Allekirjoitan Orankin puheen täysin. Nimimerkillä välilevyn pullistuma matalilla nikamaväleillä varustettuna. Palasin salille suurinpiirtein heti kun pystyin kävelemään, ja pärjäsin puoli päivää ilman kipulääkkeitä. Urheilulääkäri kielsi menemästä salille enää koskaan, ettei vamma pahene. Siinä vaiheessa olin kuntouttanut selkää jo noin 2 kk. En usko että olisin tässä pisteessä, mikäli olisin jäänyt sängyn pohjalle valittamaan kipuja. Intistä olin vähällä saada vapautuksen suoraan epikriisin perusteella, mutta sanoin lääkärille että se ei ole estämässä mun pääsyä erikoisjoukkoihin. Kävin sitten intin ja tuskaahan se oli, mutta eipä ole sen jälkeen pahemmin vaivannut.
Eli kannustaisin treenaamaan niin lujaa kuin vamma antaa myöten. Ainahan voi treenata eri tavalla kuin ennen. Tuskin siitä haittaakaan on.