Työ ja treeni

M-NUTRITION PURE CREATINE 300 g

100 % puhdaslaatuista kreatiinimonohydraattia

-30%
Liittynyt
15.11.2004
Viestejä
153
Ikä
44
Teilatkaa minut tylyllä "käytä söörtsii" -kommentilla, jos tällainen thread mimmien puolelta jo löytyy, mutta itse en sellaista söörtsillä löytänyt.

Eli miten sujuu mimmeiltä työn ja treenin yhteensovittaminen? Onko koskaan vaikeuksia raahautua salille rankan työpäivän jälkeen? Haittaako treeni työtäsi tai työ treeniäsi? Yleisellä puolella oli jo pitkä pitkä thread siitä, mitä työtä kukin tekee, mutta voisipa tässä vaikka tehdä pientä kartoitusta siitä, mitä kukin punttimimmi tekee salin ulkopuolella.

Itse aloitin taas uutistoimittajan työt radiossa pienen tauon jälkeen ja väsymys on saanut uskomattomat mittasuhteet. Kun joutuu päivän lukemaan uutisia ja vastaamaan lähetyksistä sekuntiaikataululla, on puhti aivan lopussa päivän jälkeen. :zzzz: Joskus uni tulee samantien kun kotiin pääsen ja salitreeni jää väliin. Toisinaan taas intohimo treenaamiseen vetää salille väsymyksestä huolimatta ja virta palaa kroppaan. Välillä joudun myös tekemään hyvin varhaisia aamuvuoroja, jolloin uni jää todella vähälle, ja vaikka jaksankin lähteä salille, rautaa ei nouse tavalliseen tahtiin. On myös päiviä, jolloin kiire uutisten tekemiseksi on niin mahdoton, että syöminen ajallaan jää haaveeksi.

Eli kaiken kaikkiaan työni on todella stressaavaa ja olisin varmasti aika hysteerinen, ellen pääsisi purkamaan paineita puntteihin. Harmittaa vain, kun toisinaan terveellinen elämäntapa kärsii uutisuhrausten takia. :(

Avaudu tai ihastele työtäsi, hauku tai kiittele ammattiasi.
 
minulla aina työ, koulu ja muut menot menee treenin ehdoilla. Tottakai siihen vaikuttaa se, että olen kilpaurheilija, jolloin treenien jaksottaminen viikko-ohjelmaan tehdään jo etukäteen ja muutenkin kaikki pitää tehdä aika tarkasti. En anna työn millään tavalla vaikuttaa treenaamiseen ja yhtään treeniä en jätä työn takia väliin. Mielummin jätän pari tuntia menemättä kouluun. Pitää osata jättää siitä pois, mikä on vähiten tärkeää. Koulusta valmistun jo ensi keväänä, joten paljoa ei ole jäljellä.

Välillä tuntuu, että koulun työn ja treenin yhteensovittaminen on vaikeaa, mutta silloin täytyy ehkä pikkasen tinkiä yöunista tai koulusta, kun 24h ei riitä..Nyt varsinkin kun on ollut pari treeniä päivässä, niin aikaa ei sen lisäksi jää muuhun kun työhön ja kouluun. Tällä hetkellä minulla on personal trainer yritys ja ohjailen freelancerina jumppia, joten duunin pystyy sovittamaan hyvin viikko-ohjelmaan. 1-2 kertaa viikossa olen yöt töissä ravintolassa. Tämä rumba ei kuitenkaan kauaa kestä, sillä unelmani täyttyi, kun pääsin finskille lentoemännäksi ja aloitan ne hommat kesän jälkeen. Toivottavasti sitten vähän tilanne rauhottuisi...työn ja arjen systeemit varmasti tulee muuttumaan, mutta odotan innolla uusia haasteita.

Pitää olla monta rautaa tulessa ;)
 
Vakituisissa työajoissa ja vuorotyössä on hyvät ja huonot puolensa.

Suurin osa ei voi vaikuttaa työtunteihinsa, vaan treenin on pakko mennä työn ehdoilla.

Niin kuin Pinja sanoi pitää priorisoida ja olen ainakin itse huomannut, että omassa elämäntilanteessa treeni ei ole ykkösenä. En tiedä tuleeko se koskaan olemaankaan, mutta paineita en sen kanssa nyt ota.

Osaan herätä aamulla hyvissä ajoin, joten olen miettinyt sitä vaihtoehtoa, että menisin treeniin työtä ennen, koska tällä hetkellä ei työn jälkeen ehdi, koska on paljon muuta.

Mulle ihan ykkösenä on nyt satsata pääsykokeisiin, koska haluan päästä opiskelemaan syksyllä. Sen ehdoilla tulee menemään kaikki muu.
 
Kyllä treeni menee työn ehdoilla eikä päinvastoin. Tietysti mulla ei mitään suuria päämääriä liikunnan saralla ookaan.

Työskentelen projekti-insinöörinä isohkon yrityksen tuotekehitysprojektissa, ja työ on tietokoneen ääressä istumista lähes kaiket päivät. Hyvä puoli siinä on se, että ruokailujen ajankohdat voi kyllä viilata ihan oman mielensä mukaan. Työmatka kestää julkisilla kulkuvälineillä lähes 2 tuntia yhteen suuntaan (!) joten hyötyliikunta on ihan nollassa. Yleensä meen töistä suoraan salille ja vasta sen jälkeen kotiin koska jos 12 tunnin jälkeen pääsen kotisohvalle niin se on varma etten siitä enää nouse. Salin jälkeen en juuri muuta teekään kun käyn suihkussa, syön ja katon vähän aikaa tv:tä ja meen 21-22 välillä nukkumaan.

Näiden 12 tunnin päivien vastapainoksi saan tehdä kotona töitä 1-2 päivää viikosta jolloin teen yleensä lyhyemmän päivän, silloin käyn salilla iltapäivällä kun on rauhallisinta. Viikonloput menee lepopäiviks tai aerobisen liikunnan parissa. Toisaalta vois ajatella että olis helpompi treenata viikonloppuisin kun on aikaa mutta jossen treenaa arki-iltaisin niin en tee kyllä mitään muutakaan järkevää silloin, en mä mihinkään kyläilemäänkään 12 tunnin työpäivän jälkeen jaksa lähtee... (ärsyttävää tehokkuusajattelua, aina pitää muka olla niin tuottava eikä saa vain löhöillä :rolleyes: ) Hoitelen tuon sosiaalisen elämän sitten viikonloppuna. Myöskään lenkille ei tuu arki-iltaisin lähdettyä, joskus teen saliaerobista esim. crosstrainerilla mutta ohjatuilla tunneilla en juuri käy.

Tässä oikeastaan toisen threadin aihe: Kärsiikö sosiaalinen elämä treenaamisesta? Monilla täällä varmasti kärsiikin, itselläni ei voi sanoa että kärsii mutta painottuu tosiaan viikonlopuille. Se on ihan tietoinen valinta: jos arki-iltana on aikaa joko käydä salilla tai tavata joku kaveri niin valitsen kyllä useimmiten sen salin.
 
Teen ns. 8-16 työtä. Kun aloittelin salilla treenaamista tauon jälkeen jouduin taistelemaan sisäistä sohvaperuna vastaan ja menemään suoraan duunista salille.

Nyt salille pääsystä on tullut henkireikä, joka auttaa jaksamaan työ paineet ja stressin. Yleensä väsymys (henkinen) helpottaa kun olen käynyt salilla. Kieltämättä vuorokauden 24h ei riitä kaikkeen mitä haluaisin ja sosiaalinen elämä on joutunut kärsimän siitä, koska osa kavereista asuu yli 20km päässä, vaikka auto onkin käytössä.
 
Hmm, joo, mielenkiintoinen thread. Ite olen tässä pohdiskellut omaa elämäntilannettani ja treeniä, sekä siltä kantilta mitä se nyt on että siltä miksikä se tulee muuttumaan (mitä pikemmin sitä paremmin, kunhan vaan raskas ponnisteluni palkittaisiin).

Eli meikä opiskelee päivisin 8-17 välillä vartiointialaa. Koulutus on aikuiskoulutusta, joten tahti on aika armoton, vaikka läsnäolopakkoa ei suurimmilla päivillä olekaan, on erittäin erittäin erittäin suotavaa joka tunnilla olla, koska jos et ole sen kyllä huomaa että tipahdat kelkasta heti ja joudut ponnistella enemmän itseksesi omaksuasi ne asiat joita tunneilla on käyty läpi. Koulupäivän jälkeen tietysti pitää yleensä opiskella opetetut asiat että ne myös osaa, ei vain pelkästään edessä olevassa näytössä vaan myös työelämässä jatkossakin. Eihän sitä koulua näytön takia käydä vaan tosielämän :D.

