Tyhmien kysymysten kerho

Meta title: 💥 TYHMIEN KYSYMYSTEN KERHO – KYSY MITÄ VAIN ILMAN PELKOA TYHMYYDESTÄ 💥

Meta description: Ketju, jossa saa kysyä ihan mitä tahansa noloista, hassuista tai yksinkertaisista asioista – yhteisö vastaa hyvässä hengessä.


Weeboom sanoi:
Oli jo jotain vastauksia, mutta tulkitkoon joku minua jos tahtoo.

Molemmat jäähtyvät 5 min aikana. Kuumempi luovuttaa nopeammin lämpöenergiaa ympäristöön isomman delta T:n takia, olettaen että nesteen pinta-ala ja muut ominaisuudet ovat samoina. Kaadettaessa myös kuumempaan (skenario 1) maidot (saman lämpöistä kuin skenario2:ssa), on sen lämpötila matalampi.

v: skenario 2

En hyvällä tahdollakaan ymmärrä tuota kirjoitusta :) Taisit kuitenkin hakea sitä, että se sekoitus luovuttaa lämpöä hitaammin kuin pelkkä puhdas sumppi. Mutta taaskaan ei ole otettu huomioon sitä, että seoksen lämpötila laskee välittömästi alussa kun skenaariossa 1 on laitettu maidot sekaan. Skenaariossa 2 lämpötila ei enää laske kertarysäyksellä niin paljoa koska kahvi on ehtinyt jonkin verran jäähtyä. Skenaario 2 toimii silti paremmin koska kokonaistilavuus on alussa suurempi ja lämpö "pysyy" näin pidempään.

Weeboom sanoi:
No kyllähän se ominaislämpökapasiteetti vaikuttaa lopun lämpöön, mutta ei lopputulokseen.

Jep, vaikkakin maidon ja kahvin ominaislämpökapasiteetit ovat molemmat hyvin lähellä toisiaan (samoja siis kuin veden).
 
Tuo kahvitehtävä on huonosti aseteltu kun siinä ei sanota odotetaanko, että skenariossa 1 myös kahvi+maito -combo saa saman lämpötilan vai lyödäänkö peli poikki samalla hetkellä kun maito koskettaa kahvia. Jos pilkkua n*ssitaan niin skenariossa yksi ei kuulu tuolla kysymyksen asettelulla ottaa maitoa huomioon ollenkaan.

Mutta olihan mulla kysymyskin: eli kuinka paljon pitää tavalliseen 20kg tankoon laittaa rautaa, että se alkaa selvästi taipumaan?
 
Pesupallo sanoi:
Mutta olihan mulla kysymyskin: eli kuinka paljon pitää tavalliseen 20kg tankoon laittaa rautaa, että se alkaa selvästi taipumaan?
Ei voi vastata. Tankoja on todella monta eri paksuutta. Jopa 50 millisistä olen kuullut. Lisäksi siihen vaikuttaa tukipisteiden etäisyys ja käytetty materiaali. Tangon pituuden oletan olevan vakio, mikään muu ei sitten olekaan.
 
Pesupallo sanoi:
Mutta olihan mulla kysymyskin: eli kuinka paljon pitää tavalliseen 20kg tankoon laittaa rautaa, että se alkaa selvästi taipumaan?
Powerhousun vastaukseen lisää, että rautahan myös väsyy joten se alkaa vanhetessaan taipumaan helpommin ja helmpommin. Niin ja mä olen nostanutkin sellaisella 50mm tangolla, on se vaan turha.

Tulipa tossa eilen yöllä mieleen, että mahtaako kukaan tietää kuinka paljon noi chat-juontajat tienaa? kun se on vaan niin turha ammatti:curs:
 
Saleilta yleisimmin löytyvä Leokon 20 kilon tanko alkaa ainakin taipumaan silminnähtävästi 100kg kuormalla. Hiemanhan tanko tietenkin taipuu ilman kuormaakin, mutta tällöin puhutaan varmaankin millimetrin osista. Lisäksi kuten Powerhousu totesi, eri valmistajien eri tankomallit käyttäytyvät eri tavoin.

Yhden entisen chat-juontajan tunnen, keijo s tietää kenestä puhun, mutta palkkaa en koskaan ole tullut kysyneeksi. Kovinkaan kummallinen se ei kuitenkaan ole, veikkasin 10€/h. Heittoa tuossa voi olla euro tai kaksi.
 
Willie sanoi:
Saleilta yleisimmin löytyvä Leokon 20 kilon tanko alkaa ainakin taipumaan silminnähtävästi 100kg kuormalla.
Ja riippuu tosiaan siitä tukipisteiden etäisyydestä. Jos teet tavallista penkkiä, niin ei taivu silminnähtävästi, jos taas teet kapeaa, niin taipuu.
 
Toki riippuu tukipisteestä. Itse lähdin muistelemaan tuota tangon taipumista kyykyn kannalta, jolloin tukipiste on melkolailla vain ja ainoastaan tangon keskiosassa.
 
Volmari sanoi:
Tämmöinen asia alkoi vaivaamaan mieltä:

Skenario1: Kahvi kaadetaan mukiin, johon lisätään 5 minuutin päästä maitoa.
Skenario2: Kahvi kaadetaan mukiin ja siihen maitoa samantien.

Jos kahvia on kummassakin tapauksessa yhtä kuumaa ja sitä on saman verran sekä maitoa lisätään myöskin saman verran, kummassa tapauksessa kahvi on kuumempaa viiden minuutin kuluttua?

Mitenkähän minä muistelisin joskus jostain lukeneeni että tuo skenario 1jäähtyy nopeammin, koska tuo kahvi johtaa mustana paremmin lämpöä-->jäähtyy nopeammin. En tarkempaa fysikaalista selitystä muista, termofysiikka ei muutenkaan mikään lempiaihe oo ollu..
 
Harim sanoi:
Maidon sekoittaminen kahviin taas laskee lämpötilaa aina samanverran (tietyin oletuksin).

Äh. Eihän se tietysti näin mennyt. Jos ominaislämpökapasiteetit on samat niin uusi lämpötila on kahvin ja maidon lämpötilojen massapainotettu keskiarvo. Eikö? Eli siis Tmaitokahvi = (Tkahvi*mkahvi + Tmaito*mmaito) / (mkahvi + mmaito).

Mitä tuo sitten vaikuttaa itse ongelmaan - täytyy miettiä ja palata asiaan.
 
Harim sanoi:
Mitä tuo sitten vaikuttaa itse ongelmaan - täytyy miettiä ja palata asiaan.

Tuohan tarkoittaisi siis, että kahvin lämpötila muuttuu sitä enemmän mitä kuumempaa se on.

Ts. Alussa lisätty maito laskee kahvin lämpötilaa enemmän kuin lopussa lisätty maito. Toisaalta kuitenkin kahvi jäähtyy hitaammin, jos maito lisätään jo alussa. Sitä kumpi vaikuttaa enemmän voi tuskin päätellä vaan se pitäisi ihan oikeasti laskea. Valituista lukuarvoista sitten riippuu kumpaan vaihtoehtoon päädytään. Tosin empiiristen havaintojen perusteella voisi arvella, että tavanomaisessa tilanteessa maito kannattaa lisätä heti.
 
Itse itselleni vastatakseni tähän kahviaiheiseen kysymykseen liittyen lainaan Tieteen kuvalehteä :

Lopputulos on aivan yhtä lämmin riippumatta siitä, missä järjestyksessä kahvi ja maito kaadetaan. Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan kaksi nestettä sekoittuu keskenään niin, että ennen pitkää kumpaakin on kaikkialla kupissa samassa suhteessa. Samalla myös nesteiden lämpötilaerot tasoittuvat. Sääntö pätee riippumatta siitä, kumpi neste oli kupissa ensin. Kahvi voi toki aluksi tuntua viileämmältä, jos kahvia ja maitoa ei sekoiteta kyllin hyvin ja viileä maito jää pinnalle. Tämän olette kuitenkin varmasti todenneet tieteellisissä kokeissanne.

numero 13/2004, sivu 8


Juttelin myös biokemisti kaverini kanssa ja hän oli melkoisen satavarma että asia todellakin on näin.
 
Volmari sanoi:
Itse itselleni vastatakseni tähän kahviaiheiseen kysymykseen liittyen lainaan Tieteen kuvalehteä :

Lopputulos on aivan yhtä lämmin riippumatta siitä, missä järjestyksessä kahvi ja maito kaadetaan. Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan kaksi nestettä sekoittuu keskenään niin, että ennen pitkää kumpaakin on kaikkialla kupissa samassa suhteessa. Samalla myös nesteiden lämpötilaerot tasoittuvat. Sääntö pätee riippumatta siitä, kumpi neste oli kupissa ensin. Kahvi voi toki aluksi tuntua viileämmältä, jos kahvia ja maitoa ei sekoiteta kyllin hyvin ja viileä maito jää pinnalle. Tämän olette kuitenkin varmasti todenneet tieteellisissä kokeissanne.

numero 13/2004, sivu 8

Siis täh. Tuo vastaus on kyllä totta, mutta eihän se alkuperäiseen kysymykseen vastaa.
 
Pohjoisvirta sanoi:
Kuinka monta tuotetta katoaisi suomalaisen kaupan hyllyiltä, jos perunaa ei olisi tuotu eurooppaan? tai viljaa ei viljeltäisi yhtään?
Haluatko tarkan arvon? Annas kun lasken äkkiä...

Eihän tollaseen kysymykseen voi vastata. Tai voi, mutta vastaus on:
-Monta.
 
Pohjoisvirta sanoi:
Kuinka monta tuotetta katoaisi suomalaisen kaupan hyllyiltä, jos perunaa ei olisi tuotu eurooppaan? tai viljaa ei viljeltäisi yhtään?
Toi on jo tyhmä kysymys. Kuvittelitko saavas tarkan vastauksen:) .
 
Volmari sanoi:
Itse itselleni vastatakseni tähän kahviaiheiseen kysymykseen liittyen lainaan Tieteen kuvalehteä :

Lopputulos on aivan yhtä lämmin riippumatta siitä, missä järjestyksessä kahvi ja maito kaadetaan. Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan kaksi nestettä sekoittuu keskenään niin, että ennen pitkää kumpaakin on kaikkialla kupissa samassa suhteessa. Samalla myös nesteiden lämpötilaerot tasoittuvat. Sääntö pätee riippumatta siitä, kumpi neste oli kupissa ensin. Kahvi voi toki aluksi tuntua viileämmältä, jos kahvia ja maitoa ei sekoiteta kyllin hyvin ja viileä maito jää pinnalle. Tämän olette kuitenkin varmasti todenneet tieteellisissä kokeissanne.

numero 13/2004, sivu 8


Juttelin myös biokemisti kaverini kanssa ja hän oli melkoisen satavarma että asia todellakin on näin.

Joo, eipä liity tähän mitenkään. Tuossahan on ainoastaan pohdittu onko eroa jos kaataa kahvin maitoon vai maidon kahviin.
 
Pesupallo sanoi:
Mutta olihan mulla kysymyskin: eli kuinka paljon pitää tavalliseen 20kg tankoon laittaa rautaa, että se alkaa selvästi taipumaan?

Edellä mainittujen lisäksi vaikuttaa myös se, minkälaisia kiekkoja pistät, eli kuinka kauas keksipisteestä uloimmat painot tulevat
vrt.: a) --|---|-- / b) III---III jos sama massa niin uskoisin b:n taipuvan enemmän.
 
Pesupallo vois määritellä mikä on normaali tanko ja mikä on selvästi taipuminen? Tankojakin kun on monenlaisia (kyllä luit oikein.. 20kg painoisia tankoja on erilaisia). Onko tuo selvästi taipuminen semmonen että muutama milli vai ihan jo sentin verran?
 
Volmari sanoi:
Tämmöinen asia alkoi vaivaamaan mieltä:

Skenario1: Kahvi kaadetaan mukiin, johon lisätään 5 minuutin päästä maitoa.
Skenario2: Kahvi kaadetaan mukiin ja siihen maitoa samantien.

Jos kahvia on kummassakin tapauksessa yhtä kuumaa ja sitä on saman verran sekä maitoa lisätään myöskin saman verran, kummassa tapauksessa kahvi on kuumempaa viiden minuutin kuluttua?
Sorry oli pakko sanoo omakin mielipide. Kyllä minä olen sitä mieltä, että jos oletetaan ,että kahvi on huoneilmassa eli n. +20c siihenhän se jäähtyminen pysähtyy. Jos maidon ei oleteta muuttavan ominaislämpö-arvoja sun muita arvoja niin se mihin maito ensin kaadetaan niin saavuttaa ensin sen +20c, koska sitä jäähdytetään alussa lähemmäksi sitä +20c. Ja luovuttaminen pysyy yhtä nopeena/hitaana molemmissa olkoon deltaT mitä tahansa. se missä ajassa kahvi sen +20c saavuttaa niin se on laskettavissa, jos on arvot taikka sitten kokeellisesti testattavissa.
 
Back
Ylös Bottom