Tyhmien kysymysten kerho

Meta title: đŸ’„ TYHMIEN KYSYMYSTEN KERHO – KYSY MITÄ VAIN ILMAN PELKOA TYHMYYDESTÄ đŸ’„

Meta description: Ketju, jossa saa kysyĂ€ ihan mitĂ€ tahansa noloista, hassuista tai yksinkertaisista asioista – yhteisö vastaa hyvĂ€ssĂ€ hengessĂ€.


Weeboom sanoi:
Oli jo jotain vastauksia, mutta tulkitkoon joku minua jos tahtoo.

Molemmat jÀÀhtyvÀt 5 min aikana. Kuumempi luovuttaa nopeammin lÀmpöenergiaa ympÀristöön isomman delta T:n takia, olettaen ettÀ nesteen pinta-ala ja muut ominaisuudet ovat samoina. Kaadettaessa myös kuumempaan (skenario 1) maidot (saman lÀmpöistÀ kuin skenario2:ssa), on sen lÀmpötila matalampi.

v: skenario 2

En hyvÀllÀ tahdollakaan ymmÀrrÀ tuota kirjoitusta :) Taisit kuitenkin hakea sitÀ, ettÀ se sekoitus luovuttaa lÀmpöÀ hitaammin kuin pelkkÀ puhdas sumppi. Mutta taaskaan ei ole otettu huomioon sitÀ, ettÀ seoksen lÀmpötila laskee vÀlittömÀsti alussa kun skenaariossa 1 on laitettu maidot sekaan. Skenaariossa 2 lÀmpötila ei enÀÀ laske kertarysÀyksellÀ niin paljoa koska kahvi on ehtinyt jonkin verran jÀÀhtyÀ. Skenaario 2 toimii silti paremmin koska kokonaistilavuus on alussa suurempi ja lÀmpö "pysyy" nÀin pidempÀÀn.

Weeboom sanoi:
No kyllÀhÀn se ominaislÀmpökapasiteetti vaikuttaa lopun lÀmpöön, mutta ei lopputulokseen.

Jep, vaikkakin maidon ja kahvin ominaislÀmpökapasiteetit ovat molemmat hyvin lÀhellÀ toisiaan (samoja siis kuin veden).
 
Tuo kahvitehtÀvÀ on huonosti aseteltu kun siinÀ ei sanota odotetaanko, ettÀ skenariossa 1 myös kahvi+maito -combo saa saman lÀmpötilan vai lyödÀÀnkö peli poikki samalla hetkellÀ kun maito koskettaa kahvia. Jos pilkkua n*ssitaan niin skenariossa yksi ei kuulu tuolla kysymyksen asettelulla ottaa maitoa huomioon ollenkaan.

Mutta olihan mulla kysymyskin: eli kuinka paljon pitÀÀ tavalliseen 20kg tankoon laittaa rautaa, ettÀ se alkaa selvÀsti taipumaan?
 
Pesupallo sanoi:
Mutta olihan mulla kysymyskin: eli kuinka paljon pitÀÀ tavalliseen 20kg tankoon laittaa rautaa, ettÀ se alkaa selvÀsti taipumaan?
Ei voi vastata. Tankoja on todella monta eri paksuutta. Jopa 50 millisistÀ olen kuullut. LisÀksi siihen vaikuttaa tukipisteiden etÀisyys ja kÀytetty materiaali. Tangon pituuden oletan olevan vakio, mikÀÀn muu ei sitten olekaan.
 
Pesupallo sanoi:
Mutta olihan mulla kysymyskin: eli kuinka paljon pitÀÀ tavalliseen 20kg tankoon laittaa rautaa, ettÀ se alkaa selvÀsti taipumaan?
Powerhousun vastaukseen lisÀÀ, ettÀ rautahan myös vÀsyy joten se alkaa vanhetessaan taipumaan helpommin ja helmpommin. Niin ja mÀ olen nostanutkin sellaisella 50mm tangolla, on se vaan turha.

Tulipa tossa eilen yöllÀ mieleen, ettÀ mahtaako kukaan tietÀÀ kuinka paljon noi chat-juontajat tienaa? kun se on vaan niin turha ammatti:curs:
 
Saleilta yleisimmin löytyvÀ Leokon 20 kilon tanko alkaa ainakin taipumaan silminnÀhtÀvÀsti 100kg kuormalla. Hiemanhan tanko tietenkin taipuu ilman kuormaakin, mutta tÀllöin puhutaan varmaankin millimetrin osista. LisÀksi kuten Powerhousu totesi, eri valmistajien eri tankomallit kÀyttÀytyvÀt eri tavoin.

Yhden entisen chat-juontajan tunnen, keijo s tietÀÀ kenestĂ€ puhun, mutta palkkaa en koskaan ole tullut kysyneeksi. Kovinkaan kummallinen se ei kuitenkaan ole, veikkasin 10€/h. Heittoa tuossa voi olla euro tai kaksi.
 
Willie sanoi:
Saleilta yleisimmin löytyvÀ Leokon 20 kilon tanko alkaa ainakin taipumaan silminnÀhtÀvÀsti 100kg kuormalla.
Ja riippuu tosiaan siitÀ tukipisteiden etÀisyydestÀ. Jos teet tavallista penkkiÀ, niin ei taivu silminnÀhtÀvÀsti, jos taas teet kapeaa, niin taipuu.
 
Toki riippuu tukipisteestÀ. Itse lÀhdin muistelemaan tuota tangon taipumista kyykyn kannalta, jolloin tukipiste on melkolailla vain ja ainoastaan tangon keskiosassa.
 
Volmari sanoi:
TÀmmöinen asia alkoi vaivaamaan mieltÀ:

Skenario1: Kahvi kaadetaan mukiin, johon lisÀtÀÀn 5 minuutin pÀÀstÀ maitoa.
Skenario2: Kahvi kaadetaan mukiin ja siihen maitoa samantien.

Jos kahvia on kummassakin tapauksessa yhtÀ kuumaa ja sitÀ on saman verran sekÀ maitoa lisÀtÀÀn myöskin saman verran, kummassa tapauksessa kahvi on kuumempaa viiden minuutin kuluttua?

MitenkÀhÀn minÀ muistelisin joskus jostain lukeneeni ettÀ tuo skenario 1jÀÀhtyy nopeammin, koska tuo kahvi johtaa mustana paremmin lÀmpöÀ-->jÀÀhtyy nopeammin. En tarkempaa fysikaalista selitystÀ muista, termofysiikka ei muutenkaan mikÀÀn lempiaihe oo ollu..
 
Harim sanoi:
Maidon sekoittaminen kahviin taas laskee lÀmpötilaa aina samanverran (tietyin oletuksin).

Äh. EihĂ€n se tietysti nĂ€in mennyt. Jos ominaislĂ€mpökapasiteetit on samat niin uusi lĂ€mpötila on kahvin ja maidon lĂ€mpötilojen massapainotettu keskiarvo. Eikö? Eli siis Tmaitokahvi = (Tkahvi*mkahvi + Tmaito*mmaito) / (mkahvi + mmaito).

MitÀ tuo sitten vaikuttaa itse ongelmaan - tÀytyy miettiÀ ja palata asiaan.
 
Harim sanoi:
MitÀ tuo sitten vaikuttaa itse ongelmaan - tÀytyy miettiÀ ja palata asiaan.

Tuohan tarkoittaisi siis, ettÀ kahvin lÀmpötila muuttuu sitÀ enemmÀn mitÀ kuumempaa se on.

Ts. Alussa lisÀtty maito laskee kahvin lÀmpötilaa enemmÀn kuin lopussa lisÀtty maito. Toisaalta kuitenkin kahvi jÀÀhtyy hitaammin, jos maito lisÀtÀÀn jo alussa. SitÀ kumpi vaikuttaa enemmÀn voi tuskin pÀÀtellÀ vaan se pitÀisi ihan oikeasti laskea. Valituista lukuarvoista sitten riippuu kumpaan vaihtoehtoon pÀÀdytÀÀn. Tosin empiiristen havaintojen perusteella voisi arvella, ettÀ tavanomaisessa tilanteessa maito kannattaa lisÀtÀ heti.
 
Itse itselleni vastatakseni tÀhÀn kahviaiheiseen kysymykseen liittyen lainaan Tieteen kuvalehteÀ :

Lopputulos on aivan yhtÀ lÀmmin riippumatta siitÀ, missÀ jÀrjestyksessÀ kahvi ja maito kaadetaan. Termodynamiikan toisen pÀÀsÀÀnnön mukaan kaksi nestettÀ sekoittuu keskenÀÀn niin, ettÀ ennen pitkÀÀ kumpaakin on kaikkialla kupissa samassa suhteessa. Samalla myös nesteiden lÀmpötilaerot tasoittuvat. SÀÀntö pÀtee riippumatta siitÀ, kumpi neste oli kupissa ensin. Kahvi voi toki aluksi tuntua viileÀmmÀltÀ, jos kahvia ja maitoa ei sekoiteta kyllin hyvin ja viileÀ maito jÀÀ pinnalle. TÀmÀn olette kuitenkin varmasti todenneet tieteellisissÀ kokeissanne.

numero 13/2004, sivu 8


Juttelin myös biokemisti kaverini kanssa ja hÀn oli melkoisen satavarma ettÀ asia todellakin on nÀin.
 
Volmari sanoi:
Itse itselleni vastatakseni tÀhÀn kahviaiheiseen kysymykseen liittyen lainaan Tieteen kuvalehteÀ :

Lopputulos on aivan yhtÀ lÀmmin riippumatta siitÀ, missÀ jÀrjestyksessÀ kahvi ja maito kaadetaan. Termodynamiikan toisen pÀÀsÀÀnnön mukaan kaksi nestettÀ sekoittuu keskenÀÀn niin, ettÀ ennen pitkÀÀ kumpaakin on kaikkialla kupissa samassa suhteessa. Samalla myös nesteiden lÀmpötilaerot tasoittuvat. SÀÀntö pÀtee riippumatta siitÀ, kumpi neste oli kupissa ensin. Kahvi voi toki aluksi tuntua viileÀmmÀltÀ, jos kahvia ja maitoa ei sekoiteta kyllin hyvin ja viileÀ maito jÀÀ pinnalle. TÀmÀn olette kuitenkin varmasti todenneet tieteellisissÀ kokeissanne.

numero 13/2004, sivu 8

Siis tÀh. Tuo vastaus on kyllÀ totta, mutta eihÀn se alkuperÀiseen kysymykseen vastaa.
 
Pohjoisvirta sanoi:
Kuinka monta tuotetta katoaisi suomalaisen kaupan hyllyiltÀ, jos perunaa ei olisi tuotu eurooppaan? tai viljaa ei viljeltÀisi yhtÀÀn?
Haluatko tarkan arvon? Annas kun lasken ÀkkiÀ...

EihÀn tollaseen kysymykseen voi vastata. Tai voi, mutta vastaus on:
-Monta.
 
Pohjoisvirta sanoi:
Kuinka monta tuotetta katoaisi suomalaisen kaupan hyllyiltÀ, jos perunaa ei olisi tuotu eurooppaan? tai viljaa ei viljeltÀisi yhtÀÀn?
Toi on jo tyhmÀ kysymys. Kuvittelitko saavas tarkan vastauksen:) .
 
Volmari sanoi:
Itse itselleni vastatakseni tÀhÀn kahviaiheiseen kysymykseen liittyen lainaan Tieteen kuvalehteÀ :

Lopputulos on aivan yhtÀ lÀmmin riippumatta siitÀ, missÀ jÀrjestyksessÀ kahvi ja maito kaadetaan. Termodynamiikan toisen pÀÀsÀÀnnön mukaan kaksi nestettÀ sekoittuu keskenÀÀn niin, ettÀ ennen pitkÀÀ kumpaakin on kaikkialla kupissa samassa suhteessa. Samalla myös nesteiden lÀmpötilaerot tasoittuvat. SÀÀntö pÀtee riippumatta siitÀ, kumpi neste oli kupissa ensin. Kahvi voi toki aluksi tuntua viileÀmmÀltÀ, jos kahvia ja maitoa ei sekoiteta kyllin hyvin ja viileÀ maito jÀÀ pinnalle. TÀmÀn olette kuitenkin varmasti todenneet tieteellisissÀ kokeissanne.

numero 13/2004, sivu 8


Juttelin myös biokemisti kaverini kanssa ja hÀn oli melkoisen satavarma ettÀ asia todellakin on nÀin.

Joo, eipÀ liity tÀhÀn mitenkÀÀn. Tuossahan on ainoastaan pohdittu onko eroa jos kaataa kahvin maitoon vai maidon kahviin.
 
Pesupallo sanoi:
Mutta olihan mulla kysymyskin: eli kuinka paljon pitÀÀ tavalliseen 20kg tankoon laittaa rautaa, ettÀ se alkaa selvÀsti taipumaan?

EdellÀ mainittujen lisÀksi vaikuttaa myös se, minkÀlaisia kiekkoja pistÀt, eli kuinka kauas keksipisteestÀ uloimmat painot tulevat
vrt.: a) --|---|-- / b) III---III jos sama massa niin uskoisin b:n taipuvan enemmÀn.
 
Pesupallo vois mÀÀritellÀ mikÀ on normaali tanko ja mikÀ on selvÀsti taipuminen? Tankojakin kun on monenlaisia (kyllÀ luit oikein.. 20kg painoisia tankoja on erilaisia). Onko tuo selvÀsti taipuminen semmonen ettÀ muutama milli vai ihan jo sentin verran?
 
Volmari sanoi:
TÀmmöinen asia alkoi vaivaamaan mieltÀ:

Skenario1: Kahvi kaadetaan mukiin, johon lisÀtÀÀn 5 minuutin pÀÀstÀ maitoa.
Skenario2: Kahvi kaadetaan mukiin ja siihen maitoa samantien.

Jos kahvia on kummassakin tapauksessa yhtÀ kuumaa ja sitÀ on saman verran sekÀ maitoa lisÀtÀÀn myöskin saman verran, kummassa tapauksessa kahvi on kuumempaa viiden minuutin kuluttua?
Sorry oli pakko sanoo omakin mielipide. KyllÀ minÀ olen sitÀ mieltÀ, ettÀ jos oletetaan ,ettÀ kahvi on huoneilmassa eli n. +20c siihenhÀn se jÀÀhtyminen pysÀhtyy. Jos maidon ei oleteta muuttavan ominaislÀmpö-arvoja sun muita arvoja niin se mihin maito ensin kaadetaan niin saavuttaa ensin sen +20c, koska sitÀ jÀÀhdytetÀÀn alussa lÀhemmÀksi sitÀ +20c. Ja luovuttaminen pysyy yhtÀ nopeena/hitaana molemmissa olkoon deltaT mitÀ tahansa. se missÀ ajassa kahvi sen +20c saavuttaa niin se on laskettavissa, jos on arvot taikka sitten kokeellisesti testattavissa.
 
Back
Ylös Bottom