoittamattomiin sinne pelimaailmaan. Itse pelaavana vaan tietää miten hyvin peli voi imaista sisäänsä... mutta yleensä vaan pariksi päiväksi. Niin kauan kun se pelaaminen on ajanvietettä eikä koko elämän sisältö, pelit on kivoja :thumbs:

edit: Mielestäni jokaisen miehen kanssa seurustelevan kannattaisi vaan hyväksyä se tosiasia, että pojat on poikia. Ei tartte vääntää joka hemmetin asiasta kun ymmärtää, että iästä riippumatta mies on yleensä tyytyväinen kun saa olutta, seksiä, aikaa kavereiden kanssa ja aika-ajoin sikailla rauhassa ;) (ei millään pahalla ja sorry off-topic, tuli vaan mieleen)
 
ymmärtää, että iästä riippumatta mies on yleensä tyytyväinen kun saa olutta, seksiä, aikaa kavereiden kanssa ja aika-ajoin sikailla rauhassa

Tämä ominaisuus tulee yleensä naisille noin 25 vuoden iässä vasta. Sitä nuoremmat tahtovat vain muuttaa miehen mieleisekseen. ;)
 
Nakkeli sanoi:
Tämä ominaisuus tulee yleensä naisille noin 25 vuoden iässä vasta. Sitä nuoremmat tahtovat vain muuttaa miehen mieleisekseen. ;)

Eäh, oma tyttöystävä on ainakin jo huomannu että meikäläisestä ei saa pahoja tapoja korjattua pois sitten millään, joten olemme take it or leave it-periaatteella..:D
 
Faidra sanoi:
Kerran olen kuitenkin kerran elänyt "selän" kanssa...

Sama täällä, ja ei tosiaan ollut kivaa - kun tulin töistä/salilta, ex istui koneen ääressä pelaamassa Warcraftia, ja lopetti vasta sitten, kun menimme nukkumaan, päivällisensäkin söi siinä pelaamisen ohessa. Itse en tietenkään meinannut päästä koneelle lainkaan (kämppä ja kone olivat tosin miehen, mutta netti maksettiin puoliksi, ja sitä hankittaessa nimenomaan oli puhe, että molemmilla on sitten yhtäläinen käyttöoikeuskin).

Noin yleensä ottaen minulla ei ole mitään tietokonepelejä vastaan, kunhan niihin käytetty aika tosiaan pysyy kohtuudessa.
 
Ex:än kanssa piti ostaa yhteinen pleikkari joskus, eli ei se pelaaminen välttämättä oo paha asia, mutta tietysti pelit sellasia, mistä molemmat vois nauttia kaksinpelinä. Pelaa silloin, kun ei tarvi naista viihdyttää (koskahan tääkin tapahtuu) :D
 
No mä pelailen counter strike sourcee ja muijaa se tuntuu närästävän kummasti. On se kyl myönnettävä, että liikaa sitä tulee hakattua mutta eipä o ollu parempaakaan tekemistä. Muija huutaa välil "tu kattoo telkkaria", vittu ei mua kiinnosta kattella telkkaria, vaikka siin vieres istuis Janina Frostell...vai...ööö.... :)
 
raka sanoi:
No mä pelailen counter strike sourcee ja muijaa se tuntuu närästävän kummasti. On se kyl myönnettävä, että liikaa sitä tulee hakattua mutta eipä o ollu parempaakaan tekemistä. Muija huutaa välil "tu kattoo telkkaria", vittu ei mua kiinnosta kattella telkkaria, vaikka siin vieres istuis Janina Frostell...vai...ööö.... :)

Hahahah, tuttu juttu muuten, mut mun muija haluais vaan istua ja....jutella! Jopa pilkko pimeessä huoneessa...meikä ehkä siinä sen minuutin ihmettelee et tuleeko toosaa, mut sit alkaa kyllästyttää...:jahas: Voihan vittu! en mä jaksa yli kahta minuuttia jutella! :lol2: :nolo:
 
JWO sanoi:
Hahahah, tuttu juttu muuten, mut mun muija haluais vaan istua ja....jutella! Jopa pilkko pimeessä huoneessa...meikä ehkä siinä sen minuutin ihmettelee et tuleeko toosaa, mut sit alkaa kyllästyttää...:jahas: Voihan vittu! en mä jaksa yli kahta minuuttia jutella! :lol2: :nolo:

Nii i, se on perseestä sellanen touhu. Rupee tuntuu jo vittuilulta se pyytäminen telkkaria kattoo.

Oon tullu ite siihen tulokseen et muijalla ei ole mitää tekemistä, nii ei saa sitten mullakaan olla. Vituttaa tollanen :)
 
Juu aina välillä kuulee stooreja akoista jotka nalkuttaa pelaamisesta. Mä en kyllä varmaan jaksais päivää pitempään siitä että joku itkee pelaamisesta. Varsinkin siis jos pelaaminen on kohtuuden rajoissa mutta naisella vaan on asennevamma pelejä vastaan.
 
Janne sanoi:
Juu aina välillä kuulee stooreja akoista jotka nalkuttaa pelaamisesta. Mä en kyllä varmaan jaksais päivää pitempään siitä että joku itkee pelaamisesta. Varsinkin siis jos pelaaminen on kohtuuden rajoissa mutta naisella vaan on asennevamma pelejä vastaan.

Jep, tosin näitä tyyppejä löytyy molemmilta puolilta, eikö ton luulis olevan sama vaikka harrastais kukka-asetelmien tekoa, kunhan se vaan pysyy kohtuudessa, eikä vie koko elämää..
 
Noh, juuri loppui kahdeksan tunnin Battlefield 2 sessio ja vähän on niskat jäykät. Eikai sitä viitsi aina pelailla jos tytteli on kotona. Mutta aina sillon tällön.
 
Terminator2 sanoi:
Eikai sitä viitsi aina pelailla jos tytteli on kotona.

Tuohon minäkin yhdyn. Tulee pelattua mutta viime aikoina melko vähän. CS Sourcea on tullu mätettyä, ja tietty HL1 ennen HL2 piti pelata kans. Nyt ois suunnitteilla pelata kaikki C&C sarjan pelit läpi, Red Alerttiin ois lisälevytkin hommattu :D

On vaa jääny melko vähiin viime aikoina, enemmin tullu opiskeltua koneen ääressä, unohtuu toi pelaaminen :eek:
 
Hah, hupaisa threadi :) Ihan pakko vastata tähän ..näin naisen näkökulmasta. Itse olen pelaillut erinnäisiä netti rpg pelejä vuodesta -96 ja myöhemmin sitten kun paremman pc:n sain niin tuli hakattua läpi satsi rpg pelejä. Olen kokeillut myös ns. 'hänen' pelejään mm. dodia yms. ja mukavaa oli.

Itse ajauduin nuoruusvuosina ;> niin syvälle pelien syövereihin että meni jo elämä uusiin puihin. Tämän seurauksena olenkin ottanut itselleni etuoikeuden valittaa kun/jos miehen pelaaminen menee liiallisuuksiin. Hän tehköön samoin minulle.

Pelaaminen on hauskaa, itsekkin muistan hakanneeni näppäimistöä lukemattomia kertoja ja hokeneeni "kuole vitun paska, vitun runkku!" ..tulee vapauttava fiilis. En silti voisi kuvitella tekeväni tätä entisissä mittapuissa koska elämässä on muutakin kun pc/xbox/pleikkari yms. Tässäkin asiassa kuten monessa muussa tarvitaan sitä ymmärrystä puolin jos toisin.
 
Mä olen korkeintaan pelaillut jossain bileissä (öh), tai Hesarilla hakkaamassa sitä ihmelaitetta jossa joku kinuskininja mätkii vihollisia. Eipä pahemmin nuo jutut nappaa.

Mä en jaksa ymmärtää tollasta. En itse yksinkertaisesti jaksa istua jossain telkkarin äärellä hakkaamassa mitään juttuja. ei siinä voi edes tehdä töitä samalla eikä mitään muutakaan hyödyllistä. mitä järkeä siinä on? Kyllä mä sanon suoraan että säälittävää, jos menee aikaa siihen liikaa... mutta mä en pysykään kauaa paikallani yleensä, ihmiset joiden kanssa vietän aikaa ovat tietysti samanluontoisia kuin itsekin niin ei ole tullut mitään sanomista.

Eräs kämppis mulla kerran oli joka kotiin tullessaan istahti sohvalle, katsoi telkkaria, ja söi. Aamulla kun lähdin se katsoi telkkaria ja myöhään illalla kun tulin se katseli yhä telkkaria samassa asussa ja muuta, ei varmaan liikkunut päivällä suuntaan eikä toiseen. sekin oli mielestäni säälittävää niin ehkä en kestäisi jotain pelejä sekuntiakaan. Ehkä tosta pitää mainita sitten samantien, vähän niinkuin ihmisen kuuluu kertoa samantien mahd tulevalle puoliskolle jos on tehnyt lapsia. "Pelaan pleikkaria". pitää myöntää, ettei sitten hermoheikot naiset saa elämänsä sätkyjä kun äijä löhöääkin pelailemassa. Tollaset asiat samantien pöydälle niin ei voi kukaan valittaa. Ties vaikka siihen pleikkarin pelailuun menisi enemmän aikaan kuin mahd lapsien hoitoon. Mielummin sitten vaikka lapsia kuin joku peliaddiktio. :lol2:

Mutta en uskoisi että koskaan sanoisin kellekään että mitä jos et pelaisi tehdään jotain järkevämpää. Enpähän vaan menisi käymään. :)
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom