Tyhmien kysymysten kerho

[alkoholix]

Puun poikkileikkauksen vuosirenkaista voi laskea puun iän. Missä vaiheessa uusi rengas alkaa kasvaa, eli missä vaiheessa renkaiden rajat ilmaantuvat? Tuleeko kaikilla puilla vuosirenkaat samaan vuodenaikaan vai tuleeko joka puulla eri aikaan, riippuen siitä mihin ajankohtaan puu on "syntynyt?"

Puun (siis havupuiden) vuosirenkaan vaalea osa alkaa jokaisen kasvukauden alussa. Siis keväällä jolloin lämpösumma ylittää kasvurajan. Puu kasvaa paksuutta vain vähän aikaa ja jo loppukesästä se aloittaa valmistautumisen talveen. Tällöin tulee tummempi väri joka on tiheämpää. Puu aloittaa aina kasvunsa silloin kun se on otollista eli syntymähetki ei vaikuta, eli puu ei vietä synttäreitä aina samana päivänä. Lehtipuillahan ei varsinaisia vuosirenkaita ole nähtävissä paljaalla silmällä.

tyhmä kysymys: Luuleeko metso voittavansa, kun se tulee kukkoilemaan 20 kertaa isommalle vehtaajalle?

 

[maneater]

Tällaista olen ihmetellyt koko elämäni:

Minun ikäiseni ainakin muistanevat kun ritari ässä meni tapaamaan pomoaan niin se tapahtu silleen, että hän ajoi autollaan liikkuvaan rekkaan. Homma tapahtui siis sillä tavalla, että rekan takaluukku aukesi ja ajeli sellaista luiskaa pitkin rekan sisuksiin.

Nyt kysyisin että onko tuo oikeasti noin yksinkertaista? Aattelin vaan, että kun auton vetävät pyörät ottaa kiinni luiskaan, niin eikö auto silloin ampaise hemmetin lujaa rekan sisään? Mites sama moottoripyörällä? Luulisi silloin että pystyssä pysymisessäkin olisi jo hommaa tarpeeksi.

En tiedä olisiko vastauksen voinut päätellä aiemmista jutuista..

 

[Photsku]

Tällaista olen ihmetellyt koko elämäni:

Minun ikäiseni ainakin muistanevat kun ritari ässä meni tapaamaan pomoaan niin se tapahtu silleen, että hän ajoi autollaan liikkuvaan rekkaan. Homma tapahtui siis sillä tavalla, että rekan takaluukku aukesi ja ajeli sellaista luiskaa pitkin rekan sisuksiin.

Nyt kysyisin että onko tuo oikeasti noin yksinkertaista? Aattelin vaan, että kun auton vetävät pyörät ottaa kiinni luiskaan, niin eikö auto silloin ampaise hemmetin lujaa rekan sisään? Mites sama moottoripyörällä? Luulisi silloin että pystyssä pysymisessäkin olisi jo hommaa tarpeeksi.

En tiedä olisiko vastauksen voinut päätellä aiemmista jutuista..

Näitä on kyllä hauska pohtia..

Auto ei ampaise rekan sisälle, koska rekkakin on liikkeessä. Kyse on taas siitä, kenen suhteen asiaa tarkkaillaan. Jos rekka ajaa 100km/h ja David ajaa 120km/h (siis miehen mielestä, joka istuu tienreunassa seuraamassa tilannetta) niin pomon mielestä, joka siis on rekassa, Davin karauttaa sisään vain nopeudella 20km/h. Silloin KITT mäjähtäisi komeasti rekan tavaratilan takaosaan, jos rekka olisi pysähdyksissä.

(EDIT) Paitsi että helkkari, niistä pyöristähän kysyit. Kaippa siinä tapauksessa pitänee yksinkertaisesti jarruttaa. Tämä temppu onnistunee oikeastaan vain etuvetoisella autolla, koska jos takapyörätkin vetävät, auton noustessa kokonaan rekan nostosillan päälle, olisi käytännössä mahdoton jarrruttaa ajoissa. kun taas vain etupyörät vetävät, takarenkaat + auton peräpään paino jo itsessään (niiden ollessa vielä kiinni tiessä) jarruttavat.

EIH! Onko se ollenkaan näin? argh. nyt oon sekasin

 

[teemupii]

Suoraan se ajetaan sisään. Siinä tarvitsee vain pysäyttää renkaan pyörimisenergia, eikä auton eteenpäin työntävää liikettä, koska rekka ajaa suunnilleen samaa vauhtia samaan suuntaan.

 

[Paavo_Akseli]

Tällaista olen ihmetellyt koko elämäni:

Minun ikäiseni ainakin muistanevat kun ritari ässä meni tapaamaan pomoaan niin se tapahtu silleen, että hän ajoi autollaan liikkuvaan rekkaan. Homma tapahtui siis sillä tavalla, että rekan takaluukku aukesi ja ajeli sellaista luiskaa pitkin rekan sisuksiin.

Nyt kysyisin että onko tuo oikeasti noin yksinkertaista? Aattelin vaan, että kun auton vetävät pyörät ottaa kiinni luiskaan, niin eikö auto silloin ampaise hemmetin lujaa rekan sisään? Mites sama moottoripyörällä? Luulisi silloin että pystyssä pysymisessäkin olisi jo hommaa tarpeeksi.

En tiedä olisiko vastauksen voinut päätellä aiemmista jutuista..

Jos tätä lähtee pohtimaan ihan maalaisjärjellä, niin kyllähän sen auton pitäisi ampaista rekan takaseinästä läpi, mikäli oletetaan että renkaiden pito on äärettömän hyvä. Jos renkaan pinta liikkusi nopeudella 100km/h ja rekka vaikkapa 80km/h, niin mikäli renkaiden pito olisi äärettömän hyvä, tulisi auton nopeudeksi hetkessä 180km/h suhteessa maahan, mikä siis pysyy paikallaan. Oikeasti tuonne rekan perään tulee liukua "vapaalla", jolloin nopeuksien erotus on 20km/h ja kun aletaan heti jarruttaa, keretään pysähtyä ennen kuin ollaan menty rekasta läpi.

 

[Sukulaku]

Olen miettinyt tuota samaa n rekkajuttua jo jonkun aikaa

 

[NiTe]

Miltä ihminen näyttää 1000 vuoden kuluttua? Evoluutio, kansojen sekoittuminen, vaikuttaako teknologia (geenitekniikka), jne.
Vai vieläkö ihminen on vaikuttamassa täällä kolmannella kivellä?

 

[Nail]

Opettaja sanoi niin että "Tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa"

 

[MuscleMemory]

Autokoulussa aikoinaan väitettiin, että nopea kiihdyttäminen tavoitenopeuteen on taloudellisempaa kuin hidas jurnuttaminen tähän nopeuteen. Mihin tämä perustuu? Olisiko jotain linkkiä, jossa asia selostettaisiin perinpohjaisesti? Kotimaisella kielellä en ole onnistunut tällaista löytämään.

 

[Kingi]

Tällaista olen ihmetellyt koko elämäni:

Nyt kysyisin että onko tuo oikeasti noin yksinkertaista? Aattelin vaan, että kun auton vetävät pyörät ottaa kiinni luiskaan, niin eikö auto silloin ampaise hemmetin lujaa rekan sisään? Mites sama moottoripyörällä? Luulisi silloin että pystyssä pysymisessäkin olisi jo hommaa tarpeeksi.

En tiedä olisiko vastauksen voinut päätellä aiemmista jutuista..

Noo, ei nyt jaksa perusteluja tuohon alkaa miettimään, mutta esimerkin voin antaa. Pelkokertoimessa oli muutama (?) viikko sitten tehtävä, jossa kilpailijan piti ajaa jonkun näköisellä autolla semmoisen liikkuvan autonkuljetusrekan kyytiin. Ihan helposti se näytti sujuvan, eikä jarrutuksen kanssakaan tullut ongelmia. Eli ei perusteluita vaan telkkarista nähtyä... :D

 

[SledgeHammer82]

Autokoulussa aikoinaan väitettiin, että nopea kiihdyttäminen tavoitenopeuteen on taloudellisempaa kuin hidas jurnuttaminen tähän nopeuteen. Mihin tämä perustuu? Olisiko jotain linkkiä, jossa asia selostettaisiin perinpohjaisesti? Kotimaisella kielellä en ole onnistunut tällaista löytämään.

Asia perustuu karkeasti ottaen kahteen pointtiin :

1) polttomoottorin hyötysuhde on parhaimmillaan melko suuresti kuormitettuna (kaasu yli puolen välin).

2) tiettyyn nopeuteen kiihdyttäminen vaatii tietyn määrän energiaa, tehtiinpä se nopeasti vai hitaasti.

Nyt kun kiihdytetään reippaasti tavoitenopeuteen voidaan ajaa pidemmän aikaa tasaista nopeutta, jolloin kulutus on luonnollisesti pienempi kuin kiihdytyksen aikana. Tai vaihtoehtoisesti voidaan ajaa hieman hiljempaa tasainen osuus, ja ollaan silti samaan aikaan perillä kuin jos hitaasti kiihdyteltäisiin. (ainakin suuremmilla nopeuksilla polttoaineenkulutus on suoraan verrannollinen moottorin kierrosnopeuteen ja sitä kautta auton ajonopeuteen).

 

[SledgeHammer82]

Opettaja sanoi niin että "Tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa"

..on vain tyhmiä ihmisiä. :lol2: :evil:

 

[Narutumppu]

Noo, ei nyt jaksa perusteluja tuohon alkaa miettimään, mutta esimerkin voin antaa. Pelkokertoimessa oli muutama (?) viikko sitten tehtävä, jossa kilpailijan piti ajaa jonkun näköisellä autolla semmoisen liikkuvan autonkuljetusrekan kyytiin. Ihan helposti se näytti sujuvan, eikä jarrutuksen kanssakaan tullut ongelmia. Eli ei perusteluita vaan telkkarista nähtyä... :D

Kun eturenkaat (ja hetkeä myöhemmin takarenkaat) pyörähtävät luiskalle, hidastuu niiden pyörimisvauhti samaksi kuin rekan ja auton keskinäisten vauhtien erotus.
Eli jos rekka kulkee 100km/h, ja Kitt 120km/h, renkaiden kehänopeus hidastuu nopeuteen 20km/h.
Ts. jos vaihde on vapaalla, ei tässä pitäisi olla mitään ongelmaa. Sillä esim. lukkojarrutuksessa renkaat lakkaavat kokonaan pyörimästä, eikä siinä mitään hajalle mene. :arvi:

Jos taas vaihde ei ole vapaalla, tapahtuu joko niin, että auto ampaisee läpi rekan, renkaat sutivat tyhjää luiskan alkupäässä tai vetoakseli sanoo "poks".

 

[Sniffari]

Tähänkin löytyi nyt vastaus, kysyin asiaa kaveriltani. Takapää pyyhitään ensin, koska se on "sottaisempi". Lisäksi etupää kuivataan ennemminkin painelemalla kuin hankaamalla. Yritin vielä tiedustella, tapahtuvatko nämä operaatiot etu- vai takakautta, mutta hän sulki puhelimen. :itku:

Jepujee. Näin olin itsekin tämän järkeillyt. Miten kehtasit kysyä? Siitä pisteet Strappadolle ;) . On se perkele että miehen korvaan lyödään puhelin kun ihan asialla ollaan :D .Tuo etu- vs. takakautta on kyllä aivan selviö ts. ykkönen edestä ja kakkonen takaa. En usko, että edes naisten logiikalla tuossa ruvetaan koittaa millään ihmisen anatomiaa uhmaavilla liikesarjoilla operaatioita suorittamaan. Tai voi kai sitä naiset vaihtelun vuoksi kokeilla... Sitten se vasta saattaa sottaseksi mennäkin.

 

[jaki_]

Miksi jotkut sanat tulevat pienen hokemisen jälkeen oudoiksi?
Kuten malto, hoin sitä äsken päässäni ja katsoin haulla jotain maltoon liittyvää ja yhtäkkiä ajattelin:
MALTO, mikä vitun MALTO. Kuulostaa vaan niin vitun tyhmältä.
Onko tähän joku selitys vai olenko vaan

 

[Nogood]

Jepujee. Näin olin itsekin tämän järkeillyt. Miten kehtasit kysyä? Siitä pisteet Strappadolle ;) . On se perkele että miehen korvaan lyödään puhelin kun ihan asialla ollaan :D .Tuo etu- vs. takakautta on kyllä aivan selviö ts. ykkönen edestä ja kakkonen takaa. En usko, että edes naisten logiikalla tuossa ruvetaan koittaa millään ihmisen anatomiaa uhmaavilla liikesarjoilla operaatioita suorittamaan. Tai voi kai sitä naiset vaihtelun vuoksi kokeilla... Sitten se vasta saattaa sottaseksi mennäkin.

Vaimo pyyhki aina etukautta. Kun hän odotti ensimmäistä, niin oli joutunut mahan kasvaessa vaihtamaan edestä taakse.
Hän oli vilpittömästi hämmästynyt ettei hän ole aiksemmin tajunnut että voi pyyhkiä takakauttakin, kun se on vielä helpompaa. Sitten olivat kaverinsa kanssa tätä hämmästelleet ja tämä kaverikin oli että "totta, voihan sen tehdä niinkin!".

 

[Sniffari]

Vaimo pyyhki aina etukautta. Kun hän odotti ensimmäistä, niin oli joutunut mahan kasvaessa vaihtamaan edestä taakse.
Hän oli vilpittömästi hämmästynyt ettei hän ole aiksemmin tajunnut että voi pyyhkiä takakauttakin, kun se on vielä helpompaa. Sitten olivat kaverinsa kanssa tätä hämmästelleet ja tämä kaverikin oli että "totta, voihan sen tehdä niinkin!".

Jooh... kyllä ne naisetkin oppii uusia temppuja. Viimeistään pakon edessä. Niin kuin tuossa mainitsemassasi tapauksessa. Tuo oli aika jännää, että kaverille pystyy heittää uusia vessakeksintöjä ihan tosta vaan. Miehisessä maailmasssa se on äärimmäisen kiellettyä.

 

[Matkaaja]

Mikä tuo viivakohouma tuossa näppäimistössä oikein on tuossa oikeassa laidassa näppäimessä 5 ja näppäimessä f vai onkohan se vain tässä näppäimistössä?

 

[Sukulaku]

Mikä tuo viivakohouma tuossa näppäimistössä oikein on tuossa oikeassa laidassa näppäimessä 5 ja näppäimessä f vai onkohan se vain tässä näppäimistössä?

Siis näppäimissä J ja F?

Helpottavat kirjoitusta jos osaa kirjoittaa edes jotenkin kymmensormijärjestelmän mukaisesti. Ei tarvitse kattella kokoaikaa näppäimistölle, kun tuntee missä näppäimet ovat. Kun vielä tietää, että Jiin yläpuolella on U jne. niin helpottuu kivasti.

edit: niin olihan siinä vitosessakin(5) tuolla oikealla. Sama juttu siinä.

 

[teemupii]

Siis näppäimissä J ja F?

Helpottavat kirjoitusta jos osaa kirjoittaa edes jotenkin kymmensormijärjestelmän mukaisesti. Ei tarvitse kattella kokoaikaa näppäimistölle, kun tuntee missä näppäimet ovat. Kun vielä tietää, että Jiin yläpuolella on U jne. niin helpottuu kivasti.

edit: niin olihan siinä vitosessakin(5) tuolla oikealla. Sama juttu siinä.

Ei niitä kyllä tarvitse olla, taikka en itse ainakaan tarvitse. Kädet tuntuvat automaattisesti siirtyvän oikeaan kohtaan, jos painallukset eivät satu suoraan kohdalleen. Sanoisin että spacen pituus vaikuttaa enemmän, koska alussa tulee sijoitettua kädet näppikselle hakemalla spacen reunat.