- Liittynyt
- 21.10.2005
- Viestejä
- 10 950
Mikä pakko se on täälläkään kerätä sitä materiaa, vaikka se on mahdollista? Vai onko oleminen Suomessa niin ankeaa, että ilo se on pienikin ilo, vaikka rahalla saatu.
Tekeekö komeat kulissit onnelliseksi?
- Keskustelun aloittaja modified
- Aloitettu
Mikä pakko se on täälläkään kerätä sitä materiaa, vaikka se on mahdollista? Vai onko oleminen Suomessa niin ankeaa, että ilo se on pienikin ilo, vaikka rahalla saatu.
- Liittynyt
- 4.3.2004
- Viestejä
- 3 246
Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu, niin kuin moneen muuhunkin, että joidenkin on vaan pakko ostaa aina sitä parasta. 700 euroa näytönohjaimeen "kun se kestää sit kauan" ja ei pelaa juuri lainkaan. Dikipoksi on oltava just se markkinoiden paras ja kallein, vaikkei sitä juuri ehdi tallentelemaan. Kyllä se omistaminen tuo joillekkin onnellisuutta. Vain pelkkä hyvän ostoksen teko. Onko se hyvä ostos, jos sitä ei oikeasti tarvitse? Ihmiset on aivopesty kuluttamaan. Mä sain omassa taloudessa laskuvuorta pienennettyä ihan hemmetisti ihan karsimalla menoja. Säästin lämmityksessäkin ja sähkönkulutuksessa. En syö ulkona niin usein, lopetin turhat lehtitilaukset, satelliittikanavat jne. 3-4 tuhatta euroa säästöä vuodessa. Puhumattakaan, että aion pitää romun autoni vielä pari vuotta, koska se on niin toimintavarma. Mistään en tuntunut jäävän paitsi. Yli kuukauden tulot vuodessa siis säästyi. Vakavarautin talouttani ja voin ottaa lunkimmin. Mihin siis käytän ylim vapaa-aikaani? No hemmetti vaikka nussimiseen. Mutta en maksa siitä enää, että katson paskaa töllöstä tai lehdistä, energiansäästö on järkevää säästöä.
- Liittynyt
- 3.4.2003
- Viestejä
- 3 997
VelttoV:n voi aina luottaa. Kulutushysteriasta varoittava esimerkki. Avokki osti tänään filppareilla 180€ DVD soittimen, jolla voi kuunnella mp3 levyjä ja piti olla laadukas tietysti. Toi summa vastaa siellä kuukauden opettajan palkkaa. Nyt sillä on vajaa 80€ elämiseen marraskuun alkuun saakka. Parasta on ettei sillä ole edes telkkua...vielä. Kannattaa varmaan olla kitua ja olla nälässä jonkun vitun DVD soittimen takia, jolla ei edes voi muuta kun kuunnella musalevyjä ulkosista ämyreistä ilman tv:tä. Käy musta aika hyvin esimerkistä mitä pahaa pakko saada jotain luxusta vimma tekee ihmisille...
- Liittynyt
- 18.2.2008
- Viestejä
- 1 364
Sen olen huomannut, että kallis auto herättää aina suuria tunteita kanssaihmisissä. Tunnen muutaman ihmisen, joilla on varmasti yleisen käsityksen mukaan suhteettoman kallis auto tulotasoonsa nähden. Ja näitä ihmisiä kohtaan kuulee aina välillä sitä vittuilua, että kuka toikin nyt luulee olevansa tossa lexuksessaan. Kuitenkin kun paremmin tunnen nämä henkilöt, niin olen aivan varma että ne autot on hankittu ihan itseään varten, eikä muille pätemisen takia. He vain arvottavat asiat eritavalla kuin perusjamppa, ja ovat valmiita panostamaan tiettyihin asioihin. Yleisen käsityksen mukaan varmastikkin järjettömiä summia. Ei siinä ole kyse mistään rikkaan miehen leikkimisestä tai kulissista kyse.
Edit. Itse en ymmärrä ollenkaan sellaista kulutusta, jossa vain ostellaan kaikennäköistä tavaraa. Sen sijaan ymmärrän hyvin sitä, jos intohimon kohteeseensa laittaa paljon rahaa kiinni (Ferrari,kotiteatteri,matkustelu, you-name-it) . Sellaista kuluttamista ymmärrän hyvin. Ja niihin asioihin voi laittaa rahaa palamaan. Jätetään se turha krääsä sen sijaan pois
Edit. Itse en ymmärrä ollenkaan sellaista kulutusta, jossa vain ostellaan kaikennäköistä tavaraa. Sen sijaan ymmärrän hyvin sitä, jos intohimon kohteeseensa laittaa paljon rahaa kiinni (Ferrari,kotiteatteri,matkustelu, you-name-it) . Sellaista kuluttamista ymmärrän hyvin. Ja niihin asioihin voi laittaa rahaa palamaan. Jätetään se turha krääsä sen sijaan pois
- Liittynyt
- 3.4.2003
- Viestejä
- 3 997
Mulla on entinen anoppi ja appiukko ihan sama juttu että sen auton pitää olla aina suhteettoman kallis niiden tulotasoon nähden. Ulkopuolisena on paha sanoa varmasti että miksi. No kuitenkin se kallis uusi iso auto rahotetaan mm. niin että kerätään tyhjiä pulloja kadulta ja syödään vaikka pelkkää makaronia tai ostetaan jo parasta ennen päivä vanhaksi menneitä ruokia ja vaatteet ostetaan kirpparilta. Elämä on valintoja ja toisille toiset asiat on tärkeitä ja toisille ne samat taas ei. Toiset tarvii luksusta elämäänsä edes jossain asiassa, toiset vaatii sitä kaikissa ja toiset on ihan yhtä onnellisia tai onnettomia niistä puitteista riippumatta. Me ollaan kuitenkin ihan samoja ihmisiä on sitä hienoa tavaraa, autoa tai omakotitaloa siinä tai ei. Karmeaa ajatella että oma onnellisuus olisi jotenkin kiinni vain ulospäin näkyvistä menestyksen symboleista. Ainakin itsellä se onnellisuus tulee tai ei tule elämästä yleensä kokonaisuutena ja niistä pienistäkin hetkistä. Ja etenkin niistä omista naisista ja lapsista 
Noista lauseista tunnistan vähän itseäni. Mutta autot onkin harrastus, niihin saa rahaa mennäkin.
- Liittynyt
- 1.6.2004
- Viestejä
- 16 123
- Ikä
- 48
Jep ja kun siinä hyllyssä vieressä oli paikallisia PingPong-merkkisiä dvd-soittimia samoilla ominaisuuksilla 20 euron hintaan. Noihinkin saa täydet 2v takuut.
- Liittynyt
- 1.2.2006
- Viestejä
- 871
Joo, meillä taitaa olla kans liian kallis auto tulotasoon nähden. Viimeksi kun tähän nykyiseen vaihdettiiin, niin mietittiin että ei enää romulla ajeta ja jos kerran velkaa otetaan niin sama onko sitä 10 vai 30 tuhatta. No, ehkä se ei ihan sama ole, mutta nyt kun on tuolla ajellu niin ei sitä halua enää huonompaan vaihtaa. Ajaminen on elämys ja siitä pitää nauttia, eikä pelätä kokoajan koska tää romu hajoaa (voihan se uuski auto hajota ja se vasta kallista onki). Ja tietenki sen pitää olla turvallista, varsinkin oman lapsen takia.
Auto on kyllä huono sijotus, mutta hyvään tottuu.
Auto on kyllä huono sijotus, mutta hyvään tottuu.
- Liittynyt
- 3.4.2003
- Viestejä
- 3 997
Totta. Ei noi paljoa maksa, Thaikuista Tukcomista löysin kesäkuussa 15€ DVD soitttimia. Sen verran vielä että oli nukkunut yön yli ja sitten tänään perunut kaupan ja ostanut about samalla rahalla tv+dvd combon. Ei ehkä luksusta enää kun rupee noita viihdehärdellejä olee kaikilla tuollakin jo mutta ihan eri lailla vastinetta rahalle
- Liittynyt
- 21.10.2005
- Viestejä
- 10 950
Toi on kyllä pelottavan yleistä. Sama juttu, että sama ottaako lainaa 100 000€ vai 200 000€ kämppää varten. Tai, että otetaan vielä 20 000€ remppalainaa ja ostetaan koko kämpän sisustus uusiksi. Miksi se lainaraha on ns. halvempaa kuin lyödä omalta tililtä se 10 000€ tiskiin.
Tän pointti ei silti ole se, että onko johonkin varaa vai ei.
Jos todella halua ajaa 50 000€ mersulla ja asua yksiössä vuokralla niin mikäs siinä.
- Liittynyt
- 11.9.2003
- Viestejä
- 3 003
Summat on toki suhteellisia, että mikä on sama ja mikä ei. Mutta sitä en ymmärrä miten porukka ottaa lainaa asuntoa varten esim. 150 000e mutta ei voi ottaa sisustuslainaa esim. 5000e siihen päälle, jolla voisi rempata kämppää just sellaseksi kuin haluaisi. Onko se sitten kivaa kun joka kerta kotiin tullessa vituttaa tapetit, vanhat sohvanrähjät, talon maalit, yms. Muutenkin omasta mielestäni se on aika ykshailee olenko velaton 75 vai 77 vuotiaana. Mitä sillon muutenkaan tehdään? