Treenivinkkejä nyrkkeilyyn!

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Outlet Pre-Workout, 400 g -40%
Tämä taitaa olla ikuinen vääntämisen aihe. Toiset vannovat tiukan tieteellisen hifistely voima/räjähtävyys/tiäs mitäliä nimeen ja toiset Alin kuluneihin lenkkitossuihin. Ilman kunnollista peruskuntoa on turha lähteä treenaamaan 12krt viikko mutta lenkkipolulta on turha kuvitella saavansa sellaisia voima/nopeus/räjähtävyys ominaisuuksia kun oikein tehdyllä punttijumpalla. Jos Ali, ja Iron Mike tekivät vain lenkkiä, kuntopiiriä ja lajitreeniä niin se oli paras tapa siihen aikaan, joskus -80 ja -90. Nyt on uusi aika ja uudet kujeet. Nyrkkeiljät on kasvanu ja vahvistunu, esim. ei Alin kokoset nyrkkeilee jossain pienemmässä sarjassa kuin raskaassa. Mielestäni on turha katsoa millaisella treenillä -80 luvulla tai -90 on pärjätty. Kohta eletään 2010 luvulla ja jos nyrkkeilijöiden taso ei ole mennyt eteempäin tuona aikana niin melko huonosti menee kyseisellä lajilla. Kaikissa teho- /kontaktilajeissa fysiikka on entistä tärkeämmässä osassa nyt kuin 20 vuotta sitten joten treenimetoditkin on todenäköisesti oltava erilaiset. Kaikki tieteelliset julkaisut pitävät oikein tehtyä painoharjoittelua parhaana tapana kehittää nopeutta/voimaa/räjähtävyyttä mutta ilman kunnollista peruskuntoa näihin taitaa olla turha tehdä. Ihmisissä tosin on niin paljon eroa että toiset voi päästä huipulle ihan eri eväin kun toiset.

PS: tämä on tietenkin vain oma näkemykseni asioista noin yleisemmällä tasolla.
 
Lenkkeily on mielestäni ihan hyvä peruskunnon kasvattaja. Onhan se totta, että jos ei jaksa muutamaa kilometriä hölkätä on vaikea treenata intervallia. Lisäksi lajitreeni on itsessään intervallia, joten kokonaisrasitus voi kasvaa liian suureksi. Kahvakuulat ovat myös mahtava tapa treenata, mutta jos penkki on 42,5 kiloa ja aletaan vetää kuulilla, niin taas mennään metsään. Muutenkin huippuihin ei oikeen voi verrata, kun ne on täysin eri planeetalta tavallisten kuolevaisten kanssa. Fedorkin on sanonut haastattelussa, että on joskus ottanut penkistä 180 kiloa. Hänelle riittää varmasti kuulatreeni tässä vaiheessa kun perusta on sambo ja judoaikoina rakennettu.
Randy Couture ei juokse pitkää lenkkiä ollenkaan ja on sanonut että se on turhaa. Evander Holyfield ei juossut MM-aikoinaan pitkää lenkkiä ainakaan joka matsia varten. Sean Sherk ei taida myöskään juosta hidasta lenkkiä ja taitaa olla yksi kovakuntoisimmista kamppailu-urheilijoista.
Tavalliselle natu-urheilijalle riittää kuitenkin mielestäni lajitreeni, jota tulee ehdottomasti olla eniten. Siihen päällle sitten aerobista ja voimaharjoittelua palautumisen mukaan, itsellä systeeminä "keep it simple stupid". Ja älkää takertuko penkkiesimerkkiin, fedorin punttitulokset on todennäköisesti suuremmat missä tahansa liikkeessä kuin tavallisella saliharrastajalla joka tekee pelkkää punttia.

Ai niin, ammattinyrkkeilyn suomenmestari Tony Halme ei juossut myöskään lenkkiä. :)
 
Aivan varmasti paikat jumittuvat tuollaisilla yli 10 toiston sarjoilla. Ei kannata ennen kilpailuja tehdä. Peruskuntokauden pituudestakin on varmaan monta mielipidettä, samoin kuin kilpailuihin valmistautumisesta. Kannattaa esimerkiksi muistaa, että amatöörit ottelevat useammin eivätkä voi panostaa jokaiseen otteluun ns. huolella tai täysiä. Kokeneemmat ehkä voivatkin laittaa kaikki tavoitteensa tärkeisiin kilpailuihin, kokemattomampien pitää käydä pienissäkin kisoissa hakemassa kokemusta, eikä silloin voi joka otteluun valmistautua ihan viimeisen päälle. (Parhaassa tapauksessa se on sitten valmentaja, joka päättää, mihin kisoihin mennään ja kuinka "tosissaan".)

Mulle tuli tuosta tietämyskiistasta ja metodien testaamisesta mieleen tällainen off topic -kysymys ainakin AndyS:lle. Mulle on tullut sellainen käsitys tuntemieni potkunyrkkeilijöiden (tai seurojen?) myötä, että potkunyrkkeilyssä ollaan vähän viksummalla tolalla treenin rytmityksen (kausien) ja sen sellaisen kanssa. Olenko ihan väärässä? Vai johtuukohan mielikuvani vain siitä, että tiedän hyviä potkunyrkkeilyseuroja, kun taas nyrkkeilyseuroista ja -valmentajista tiedän ja tunnen tyyppejä vähän äärilaidasta toiseen.

Mulla olisi sille alkuperäiselle kysyjälle sellainen kysymys kuin että oletko saanut mitään irti tästä keskustelusta?
 
Venla sanoi:
Mulle tuli tuosta tietämyskiistasta ja metodien testaamisesta mieleen tällainen off topic -kysymys ainakin AndyS:lle. Mulle on tullut sellainen käsitys tuntemieni potkunyrkkeilijöiden (tai seurojen?) myötä, että potkunyrkkeilyssä ollaan vähän viksummalla tolalla treenin rytmityksen (kausien) ja sen sellaisen kanssa. Olenko ihan väärässä? Vai johtuukohan mielikuvani vain siitä, että tiedän hyviä potkunyrkkeilyseuroja, kun taas nyrkkeilyseuroista ja -valmentajista tiedän ja tunnen tyyppejä vähän äärilaidasta toiseen.
Click to expand...

No tilannehan on se, että liitossa on noin 40 seuraa. Näistä vain noin puolet ylipäänsä tuottaa ottelijoita. Ja seuroja joista on oikeasti edellytys päästä arvokisoihin yms. on ehkä puolentusinaa. Riittävä tietotaito on useammassakin mutta joissakin seuroissa ei eri syistä panosteta kilpavalmentamiseen riittävästi.

Eli valmennustaso on erittäin kirjavaa. On erittäin hyviä mutta on myös ihan kauheita.
 
AndyS sanoi:
Eli valmennustaso on erittäin kirjavaa. On erittäin hyviä mutta on myös ihan kauheita.
Click to expand...
Juu. Samansorttisen vastauksen sain tänään, kun kyselin asiaa parilta potkuilija- ja nyrkkeilijätytöltä. Voi vitsi. Joillekin tehdään oikein viikkokohtaiset ohjelmat.

Toki tällaiset nettivalmennustouhutkin ovat aika pulmallisia, mutta minun mielestäni myös tämäntyyppisistä keskusteluista voi oppia jotain, ja niitä voi hyödyntää tai soveltaa.
 
Ensiksi kiitos kaikille jotka ovat vastanneet kysymyksiini ja vinekkejä antaneet aiheesta tai aiheen vierestä! En kovin tarkasti nyt kerennyt niitä lukea vaan teen sen hetimmiten huomenna ja samalla kirjaan itselle sopivat kiinnostavat kohdat ylös! Minulla ei vielä tässävaiheessa ole punttisalia ollenkaan treenissä mukana ja en tiedä tuleekokaan tai haluanko sitä! Aloitin nyrkkeily tyyliin katotaan nyt ja nyt kun vuosi on takana on nyrkkeilykärpäsen purema vaan pahentunut ja kisaoissa käynti avattu. Ja nyt koko ajan kehitän sit tätä ja lisään sitä treeniä sen verran kun aika ja into antaa periksi. Taito ja kunto lisääntyy kokoajan ja peruskunto on aika hyvä vaikka sitä haen kokoajan lisää. Joku sanoi lenkkeilystä niin käyn aamuisin pienen lenkin juoksemalla käyttäen nilkka ja rannepainoja ja muutenkin toi lenkkeilypuoli tulee koiran ansiosta siinä sivussa kaupan päälle joten sitä puolta en enää lähtisi lisäämään, samoin teen päivittäin lihaskunto "spurtteja" toisin sanoen silloin kun muistan eli esim aamuisin punnerrukset vatsat ja kyykyt. Juu mutta tämä tällä kertaa,syvennyn asiaan huomenna paremmalla ajalla ja sitten lisää tekstiä.:dance:
 
Venla sanoi:
Juu. Samansorttisen vastauksen sain tänään, kun kyselin asiaa parilta potkuilija- ja nyrkkeilijätytöltä. Voi vitsi. Joillekin tehdään oikein viikkokohtaiset ohjelmat.
Click to expand...

Kyllä. Meillähän homma menee siten että Lepa tekee kisatiimille treeniohjelman jossa on sanottuna ja aikataulutettuna lajitreenit, lenkit, kuntopiirit jne. Tätä ohjelmaa muokataan yksittäisten ottelijoiden kohdalla jos näillä on jotain erityistä kehitettävää. Tietty jokaiselle myös kerrotaan, mitä asioita tällä kaudella häneltä olisi tarkoitus erityisesti kehittää ja miten se tapahtuu.

Kisojen lähestyessä, loukkaantumisten sattuessa tms. ohjelmaa luonnollisesti hieman säädetään tarpeen mukaan. Ohjelmaa on myös mahdollista kokonaan vaihtaa kesken kauden jos kehitys tuntuu tökkivän, tulee jotain ylirasitusta tai vastaavaa. Ja luonnollisesti saatamme vaikka kesken oheistreenin soittaa ja kysyä neuvoa, jos treeni tökkii, on jokin paikka totaalijumissa tai vastaavaa.

Kun tilanne on tämä, niin ymmärtänet ettei valmennusneuvojen kerääminen netistä kuulosta kovinkaan hohdokkaalta vaihtoehdolta. Tietysti ymmärrän että kaikki eivät ole yhtä onnekkaita, mutta haluankin kannustaa urheilijoita aktiivisesti hakeutumaan hyvään valmennukseen ja toisaalta valmentajia kehittämään toimintaansa ammattimaisempaan suuntaan.
 
Fyysisen valmennuksen voi myös korvata omalla kokemuksella ja tietotaidolla. Itse suosisin tätä. Ensinnäkin kukaan ei tunne sinua ja kehitystäsi paremmin kuin sinä. Sinä tiedät parhaiten milloin ja mitä kerkeät ja jaksat tehdä. Sinä tiedät itse missä ongelmasi ovat. Jos näin ei ole, niin jokin on pielessä. Ja jos et tiedä miten kehosi reagoi johonkin treeneihin, ei siitä tietäisi valmentajakaan ja jos et tiedä mitä täytyy tehdä erilaisten ominaisuuksien kehittämiseksi on aika ruveta käyttämään aivoja. En toki sano etteikö sitten huipputasolla(em->) valmentaja olisi jo pakollinen ja täysin aloittelijalla tietysti, mutta suomen tasolla voi tehdä asiat itsekkin ja se on lopulta paljon antoisampaa(eikä voi syyttää ketään muuta siitä jos kunto loppuu tai ei ole voimaa murtaa suojausta).
 
SUPERCARB (3 kg) -25%
Olen kyllä sitä mieltä, että kokeneella valmentajalla on paremmat edellytykset esimerkiksi arvioida, onko urheilija menossa ylikuntoon kuin tällä itsellään.

Lisäksi valmentajat usein ovat pitkän uran tehneitä ex-urheilijoita joilla on huomattavasti laajempi kokemus ja suurempi tietotaito fyysisestä(kin) harjoittelusta kuin useimmilla aktiiviurheilijoilla ja etenkin uran alkuvaiheessa olevilla.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Mä olen samaa mieltä monen kirjoittajan kanssa ja ainakin yhtämonen kanssa erimieltä :) Kun nyt olen lueskellut nuita kirjoituksia olen saanut sieltä hyviä vinkkeja ja neuvoja ja paljon ajateltavaa en välttämättä tähän hetkeen mutta myös tulevaisuuteen! Olen nyt miettinyt ja koonnut itselleni omasta mielestä sopivan treeniohjelman ja lisään sitä tai vähennän ajan ja muiden tekijöiden mukaan. Elikkäs tässä
päivittäin:punnerrukset, vatsalihakset, "kyykkyhypyt", niin monta kun jaksan aamuisin
muutamia kertoja varjonyrkkeilyä peilin edessä:tämä lähinnä siksi että kertailen ja katson vartalon liikkuvuutta ja "lämmittelen käsiä"
Pieni juoksulenkki ranne ja nilkkapainojen kanssa
MAANANTAI:lepo
TIISTAI:nyrkkeilytreenit
KESKIVIIKKO:säkkitreenit yksin
TORSTAI:nyrkkeilytreenit
PERJANTAI:lepi
LAUANTAI:pitkä lenkki, säkkitreenit yksin tai tekniikka treenit valmentajan kanssa
SUNNUNTAI:nyrkkeilytreenit

nyrkkeilytreenit siis ovat ohjatut muidennyrkkeilijöiden kanssa suoritettavat treenit joissa yleensä joka kerta on sparria jaksamisen mukaan 3+ erää
säkkitreenit taas ovat treenit joissa treenaan yksinään päärynäpallon ja säkin kanssa ennalta opeteltuja ja sovittuja liikkeitä
En ole tähän sen kummemmin erotellut aikoja tai matkoja tai muuta ja tietenkin venyttelyt lämmittelyt ja sun muut tähän kuuluu
Näin tämä nyt menee ainakin toistaiseksi ja näin tämä ei ole minulle liikaa ja jaksan sen näin tehdä ja kerkeää vielä hoitaa muunkin elämän tässä samalla :)
Kisaviikot on tietenkin erinlaiset tai jos on sairaana tai paikat reistaa ja leirit ja muut mitä nyt tähän lajiin kuuluu.
Ruokavaliota tai muuta syömäpuolen asioita en juurikaan ole miettinyt ja voi olla että jos joskus tästä hommasta tulee oikein "tosihommaa" niin ne tulee sitten mukaan, tällähetkellä vaan katselen suurinpiirtein mitä syön ja koitan syödä suhtkoht terveellisesti ja pitää painon 63kg välillä se teettää hiukan töitä. Joitan lisävitamiinejä nautin ja mangnesiumia mutta siinäpä se!
Hitsi kun on sama pää kesät talvet niin tästä varmasti jää jotain sanomisen arvosta pois mutta jääköön.
 
AndyS sanoi:
Olen kyllä sitä mieltä, että kokeneella valmentajalla on paremmat edellytykset esimerkiksi arvioida, onko urheilija menossa ylikuntoon kuin tällä itsellään.

Lisäksi valmentajat usein ovat pitkän uran tehneitä ex-urheilijoita joilla on huomattavasti laajempi kokemus ja suurempi tietotaito fyysisestä(kin) harjoittelusta kuin useimmilla aktiiviurheilijoilla ja etenkin uran alkuvaiheessa olevilla.
Click to expand...

Paitsi jos nämä ex-urheilijat ovat treeannneet ja kilpailleet nollat taulussa ja antaneet valmentajien hoitaa ajattelutyön. Niitäkin löytyy. Ja jos urheilija tuntee kroppansa hyvin,mikä olisi suotavaa, osaa hän sanoa , milloin rupee ylikuntoa pukkaamaan. Eihän se valmentaja voi tietää, miltä urheiljasta tuntuu, mikäli urheilija on näitä nollat taulussa-tyyppejä.
 
Aina voi keksiä, miten asiat saa tehtyä päin helvettiä.

Jos urheilija ei tajua mistään mitään niin tuskin se sitten itse huomaa sitä ylikuntoakaan. Ja ylikuntoon ajautuminen on mahdollista vaikka olisi fiksu ja tietäisi paljon. Kysykää vaikka Jonilta, ellette usko. toimiva kommunikaatio valmentajan ja urheilijan välillä on tietenkin edellytys sille, että valmennussuhde toimii.
 
AndyS sanoi:
Olen kyllä sitä mieltä, että kokeneella valmentajalla on paremmat edellytykset esimerkiksi arvioida, onko urheilija menossa ylikuntoon kuin tällä itsellään.
Click to expand...
Maajoukkuevalmentaja, joka aikoinaan oli omien sanojensa mukaan "treenauttanut" silloisen treenautettavansa ylikuntoon, antoi minulle oivan neuvon kun kerroin tukkoisuudesta, lämpöilystä ja turvotuksesta. Taisin itse mainita vaihtoehtona myös ylikunnon. "Lepää kolme päivää ja hanki joku hyvä pano." Mahtavaa.

Tässä voisi kuitenkin huomata, että tärkeää on valmentajalle puhuminen. Pitää voida kommunikoida ja luottaa sen lisäksi, että - karkeistettuna - tekee mitä toinen käskee.
 
Noniin, nyt kun olen armeijass ja kaverin kanssa olen sparraillut, niin on tullut sellasia huomioita, että peräännyn aika paljon kun pitäisi vain väistellä. onko mitään millä tätä saisi treenattua niin, että oppii väistämään? ettei peräänny liikaa?

Ja onko mitään sellasta vinkkiä, että mitä ja mitenkä treenaan jos yksin olen säkin kanssa tai jonku paininuken kanssa reenailemassa? Yleensäkkin mitään vapaaottelu vinkkejä?

Kaveri juurikin sanoi tosta että ei kannata perääntyä kokoajan koska silloin ei saa iskettyä niin hyvin vastaan. Mutta kun on aika vähän nyt viimeaikoina olut tota sparritaustaa niin minkälaista nyrkkeily ja mma treeniä kannattais yksin ja kaverin kans tehdä?
 
GaNNicus sanoi:
Noniin, nyt kun olen armeijass ja kaverin kanssa olen sparraillut, niin on tullut sellasia huomioita, että peräännyn aika paljon kun pitäisi vain väistellä. onko mitään millä tätä saisi treenattua niin, että oppii väistämään? ettei peräänny liikaa?
Click to expand...

Yksi hyvä harjoitus olisi semmoinen, että seisot kehän kulmassa tai esim. seinää vasten. Kaveri aloittaa lyömään hitaasti ja sinä koitat väistää/ torjua iskuja. Vähitellen kaveri alkaa lyömään nopeammin. Jos et kerkiä väistää aloittakaa alusta.
Ja liiku sparratessa enemmän sivuille.
 
Nikem sanoi:
Yksi hyvä harjoitus olisi semmoinen, että seisot kehän kulmassa tai esim. seinää vasten. Kaveri aloittaa lyömään hitaasti ja sinä koitat väistää/ torjua iskuja. Vähitellen kaveri alkaa lyömään nopeammin. Jos et kerkiä väistää aloittakaa alusta.
Ja liiku sparratessa enemmän sivuille.
Click to expand...

Joo toi kuulostaa pätevältä, taidanki heti leirin jälkeen lauantaina mennäkkin kaverin kans reenaamaan tuota.

KAveri kumminkin on 3vuotta vaparia vetäny niin samalla voi neuvoa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom