Treenitehojen menettäminen, kun ei ole ole treenikaveria

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Failure
  • Aloitettu Aloitettu

Failure

Banned
Liittynyt
23.7.2012
Viestejä
388
Minkä verran mielestänne menettää henkilö, jolla ei ole mahdollista tehdä liikkeitä, joissa on avustaja? Pakkotoistot ja muut erikoistekniikat, joissa apumies on oltava. Jos treenaa esim. yksin jossain autotallisalilla?

E: Otsikossa jännä moka, ei valitettavasti voi editoida
 
Ei menetä mielestäni juuri mitään. Erikoistekniikoita kuten pakkotoistoja ei tarvitse joka treenissä tehdä. Jos välttämättä haluaa tehdä niitä liikkeitä niin palkkaa vaikka personal traineri käymään kerran kuussa auttamaan, jos ei ketään muuta löydy. Sinullahan säästyy nyt kuitenkin salimaksut.

Lisäksi eipä mene aikaa salille siirtymisiin ja treenin intensiteettikin on kohdillaan kun ei mene kaverin kanssa jutusteluksi.
 
Ite treenannu nyt vuoden ilman treenikaveria, koska muutin muualle.

Voin sanoa, että fiilis, motivaatio ja teho minkä treenikaverista saa on todella iso plussa treeneihin, varsinkin vielä jos on samantasoinen kaveri ja se tietää mitä tehdä.

Yksin on välillä kiva treenata, mutta on se ihan erilaista kun toinen tsemppaa jokaisen sarjan aikana siinä vieressä. Suosittelen ehdottomasti treenikaveria jos semmoiseen on mahdollisuus [emoji4]
 
Kyllä hyvästä treenikaverista on helvetisti hyötyä! Nyt viimesin treenikaveri ei oikein ollut ikinä pahemmin treenannu puntteja, ni sitä sai rautalangan kanssa opettaa miten ja koska avustetaan ja muutaman kerran vähän hermostuinkin ku ei tuntunut oikein järki leikkaavan kaverilla :)

Tsemppaaminen auttaa myös paljon!
 
Eipä paljoa menetä. Jotain erikoistekniikoita tosiaan ei pysty tekemään, mutta lieneekö sekään oikeasti mikään menetys. Jos varmistajaa tarttee esimerkiksi penkkiin niin aina sieltä salilta jonkun randomin saa pyydettyä siihen katsomaan. Omista treenikavereista ei kukaan ole oikeasti treenannut kovaa vaan lähinnä tullaan salilla vain pyörimään tai sitten jätetään jonkun paskan tekosyyn varjolla kokonaan tulematta. Tosin suurin osa treenaajista taitaa olla tällaisia. Jos oikeasti löytyisi treenikaveriksi, joku jolla olisi motivaatio ja työmoraali samaa luokkaa kuin itsellä niin silloin saattaisi saada treeneistä enemmän irti.
 
Itse treenaan kotona yksin. Varsinkin kun tuli räkki hommattua väheni kaverin tarve paljon, ikinä ei joudu tekemään mitään missä olisi esim. vaarana jäädä painojen alle. Jos oma motivaatio on treenikaverin varassa niin silloin kannattaa yrittää itse panostaa omaan korvien väliin.

Itse olen saanut parhaan intensiteetin ilman treenikaveria, saa treenailla miten haluaa ja palautua sarjojen välillä juuri sen verran kun haluaa. Joskus treenikaverin kanssa on mennyt painojen vemputteluksi ja jutteluksi koko treeni. Pakko kuitekin myöntää että kerran treenasin yhden kaverin kanssa, joka oli koko ajan hitusen edellä kehityksessä, siitä sai kummasti potkua treeneihin (en ikinä saavuttanut sitä! :P )
 
Viikko sitten vinopenkissä itekseen kutosia 100 kilolla, tänään 110 kilolla helppoja kutosia kun tuttu salikörmy oli kädet kokoajan lähellä tankoa samalla huutaen, "hyvin tulee helppoa on." Eli kyllä, treenikaverista on ehdottomasti hyötyä ;)
 
Kyllä itselläkin salilla treenikaveri lähes poikkeuksetta mukana, mutta ei se takaa parempaa kehitystä. Loppujen lopuksi se on itsestä kiinni millaisia sarjoja nostaa. Kaveri ei niitä rautoja kenenkään puolesta nosta. Toki se harrastusta alottaessa tuo turvaa kun on kaveri varmistamassa. Kokemuksen karttuessa oppii omaa kehoaan lukemaan sen verran että tietää mihinkä omat rahkeet riittävät. Sitten on eriasia jos aletaan tekemään niitä kovia ykkösiä ja kakkosia, sillon on ihan hyvä olla jonkunlainen varmistus.
 
tauros sanoi:
Voin sanoa, että fiilis, motivaatio ja teho minkä treenikaverista saa on todella iso plussa treeneihin, varsinkin vielä jos on samantasoinen kaveri ja se tietää mitä tehdä. Yksin on välillä kiva treenata, mutta on se ihan erilaista kun toinen tsemppaa jokaisen sarjan aikana siinä vieressä. Suosittelen ehdottomasti treenikaveria jos semmoiseen on mahdollisuus [emoji4]
Click to expand...


Tässäpä se vastaus tulikin jo hyvin kiteytettyä. Ei lisättävää.
 
Varmast hyvät ja huonot puolet. Hyviä olis ainaki, et erikoistekniikat onnistuu paremmin ja on joku kuka kannustaa reenaa kovempaa. Huono puoli on ainaki se, että ei onnistu välttämättä reenaaminen ihan sillon mihin aikaa tahtois, ku pitää saaha aikataulut natsaamaa. Ite pidän tota reenin ajankohtaa niin tärkeänä asiana, et tykkään reenata ihan vaa iteksee ja tarvittaessa sit pyytää apua joltain, jos tarttee.
 
Mua välillä harmittaa se kun ei ole varmistajaa tai ketään kattomassa tekniikkaa kun käy omia aikojaan salilla. Eli imo teho kärsii kun esim kyykyissä tai penkissä uskaltaa laittaa painoa vaan sen minkä varmasti uskoo nousevan. Meillä onneksi crossfit-tunneilla tehdään tällaset liikkeet pareittain niin että aina on kaveri auttamassa jos jää pohjaan.
 
Eipä tuo treenikaverin puute oikeastaan haittaa kun penkkipunnerruksessa, jossa jää aina se 1-2 toistoa tekemättä, kun ei uskalla mennä loppuun asti. Toki mulla on varmistusraudat käytössä eikä se varmaan ole mikään häpeä, jos ne tanko siihen jää, mutta jotenkin sitä silti pelaa aina varman päälle. Tuo voi olla yksi syy miksi penkkipunnerrus junnaa nyt paikoillaan, kun muissa liikkeissä selkeää kehitystä on tapahtunut.

Saan kyllä itseäni tsempattua ilman treenikaveriakin, ja välillä tuntuu siltä, että jos siinä olisi joku huutamassa vieressä, että "menee vielä yks, et luovuta, menee, menee", niin siinä saattaisi mennä hermot, joten ei se treenikaveri välttämättä autuaaksi tee.
 
Failure sanoi:
Minkä verran mielestänne menettää henkilö, jolla ei ole mahdollista tehdä liikkeitä, joissa on avustaja? Pakkotoistot ja muut erikoistekniikat, joissa apumies on oltava. Jos treenaa esim. yksin jossain autotallisalilla?

E: Otsikossa jännä moka, ei valitettavasti voi editoida
Click to expand...

Suurin osa erikoistekniikoista ei edellytä treenikaveria.

Super sarjat, Rest pause, pudotussarjat taljassa tai käsipainoilla, negatiiviset hidastetut.
Pakkotoistoja en käytä koskaan, sillä hyvin harva osaa niitä spotata kunnolla ja avustaa jo silloin kun kun alkaa painaa, mutta tulisi vielä useita toistoja. Avustetaan myös liikaa tai lia'an vähän ja väärässä kohtaa liikerataa.
Huono avustaja on huonompi kuin ilman ja 90% ei osaa hommaa. Älä mudehdit tuota, keskity treenamiseen ja tao sitä lihasta.

 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Treenikaverille ei kyllä treenitehojen puolesta ole mitään tarvetta. Otan niin harvoin sarjoja loppuun asti, että sen harvan kerran voin pitää jotain random apua. Ainakin omalla kohtaa kehittymisen kannalta loppuun asti vedetyistä sarjoista ja pakkotoistoista on enemmän haittaa kuin hyötyä kehittymisen kannalta. Jonkun pudotussarjan tai rest pausen voi tehä ilman apulaisia.

Mut voisin kyllä hyväksyä pari muodollisesti pätevää painojen lastaajaa tangon täyttämiseen ja tyhjäämiseen. :D
 
Roe Jogun sanoi:
Eipä tuo treenikaverin puute oikeastaan haittaa kun penkkipunnerruksessa, jossa jää aina se 1-2 toistoa tekemättä, kun ei uskalla mennä loppuun asti. Toki mulla on varmistusraudat käytössä eikä se varmaan ole mikään häpeä, jos ne tanko siihen jää, mutta jotenkin sitä silti pelaa aina varman päälle. Tuo voi olla yksi syy miksi penkkipunnerrus junnaa nyt paikoillaan, kun muissa liikkeissä selkeää kehitystä on tapahtunut.
Click to expand...

Ihan turha sitä failurea on pelätä noin paljon. Jos jää rautoihin niin sitten jää ja vaikkei ois rautojakaan niin kuhan se failure lasketaan hallitusti rinnalle niin ei se satu tai edes järin epämukavalta tunnu. Korkeintaan ego kokee pienen kolauksen jos/kun pyydät jonkun auttamaan tai joku näkee.

...Ei sillä että niitä sarjoja kannattais välttämättä failureen tehä, mutta kun maksimien lähellä liikutaan niin joskus niitäkin tulee.
 
En tiedä onko placeboa vai ei, mutta jonkun spottaamana liikkeissä tuntuu liikkuvan paljon kovemmat raudat kuin yksin tehdessä. :D
 
Kyllä sitä treenikaverin kanssa itsestään tulee puserrettua hieman enemmän irti. Henkinen juttu todennäköisesti, mutta se tuo sellaisen varmuuden siihen tekemiseen, kun toinen on spottaamassa ja auttaa tarvittaessa. Treenaan kyllä paljon yksinäni ja siinä on se hyvä puoli, että voi tehdä treenit oman mielensä mukaan.
 
On siitä apua jos on asiansa osaava spottaaja, joka valaa uskoa sen kovan sarjan aikana ja ennen sitä. Jotenkin sitä saa itsestään enemmän irti esim. kyykyssä, kun tietää, että se kaveri kyllä auttaa ylös sieltä, jos sinne pohjille jää! Kai se on sitten jonkinlainen psykologinen juttu:confused:
 
Ikinä ei oo treenikaveria ollu ja on tässä jo useempi vuosi tullu salilla käytyä.. Ja ihan kivasti on kehitystä tullu, mutta eihän sitä tiedä millanen lihavuori sitä oliskaan jos ois ollu joku tsemppaamassa :puntti:
 
Meidän salilla käy pari päälle kolmekymppistä kaveria, yleensä aina kimpassa. Toinen treenaa ihan kunnolla, mutta se toinen kävelee sen kaverin perässä ja treenaa vain leukalihaksiaan, eli puhua lätisee koko ajan, tekee ehkä vähän jotain liikkeitä puolitehoilla. Huvittaa seurata niiden touhuja.

Minulle kaverista ei olisi kuin haittaa, koska en voi kuvitella että toisella olisi samat ohjelmat, enkä kaipaa tsemppaamista. Kaverin kanssa treenit menee liian helposti vaan jutteluksi.
 
Back
Ylös Bottom