Noniin, koulupäivän jälkeen aika poikkeuksetta on jo aika turtunut olo, ainakin aivoissa kun on joutunut koko päivän tiukasti keskittymään ja pähkimään niitä asioita. No sitten kävelen kotiin (matkaa ~2-3km, joten hyötyliikuntaan tulee kivasti kun käveleen koululle ja takaisin), syön, huilaan 1-2h että ruoka laskeutuu ja lähden salille. Salilla sitten puolesta tunnista, kahteenkin tuntiin riippuen treenistä, sen intensiteetistä, palautumisajoista ja blaablaab, kylhän te nämä tiätte. Sitten palkkari, suihkuun ja kävely takaisin kotiin salilta (matkaa ~2km). Loppuaerobisestai ei tarvitse huolehtia kun käyttää hyväkseen lyhyen matkan, jonka voi kävellä salin ja kodin välillä.

Sitten kun kotiin pääsee ni olo on aivan rätti ja melkeinpä poikkeuksetta kellokin on jo paljon. Eli usein menee niin että ruokaa, tunnin max. pari odottelu, iltapala ja tutimaan. Ja siltikin tuntuu ettei tarpeeksi saa nukuttua.

No, nyt sitten mietiskelenkin että tällä hetkellä kerkeää ihan hyvin silleen treenata ja hengehtääkin. Mutta mitäs sitten kun saan joskus töitä, joita nyt ankarasti ankarasti etsin. Ei varmasti 24h päivässä riitä jos aamulla koulussa, illalla töissä, jossain välissä pitäisi salillakin käydä, syödä, nukkua, ja harjoitella vaparia. Miten kerkeän? Ja miten jaksan?!?

Vaihtoehtoja ei juurikaan ole, koska Kelan opintotuella/opintolainalla EI eletä, mun on käytännössä pakko mennä töihin että voi elää ees jotenkuten. Säännölliset menot kuitenkaan eivät odota. Näyttäysi siis siltä että kun joskus saan työpaikan (toivottavasti hervoton vaivannäkö palkitaan pian!) ei mulla jä aikaa muuhun sitten. Voidaan sanoa että "mikä vapaa-aika?". Miten tämmösessä tilanteessa pitäis menetellä?

Toinen juttu että jos joskus pääsen alan hommii niin työvuorot voivat olla 16hkin, tälläisessä törmätään taas kysymykseen miten jaksaa? Miten ehtii? Miten jaksaa ettei hermot pala? Miten välttää burn-out? Tai hervottoman stressaantumisen (jota en todellakaan tahdo enää kokea!)?

Tuntuu vain että vuorokaudessa ei ole tarpeaksi tunteja!
 
ZannaZ sanoi:
No, nyt sitten mietiskelenkin että tällä hetkellä kerkeää ihan hyvin silleen treenata ja hengehtääkin. Mutta mitäs sitten kun saan joskus töitä, joita nyt ankarasti ankarasti etsin. Ei varmasti 24h päivässä riitä jos aamulla koulussa, illalla töissä, jossain välissä pitäisi salillakin käydä, syödä, nukkua, ja harjoitella vaparia. Miten kerkeän? Ja miten jaksan?!?

Vaihtoehtoja ei juurikaan ole, koska Kelan opintotuella/opintolainalla EI eletä, mun on käytännössä pakko mennä töihin että voi elää ees jotenkuten. Säännölliset menot kuitenkaan eivät odota. Näyttäysi siis siltä että kun joskus saan työpaikan (toivottavasti hervoton vaivannäkö palkitaan pian!) ei mulla jä aikaa muuhun sitten. Voidaan sanoa että "mikä vapaa-aika?". Miten tämmösessä tilanteessa pitäis menetellä?

Toinen juttu että jos joskus pääsen alan hommii niin työvuorot voivat olla 16hkin, tälläisessä törmätään taas kysymykseen miten jaksaa? Miten ehtii? Miten jaksaa ettei hermot pala? Miten välttää burn-out? Tai hervottoman stressaantumisen (jota en todellakaan tahdo enää kokea!)?

Tuntuu vain että vuorokaudessa ei ole tarpeaksi tunteja!


Joo ei kannata stressata, se ei ainakaan auta. Itselläni on tällä hetkellä aivan kauheasti tekekmistä ja joutuu repeytymään paikasta toiseen, lisäksi on vielä kilpailuun valmistautuminen. Kaikesta olen kuitenkin selvinnyt ja treenit on hoidettu (niistä saa kyllä voimaa jaksamiseen). Otan asiat viikko kerrallaan ja joutuu kyllä jonkin verran suunnittelemaan viikkoa etukäteen, että homma pysyy hanskassa. Oikeastaan sitten määrätyt härdellit jää väkisinkin pois kuvioista, kuten kavereiden kanssa hengailu, telkkarin kattominen jne. Joskus saattaa olla pahimmillaan päivärytmi tämä (tästäkin päivästä on selvitty):

perjantai
6:00 aamuaerobinen
8:00-13:35 koulu
14-15:00 treeni
15-16:00 asiakastapaaminen
16:00-20:00 salipäivystys tai jumppa (1h)
22-03 yöduuni (perjantai ja esim. lauantaina ei taas ole koulua)

Sit vaan pitää levätä päikkäreitä ja ottaa pieniä rentoutumishetkiä päivässä.
Nyt vielä jonkun aikaa teen noita jumppajuttuja ja päivystyksiä, mutta kun koulu loppuu, niin pystyn keskittymään uuten työhön ja oman PT yrityksen pyörittämiseen.

Kyllä ne asiat aina järjestyy ja lepopäiväkin sieltä ainakin kerran viikossa tulee. Ja keväällä sitten pidän lomaa ja lähden thaikkulaan rentoutumaan!
 
Tällä hetkellä - ja viimeisen vuoden ajan - olen ollut vain opiskelija. Ei mitään työtä ohessa. Se antaa, varsinkin näin yliopisto-opiskelijana kun ei ole juurikaan läsnäolopakkoja, hyvin vapaat kädet suunnitella menemisiä. Vähän liiankin vapaat joskus tällaiselle ihmiselle, joka lykkää niiden kaikkien koulutöiden tekemistä viimetippaan. Muuten ehdin käydä liikuntaharrastuksissani ja salilla loistavasti, mutta silloin kun on sen viimeinen viikko ennen jotakin deadlinea, ja on armoton kiire, on se liikunta, josta tingin. Koulutyöt hoidan ensisijaisesti.

Ensi kuun alusta tilanne muuttunee paljonkin, koska aloitan uuden (kesä)työni raitiovaunun kuljettajana :D Silloin mukaan kuvioihin astuu koko loppukevääksi ja ensi kesäksi vuorotyö. Senkin ohessa varmasti vielä pystyn hyvin treenaamaan. Luulen, että jopa paremmin kuin koulun ohessa, koulutyöt on kuitenkin pakko viedä kotiin mukanaan läksyjen muodossa - raitiovaunua on vähän vaikeampi tuoda kotiin. Toivon, että työajan ulkopuolisen ajan pystyisin rentoutumaan paremmin, kuin lukukausien aikana, jolloin kotonakin stressaan kaikesta mitä pitäisi tehdä.

Syksyllä kun koulukin taas alkaa, teen todennäköisesti parisen vuoroa viikossa, jotta voin elättää itseni paremmin. Kun on työtä, niin todennäköisesti tiputan opiskelutahtia vastaavasti, joten eiköhän silloinkin treenata.

Tsemppiä itse kullekin, jotta saatte tämän liian lyhyen vuorokauden riittämään :thumbs:
 
Kovin tutuilta teidän kiireet kuulostaa! Lohduttavaa huomata, että muilla samanlaista aikatauluttamista elämä... ;)

Itse teen kolmivuorotyötä sairaalassa ja kuten tiedätte työajat ovat vaihtelevat. :) Tämän lisäksi opiskelen toisella paikkakunnalla yliopistossa, joka onneksi on omaehtoista ja itsenäistä. Joudun viikosta käyttämään useasti vapaapäivät yliopistopäiviin, ainakin yhden päivän viikosta. Plus kaikki tentttin lukemiset, tehtävät ym. jotka verottavat vapaa-ajasta yllättävän paljon aikaa. Nyt olen alkanut just tekee seminaarityötä ja tekemistä riittää koneen ääressä... :rolleyes: Salilla käyn neljä kertaa viikossa ja nyt ois vielä huhtikuusta alkaen tarkoitus lisätä aerobiset kehiin. En ole aikasemmin talvella kertakaikkiaan pystynyt repeemään enempään urheiluun, vaikka toiveita oiskin ollu.

Teen joka viikoksi suunnitelman miten ehdin kaiken toteuttaa, mutta joskus olen joutunut väsymyksen takia tinkimään, koska olen vuosien myötä oppinut kuuntelemaan omaa kehoa ja relaamaan jos tuntuu et stressiä tai kuormaa kertyy liikaa. Ennen en osannut tunnistaa merkkejä ja tulin aina flunssaan, joka sitten pakotti hidastamaan tahtia.

Onneksi kohta tulee kesä ja opiskelut helpottaa! Sitten on aikaa vaikka ja kuinka paljon, kun on vain työ.. salilla ehtii käydä enemmän, ulkoilla, tavata ystäviä ja löhötä sohvalla kirja kädessä. Siihen asti sosiaalinen elämä on pitkälti puhelimen ja messengerin varassa...

Kesää siis odotellaan. Tsemppiä ja jaksamista kaikille punttimimmeille kevään koitoksiin!
 
Hyvin sujuu. Teen töitä periaatteella 3pv töitä ja 3 pv vapaata. Työpäivinä teemme hiukan normaalia pidempiä työvuoroja (8h-12h), eli siksi vapaata on enemmän. Tosin tuo ensimmäinen vapaa on aina ns. lepopäivä yövuoron jäljiltä. Töissä saamme pitää työajalla liikuntavapaata 2h/vko, jos vain työt sallivat. Yleensä viikossa on enintään 1-2 päivää sellaisia, jolloin ei jaksa mennä treenaamaan työvuorojen tähden (riippuen työjaksosta). Joinakin päivinä (kuten tänään) treenasin ennen yövuoroa kaksi kertaa. Ensin kävin päivällä lenkillä ja juuri ennen työvuoroa puntilla.

Meillä pystyy töissä treenaamaan aika monipuolisesti erilaisia juttuja joko ilmaiseksi työpaikalla (tai jossain muualla) tai sitten halvemmalla jossain muualla. Vaihtoehtoja ovat mm. puntti, liikuntaohjaajamme vetämät jumpat, itsepuolustusjutut, ammunta, uinti...

Aikoinaan kun opiskelin tai tein töitä kello 08-16 välillä, olin aina ihan poikki päivän jälkeen ja treenaaminen oli paljon kovemman työn takana. Minulla oli tuolloin tapana mennä puntille (en silloin paljon muuta harrastanutkaan) heti työ- tai opiskeupäivän jälkeen, koska muuten olisin jäänyt laiskottelemaan. Minut on luotu (ainakin vielä tässä iässä) tekemään vuorotyötä, sillä olen niin aamu-uninen, että ajatus siitä, että pitäisi mennä joka aamu (5x vko) töihin klo kahdeksaan, on todella epäinhimmillinen.
 

Anabolic Overdrive

2 kg, Orange

-30%
Periaatteessa haittaahan tuo punttailu työntekoa (ja työntekokin punttista). Työaika on 7-16, kahvitauot klo 9 ja 14, puolessa välissä tunnin ruokis. Syömään pääsee siis säännöllisesti, mutta ruokapaikat saattaa olla sitten tosi kämyisiä. Eli kahvitauot menee aina jossain huoltsikalla teetä juoden. Lounaan pääsee yleensä syömään joko jossain tehtaan ruokalassa tai sitten liikkeellä (omat eväät). Sen suhteen ei siis ongelmaa.

Ongelma onkin lähinnä se, että lihakset on väsyneet treenien jälkeisinä päivinä. Ei jaksa pitää niin kauaa iskuporakonetta ylhäällä, putket tuntuu painavan enemmän jne. Sama toimii toisinkinpäin. Eli jos on poraillut koko päivän yläviistoon niin illalla ei jaksa vääntää käsi- tai hartiatreeniä. Jalkapäivä onkin sen takia sijoitettu torstaille että parhaimmat jumipäivät sattuu viikonlopulle.

Silti sanoisin että treeni on se ykkönen. Tosin työt pitää ottaa huomioon siinä mielessä että ei pistä edellisenä päivänä itseään ihan lakoon salilla jos tietää rankan työpäivän olevan tulossa (vaikka harvoin noita tietää etukäteen). Sit jos sattuu että on paikat jumissa ja kädet kramppaa niin pitää vaan huilata hetki. Ja jos ei jaksa niin sit pitää pyytää joku miehistä apuun. Niin uudessa työpaikassa että eivät vielä ole päässeet hahmottamaan todellista lihasmäärää kun ollaan aina niin topattuja töissä. Pitävät aika pitkälle heikkona naisihmisenä. Timpuri tosin hämmästyi viime viikolla kun kantelin vessanpyttyä pihalla.. "sähän oot vahva"..
 
ZannaZ sanoi:
Näyttäysi siis siltä että kun joskus saan työpaikan (toivottavasti hervoton vaivannäkö palkitaan pian!) ei mulla jä aikaa muuhun sitten. Voidaan sanoa että "mikä vapaa-aika?". Miten tämmösessä tilanteessa pitäis menetellä?

Toinen juttu että jos joskus pääsen alan hommii niin työvuorot voivat olla 16hkin, tälläisessä törmätään taas kysymykseen miten jaksaa? Miten ehtii? Miten jaksaa ettei hermot pala? Miten välttää burn-out? Tai hervottoman stressaantumisen (jota en todellakaan tahdo enää kokea!)?

Tuntuu vain että vuorokaudessa ei ole tarpeaksi tunteja!

Koska asut lähellä koulua ja salia, sulle voisi onnistua treeni ennen koulua. Herätys on toki aikaisemmin, mutta aamuun se treeni voi mahtua.

Vartiointialalla 16h työvuorot on yövuoroja ja silloin on myös paljon vapaata. Kolme työvuoroa tekee 48h työtä. Loput päivät viikosta onkin sitten vapaata.

Vartiointialalla myös aika valtaisa määrä erilaisia työllistymisvaihtoehtoja, joten sitä voi aika hyvin valita minkä tyyppiseen työhön hakeutuu.
 
Aikaisemmin, kun treenailin enemmän 3-4 päivänä viikossa, kävin aina aamulla ennen työpäivää salilla. Siihen tottu. Työpäivän jälkeen en millään viitsi ja jaksa. Tosin silloin oli mukava käydä joskus lauantaiaamuna, kun ei tarvinnut koko ajan vilkuilla kelloa, että apua äkkiä vielä tehtävä toi ja toi... No nykyään olen niin laiska, että saan itseni revittyä salille kerran viikossa ja se on kyllä liian vähän. Olen tässä yrittänyt psyykata, että ensi viikosta lähtien vähintään kaksi kertaa, mieluiten kolme. :whip: Mutta saapa nähdä. Kun olen tosiaan sellainen, että työt vie kaiken. Jos jokin dead line on tulossa (useimmiten on jokin), en tee muuta kuin ylipitkää työpäivää, en edes lenkille pääse.

Mutta palatakseni asiaan ;) parhaiten työn ja treenin yhdistäminen onnistuisi niin, että heräisin tuntia aiemmin ja menisin aamulla salille. Työ tosiaankin haittaa harrastuksia.

Odotan lottovoittoa. Huonoina päivinä ajattelen aina, että jos saisin lottovoiton, en tekisi muuta kuin kävisin salilla ja lenkillä. :lol2:
 
Ensi kuun alusta alkaa taas treenit muuttumaan säännöllisimmiksi, kun työaikani muuttuu työpaikan vaihdoksen myötä. Töitä on joka arkipäivä 9.05-16.45. Siitä sitten kotia puuron keittoon ja salille kolmena arkipäivänä ja yksi treeni jääkin sitten viikonlopulle. Toimii minulla :thumbs:

Aamuaerobisen jos lisään ohjelmaani, niin lenkille täytyy lähteä heti kuuden jälkeen. :eek:
 
Käyn koulussa, duunissa ja lajitreenaan viikonloput ja yhden arki-illan. Onneksi hypäreillä ehtii salille.

Se on hassua miten jaksaa tehdä juuri niin paljon kuin laittaa itsensä tekemään. 8-23 (koulu-sali-duuni) päiviä jaksaa kyllä tehdä useita kertoja viikossa ja koulussa on helpompi olla 8-16 kuin vaikka 12-14. Kun on aikoja milloin tekee vähemmän duunia ja käy vähemmän kursseja niin kaiken muunkin tekemisen määrä tippuu -> toimettomuus ruokkii itseään?
 
topokatti sanoi:
Se on hassua miten jaksaa tehdä juuri niin paljon kuin laittaa itsensä tekemään. -> toimettomuus ruokkii itseään?

Tuo on kyllä varmasti totta. Muistan, kun viimeksi viime vuoden puolella olin töissä, ei koskaan ollut ongelmia jaksamisen ja salitreenin kanssa. Mutta kun oli jonkin aikaa omien aikataulujen varassa, tottui kai kehokin siihen ja nyt se taistelee tehokkaasti pitkiä päiviä vastaan. Ennen kävin salilla päivällä, nyt useimmiten illalla. Uskon kuitenkin, että tähän tottuu ja valon myötä energiaakin on enemmän. Ollappa jo kesä ja ikuinen päivä...
 
Kelan tätinä olen tällä hetkellä töissä ja työajat ovat suht joustavat, yleensä lähden kotiin siinä klo 15. Salilla käyn tätä nykyä 3 kertaa viikossa, yleensä heti töitten jälkeen. Jos kotiin menisin suoraan, en taatusti saisi lähdettyä minnekkään. Kotona kun vielä odottaa mies, koira ja avoimen yliopiston rästissä olevat tehtävät, tuntus tämä olevan paras ratkaisu. Vielä lisäksi kun tuo duunimatka on sen 1o kilsaa ja näin talviaikaan siihen saattaa mennä jopa tunti suuntaansa, huhhuh (eipähän tartte erikseen aeroobista miettiä, kun tuon lisäksi vielä tunnin lenkki koiran kaa jokaikinen päevä...)
 
Pinja sanoi:
Joo ei kannata stressata, se ei ainakaan auta. Itselläni on tällä hetkellä aivan kauheasti tekekmistä ja joutuu repeytymään paikasta toiseen, lisäksi on vielä kilpailuun valmistautuminen. Kaikesta olen kuitenkin selvinnyt ja treenit on hoidettu (niistä saa kyllä voimaa jaksamiseen). Otan asiat viikko kerrallaan ja joutuu kyllä jonkin verran suunnittelemaan viikkoa etukäteen, että homma pysyy hanskassa. Oikeastaan sitten määrätyt härdellit jää väkisinkin pois kuvioista, kuten kavereiden kanssa hengailu, telkkarin kattominen jne. Joskus saattaa olla pahimmillaan päivärytmi tämä (tästäkin päivästä on selvitty):

perjantai
6:00 aamuaerobinen
8:00-13:35 koulu
14-15:00 treeni
15-16:00 asiakastapaaminen
16:00-20:00 salipäivystys tai jumppa (1h)
22-03 yöduuni (perjantai ja esim. lauantaina ei taas ole koulua)

Sit vaan pitää levätä päikkäreitä ja ottaa pieniä rentoutumishetkiä päivässä.
Nyt vielä jonkun aikaa teen noita jumppajuttuja ja päivystyksiä, mutta kun koulu loppuu, niin pystyn keskittymään uuten työhön ja oman PT yrityksen pyörittämiseen.

Kyllä ne asiat aina järjestyy ja lepopäiväkin sieltä ainakin kerran viikossa tulee. Ja keväällä sitten pidän lomaa ja lähden thaikkulaan rentoutumaan!

Pinja olet kone! Suoriudut näköjään mistä vain! Ei voi muuta kuin hattua nostaa :worship: Tsemppiä kisadieetille!
 
Töissä n. 8-16. Ma salille suoraan töistä (kotona ennen kuutta ja ilta laiskottelua). Tiistaina illalla juoksu. Ke salille suoraan töistä. Torstaina ei kenties mitään treenii tai sitten jää/kävelyy/what so ever/kaupassakäyntiä/kyläilyä/. Pe juoksu. La jäätreenit ja/tai sali. Su jäätreenit ja/tai sali ja/tai juoksu. Näin siis periaatteessa. Käytäntöhän on aina ihan eri asia! :D Mutta käutännössä mulle joka tapauksessa tulee ainakin yksi lepopäiväkin viikkoon. Ja asun perheessa, jossa on kolme lasta, joten treenit pitää suunnitella myös sen mukaan olisin kotonakin tarpeeksi. Ja lasten menot määrittää paljon sitä, miten pystyy treenit vetämään. Käytännössä salitreeniä tulee nykyään 2-3 krt/vko. Juoksua 2-3 krt/vko ja jäätä 1-2 krt/vko.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom