Huomasin tässä mielenkiintoisia asioita treenihistoriani varrelta. Joskus silloin muinoin teki tiukkaa saada 10 kilon käsipainot asentoon vinopenkkiä varten, ja voi että sitä iloa sitten kuin vihdoin sai niillä 12 kiloisilla tehtyä hikisen kasin :D Tänään kävin tekemässä 20 kilon kässäreillä kevyttä vinopenkkiä ja koko treenin ajan tuskailin heikkouttani. Olen vasta pari kertaa nyt tehnyt vinopenaa kp:lla, sitä ennen tein reilu vuosi sitten hikistä sarjaa jollain 15 kilon käsipainoilla, eli kai tuota nyt jossain määrin on kehittynyt, mutta jotenkin siitä kehityksestä ei ole niin innoissaan kuin tuolloin aloittelijana, oikeastaan vaan ottaa päähän oma heikkous :D 60 kilon SJMV oli myös joskus tosi kova juttu, nyt vetäisin maasta 120 kiloo ja se on ihan paska tulos jopa näin lahjattomalle ja laiskalle kuin minä.
Ihan hölmöä.
Myös tämä urheilullisuus ja rasvaprosentti asia on mietityttänyt. Itse en pidä rasvaprosenttia eli rasvattomuutta urheilullisuuden edellytyksenä, vaikka useat sitä tuntuu pitävän. Jännää sinänsä, että omista ihroistani (lihaserottuvuutta ei käytännössä ollenkaan) minut näkevät ihmiset kysyy lähes ekana, että mitä lajia harrastan. Hmm, näytän urheilulliselta, vaikka rasvaprosenttini ei olekaan alle 15 (itse asiassa ei taida olla alle 25:kään..). Tosin varmasti on niitä, jotka pitävät minua kuvottavan läskinä tai taviksena. (ihan sama, ite tykkään muuten paitsi alamahassa on röllö)
Joo tämä nyt oli taas tällaista pohdintaa. Treenituntemuksista sen verran vielä, että olkapää on ihan v*ttuuntunut mulle jostain, pari viikkoa jo kiukutellut. Nyt viikko kevyempää yläkropalle, jospa se siitä.