Tyhmien kysymysten kerho

Meta title: 💥 TYHMIEN KYSYMYSTEN KERHO – KYSY MITÄ VAIN ILMAN PELKOA TYHMYYDESTÄ 💥

Meta description: Ketju, jossa saa kysyä ihan mitä tahansa noloista, hassuista tai yksinkertaisista asioista – yhteisö vastaa hyvässä hengessä.


Mika1979 sanoi:
Samat vauriot.
Autot on suunniteltu nokkakolareita varten niin, että törmäysenergia jakautuu rakenteisiin. Rakenteet myös joustavat, jolloin kiihtyvyydet ovat pienempiä. Betoniseinä vaan möllöttää paikoillaan, eikä riittävän massiivisena jousta juurikaan henkilöautolla törmättäessä. Jos tarkastellaan kuskin näkökulmasta asiaa, niin epäelastisessa nokkakolarissa hänen nopeutensa muuttuu törmäyksessä 50 km/h:sta nollaan. Seinän kanssa epäelastisesti törmätessä vauhti muuttuu myös 50 km/h:sta nollaan, mutta ehkä hiukan nopeammin.

EDIT:
Toisaalta nokkakolarissa auton kanssa kineettistä energiaa on alkutilanteessa kaksinkertaisesti verrattuna törmäykseen betoniseinän kanssa. Tämän vuoksi ajaisin luultavasti ennemmin seinää päin. Ehkä. Ei voi tietää. Menkää tekemään empiirisiä kokeita.
 
Willie sanoi:
Kyllä se lepokitkan ja liikekitkan välinen ero aiheuttaa sen, että jarrutus on tehokkaimillaan kun pyörät vielä pyörivät, mutta ollaan aivan lukkojarrutuksen rajoilla. Täytyy kuitenkin muistaa, että hätäjarrutuksesta puhuttaessa ihminen tuskin on kykenevä jarruttamaan optimaalisella tavalla.

Ei ou kaikilla alustoilla. Saksalainen lehti testasi tätä aikoinaan, kun abs:t yleistyivät. Esimerkiksi tiellä missä on vähän sepeliä pinnassa lukkojarrutus pysäytti auton 60km/h nopeudesta lyhyemmällä matkalla kuin abs jarrutus.
Sama ilmiö toistui myös jäisellä tiellä missä oli sentti lunta pinnassa. Saman testin taisi tehdä muuten myös TM. Pitäisi vaan löytyy linkki kyseiseen testiin.

Edit: ei löytynyt. Tuossa on kuitenkin tuosta kaivautumisesta, mikä lyhentää hiekalla jarrutusmatkaa:

http://www.abs-education.org/faqs/faqindex.htm
 
lIhaa sanoi:
Autot on suunniteltu nokkakolareita varten niin, että törmäysenergia jakautuu rakenteisiin. Rakenteet myös joustavat, jolloin kiihtyvyydet ovat pienempiä. Betoniseinä vaan möllöttää paikoillaan, eikä riittävän massiivisena jousta juurikaan henkilöautolla törmättäessä. Jos tarkastellaan kuskin näkökulmasta asiaa, niin epäelastisessa nokkakolarissa hänen nopeutensa muuttuu törmäyksessä 50 km/h:sta nollaan. Seinän kanssa epäelastisesti törmätessä vauhti muuttuu myös 50 km/h:sta nollaan, mutta nopeammin.

Totta puhut. Tiedän kyllä tuon ja mielestäni vihjailinkin että "kannattavampaa" olisi ajaa se nokkakolari. Ajatuksena olikin pohtia sitä kuinka moni käytännössä valitsee sen vastaantulevan auton siinä vaiheessa kun on 0.1 sekunttia aikaa...
 
Tässä herra x esitti mulle melko mielenkiintoisen kysymyksen. 15 vuotiaana juodaan 1 kalja ja esitetään että ollaan niin pirun humalassa. 40 vuotiaana ryypätään mäyräkoira ja yritetään luontevasti näyttää hyvinkin selvältä. Milloin tämä humalan esittäminen muuttuu selvän esittämiseksi?

Ja toinen juttu kaikille naisille tiedoksi. Katala totuus selvisi nyt minullekkin. Eli jos äijäsi lähtee muutamalle.
Puolenkymmentä= 5
Muutama=3-4
Pari=2

Selitys näille. Jos kersalle sanotaan, että saat muutaman piparin ja annat 2, kersa suuttuu ja tahtoo ainakin 3-4.
 
hömppä sanoi:
Tässä herra x esitti mulle melko mielenkiintoisen kysymyksen. 15 vuotiaana juodaan 1 kalja ja esitetään että ollaan niin pirun humalassa. 40 vuotiaana ryypätään mäyräkoira ja yritetään luontevasti näyttää hyvinkin selvältä. Milloin tämä humalan esittäminen muuttuu selvän esittämiseksi?

21,73 vuotiaana. Kun tajuaa, että se ei olekaan coolia, että on jumalattomat perseet vaan se, että pystyy kestämään ämpärillisen viinaa ja olevinaan olemaan selvä.
 
Aapina sanoi:
Ei ou kaikilla alustoilla. Saksalainen lehti testasi tätä aikoinaan, kun abs:t yleistyivät. Esimerkiksi tiellä missä on vähän sepeliä pinnassa lukkojarrutus pysäytti auton 60km/h nopeudesta lyhyemmällä matkalla kuin abs jarrutus.
Sama ilmiö toistui myös jäisellä tiellä missä oli sentti lunta pinnassa. Saman testin taisi tehdä muuten myös TM. Pitäisi vaan löytyy linkki kyseiseen testiin.

Edit: ei löytynyt. Tuossa on kuitenkin tuosta kaivautumisesta, mikä lyhentää hiekalla jarrutusmatkaa:

http://www.abs-education.org/faqs/faqindex.htm

Kuulostaa järkeenkäyvältä. Voin hyvin uskoa, että tietyissä olosuhteissa lukkojarrutus on teoreettisestikin parempi vaihtoehto. Käytännöstä puhuttaessa lukkojarrutus on hätäjarrutuksessa tehokkain vaihtoehto, sillä ihminen ei tuossa tilanteessa kykene jarruttamaan optimaalisesti kuivalla asfaltillakaan. Toki se jalka on muistettava nostaa sieltä jarrupolkimelta mikäli auton ohjautuvuus on saatava takaisin.
 
hömppä sanoi:
Ja toinen juttu kaikille naisille tiedoksi. Katala totuus selvisi nyt minullekkin. Eli jos äijäsi lähtee muutamalle.
Puolenkymmentä= 5
Muutama=3-4
Pari=2

Omalla ukollani:
pari = sixpäkki
muutama = mäyräkoira

Noudatan aina samaa kaavaa yhteenkuuluvuuden nimissä, joten menen aina vaan parille :D
 
hömppä sanoi:
Tässä herra x esitti mulle melko mielenkiintoisen kysymyksen. 15 vuotiaana juodaan 1 kalja ja esitetään että ollaan niin pirun humalassa. 40 vuotiaana ryypätään mäyräkoira ja yritetään luontevasti näyttää hyvinkin selvältä. Milloin tämä humalan esittäminen muuttuu selvän esittämiseksi?

Ainakin ennen tämä piti opetella siksi, että pääsi sen portsarin ohi baariin. Nykyisin sinne pääseekin jo melkein kunnossa kuin kunnossa. Vai liekö toi siedätyshoito nostanut skarppaustasoa :rolleyes:
Myöskin parisuhde nostaa miehen skarppaustasoa. Kysykääpäs naiset, kun miehenne tulee kaatokunnossa kotiin, niin poikkeuksetta me ollaan otettu "muutama".

Vastakysymys: mitä tarkoittaa kun ollaan lähdössä jonnekin (vaikka vaan kauppaan) ja nainen sanoo olevansa valmis "kohta"?
Empiirisissä tutkimuksissa tämä on sijoittunut 10 minuutin ja yhden tunnin väliin. Onko tälle "kohta" sanalle määritelmää?
 
Ultimecia sanoi:
Omalla ukollani:
pari = sixpäkki
muutama = mäyräkoira
Näille on ihan oikeat lukuarvotkin. Äidinkielentunnilla puhuttiin joskus paljonko on muutama. Eli jokainenhan tietää, että pari on kaksi. Muutama taas tarkoittaa seitsemää. Kovasti väitti, että toi on se virallinen lukuarvo sanalle muutama, jos se nyt kovin virallinen voi ollakaan.

Edit: Vielä tohon lukkojarrutus vs. abs. Eli riippuu alustasta kumpi on parempi. Jos alusta on kova, eli asfaltti, jää, betoni... on lukkiintumaton jarrutus aina tehokkaampi. Jos taas pinta on pehmeämpi, jolloin rengas alkaa kaivautumaan, on lukkojarrutus parempi. Jos taas kovalla pinnalla on jotain likaa (hiekkaa, kiviä, lehtiä...) riippuu varmaan ihan tapauksesta kumpi on parempi.
 
lIhaa sanoi:
Autot on suunniteltu nokkakolareita varten niin, että törmäysenergia jakautuu rakenteisiin. Rakenteet myös joustavat, jolloin kiihtyvyydet ovat pienempiä. Betoniseinä vaan möllöttää paikoillaan, eikä riittävän massiivisena jousta juurikaan henkilöautolla törmättäessä.

Juurikin näin ja koska:

lIhaa sanoi:
EDIT:
Toisaalta nokkakolarissa auton kanssa kineettistä energiaa on alkutilanteessa kaksinkertaisesti verrattuna törmäykseen betoniseinän kanssa.

niin se on teoriassa aivan sama kumman vaihtoehdon valitset.

Tässä on todella helppo tehdä ajatusvirhe, mutta jospa tämä esimerkki helpottaisi:

Kuvitelkaa että siihen kahden nokkakolaroivan auton väliin tuodaan pyörillä täysin kitkattomasti liikkuva seinä. Seinähän ei liikkuisi milliäkään kumpaankaan suuntaan ja tällöin kumpikin auto olisi törmännyt ns. "seinään"
 
Elokuvasta kolmannen asteen yhteys tuli mieleeni seuraava kysymys:

Mikä se on se kolmannen asteen yhteys? Englanniksi siis "close encouter of the third kind".

Millaisia ovat ensimmäisen ja toisen asteen yhteydet? (First ja second kind)..
 
Powerhousu sanoi:
Edit: Vielä tohon lukkojarrutus vs. abs. Eli riippuu alustasta kumpi on parempi. Jos alusta on kova, eli asfaltti, jää, betoni... on lukkiintumaton jarrutus aina tehokkaampi. Jos taas pinta on pehmeämpi, jolloin rengas alkaa kaivautumaan, on lukkojarrutus parempi. Jos taas kovalla pinnalla on jotain likaa (hiekkaa, kiviä, lehtiä...) riippuu varmaan ihan tapauksesta kumpi on parempi.

Monesti kyllä absit ovat huonommat myös kiinteällä pinnalla jarrutettaessa. Jos siis mitataan pelkkää jarrutusmatkaa. Johtuu yksinkertaisesti siitä, että absit harvoin toimivat ideaalisti. Tällöin lepokitkan aiheuttama jarrutusvoima ei pysty kompensoimaan sitä liikuttua matkaa, joka kuljetaan "nykäysten" välissä. Mutta suurin etuhan tulee ohjattavuuden säilymisestä. Olen itsekin säästynyt ainakin yhdeltä varmalta kolarilta sen ansiosta.

Törmäyksistä, kannattaa ehdottomasti valita se vastaantuleva auto betoniseinän sijaan. Törmäys on erittäin pienellä todennäköisyydellä täysin kimmoton (eli autot siis osuisivat täysin kohtisuoraan toisiinsa), jolloin osa liike-energiasta säilyy ja auto(t) jatkavat matkaa suuntaan x.
 
Integrandi sanoi:
Törmäyksistä, kannattaa ehdottomasti valita se vastaantuleva auto betoniseinän sijaan. .
Noniin, jos ajatellaan asiaa pelkästään omasta näkökulmasta. Mutta onko oikein saattaa sitä toistakin autoilijaa loukkaantumisriskiin?
 
-Lauri- sanoi:
Noniin, jos ajatellaan asiaa pelkästään omasta näkökulmasta. Mutta onko oikein saattaa sitä toistakin autoilijaa loukkaantumisriskiin?
Tää on näitä ikuisuuskysymyksiä, ja jokaisesta itsestä kiinni. Voisitko tönäistä yhden ihmisen junan alle, jos sillä säästäisit 10 muun hengen, vai katsotko vierestä kun 10 kuolee sen yhden sijaan? Vähän eri asia kuin sun esimerkissä, mutta kuitenkin.
 
hömppä sanoi:
Tässä herra x esitti mulle melko mielenkiintoisen kysymyksen. 15 vuotiaana juodaan 1 kalja ja esitetään että ollaan niin pirun humalassa. 40 vuotiaana ryypätään mäyräkoira ja yritetään luontevasti näyttää hyvinkin selvältä. Milloin tämä humalan esittäminen muuttuu selvän esittämiseksi?

Säähän ny tyhmiä kyselet, kuten threadin aiheeseen kuuluu. Tämä tapahtuu siinä kohtaa, kun se emäntä on raahannut henkilökohtaiset hygieniavälineet kämppään sisälle. Siitä se mäkätys alkaa :D. Parempi on olla "selvänä" kuin selvästi kännissä.
 
Willie sanoi:
Kyllä se lepokitkan ja liikekitkan välinen ero aiheuttaa sen, että jarrutus on tehokkaimillaan kun pyörät vielä pyörivät, mutta ollaan aivan lukkojarrutuksen rajoilla. Täytyy kuitenkin muistaa, että hätäjarrutuksesta puhuttaessa ihminen tuskin on kykenevä jarruttamaan optimaalisella tavalla.

Monissa testeissä auton renkaan paras pito ainakin kiihdytyksessä on saavutettu n. 110% luistolla. Ja ABS:n tarkoituskaan ei ole maksimihidastuvuus, vaan järjestelmässä osa "pitopotentiaalista" uhrataan auton ohjattavuudelle sivuttaispidoksi. Optimijarrutuksessa kaikki kitkavoima käytetään auton hidastamiseen, eikä auto tällöin ole ohjattavissa.
 
SledgeHammer82 sanoi:
Monissa testeissä auton renkaan paras pito ainakin kiihdytyksessä on saavutettu n. 110% luistolla. Ja ABS:n tarkoituskaan ei ole maksimihidastuvuus, vaan järjestelmässä osa "pitopotentiaalista" uhrataan auton ohjattavuudelle sivuttaispidoksi. Optimijarrutuksessa kaikki kitkavoima käytetään auton hidastamiseen, eikä auto tällöin ole ohjattavissa.

Näin, muistelisin joskus lukeneeni että F1 auto sutii starttiautomatiikalla 7% eli tämä olisi niille renkaille optimi.
 
Powerhousu sanoi:
Tää on näitä ikuisuuskysymyksiä, ja jokaisesta itsestä kiinni. Voisitko tönäistä yhden ihmisen junan alle, jos sillä säästäisit 10 muun hengen, vai katsotko vierestä kun 10 kuolee sen yhden sijaan? Vähän eri asia kuin sun esimerkissä, mutta kuitenkin.
Pöh, toi ny on _ihan_ eria asia. Jos haluut nyt tota junaesimerkkiä välttämättä käyttää, ni samanlainen tilanne olis lähinnä, et juna on tulos suoraan sua päin, mut sit sul onki mahdollisuus vetää vierestä kaveri, niin et sekin osuu siihen (juna osuu siis kumpaankiin puoliksi). ;)
 
-Lauri- sanoi:
Pöh, toi ny on _ihan_ eria asia. Jos haluut nyt tota junaesimerkkiä välttämättä käyttää, ni samanlainen tilanne olis lähinnä, et juna on tulos suoraan sua päin, mut sit sul onki mahdollisuus vetää vierestä kaveri, niin et sekin osuu siihen (juna osuu siis kumpaankiin puoliksi). ;)
Ei ole näin. Koska siinä autoesimerkissä olisi vaihtoehtona joko nokkakolari tai seinäänajo. Eli ajamalla nokkakolarin, et muuta mitään, mutta ajamalla seinään pelastat toisen. Kyse ei ole siis siitä, että oman turvallisuuden nimissä otat ulkopuolisen mukaan onnettomuuteen, vaan juuri päinvastoin. Eli lähtötilanteena on se, että kaksi autoa ajaa suoraan toisaan kohti, eikä se, että seinään ajamisen välttämiseksi ohjaatkin vastaantulijan kaistalle. Siis tässä tapauksessa ohjaatkin seinään välttääksesi nokkakolarin, jos niin päätät. Kaksi eri asiaa. Joten esimerkki toimii paremmin niin päin, että molemmat seisotte junan edessä, ja ennen törmäystä tönäiset toisen pois, tai sitten et tönäise. (eli ajat seinään, tai nokkakolarin) Jos et tönäise, kuluu osa junan liike-energiasta myös toiseen henkilöön, jolloin itse loukkaannut vähän vähemmän. Kaikki siis ihan teoriassa. Ei aleta saivartelemaan, että oikeasti sillä ei ole mitään merkitystä.
 
Back
Ylös Bottom