- Liittynyt
- 27.1.2005
- Viestejä
- 99
- Ikä
- 44
astro sanoi:Tuossa ei sanottu mitään lukuja imeytymisen eroavaisuuksista. Voi olla, että Tolosen tuotteessa marginaalinen/teoreettinen etu muuttuu äkkiä "huomattavasti tehokkaammaksi". E-EPA:aa käytän edelleen
Tarkempia lukuja itsekin kaipailisin.. Molekyylirakenteessa on kuitenkin sen verran merkittävä ero että en ihmettelisi jos ero olisi luokkaa halpishera vs. isolaatti. :D
"Etyyli-EPA imeytyy hyvin vereen ja kudoksiin, erityisesti aivoihin sillä se läpäisee hyvin veriaivoesteen. Etyyli-EPA ei ole sidottuna glyseroliin, kuten muiden valmisteiden rasvahapot. Tavallisen (pelkästään molekyylitislatun) kalaöljyn mono-, di- ja triglyserideinä olevat rasvahapot reagoivat suolessa ja veressä olevien kationien, natriumin, kaliumin, kalsiumin ja magnesiumin kanssa. Rasvahappojen natrium- ja kaliumyhdisteet ovat liukoisia, mutta kalsium- ja magnesiumyhdisteet ovat huonosti imeytyviä kokkareita. Rasvahappojen ja natriumsuolojen seos saippuaa; kaliumsuolojen seos taas on nimeltään suopa. Siksihän kalsium laihduttaa ja magnesium ehkäisee sydäntauteja, kun ne sitovat ravinnon rasvoja ja vähentävät niitä imeytymästä.
Etyyli-EPA ei sido kalsiumia eikä magnesiumia, koska se ei sisällä triglyseridejä ja se on tehty lipofiiliseksi (rasvahakuiseksi).
Aivoverisuonten endoteelisolut päästävät lipofiilisiä (rasvahakuisia) yhdisteitä aivoihin ns. lipofiilistä reittiä. Tällaisia aineita ovat esimerkiksi fosfoseriini ja farmaseuttinen kalaöljy, E-EPA (tavallisen kalaöljyn rasvahapot saostavat kalsiumia ja magnesiumia, jolloin syntyy kokkareita, eivätkä ne läpäise yhtä hyvin aivoveriestettä). Lipofiilistä reittiä pitkin aivoihin pääsevät verestä lisäksi sokeri (glukoosi), insuliini, transferriini, puriinit ja aminohapot."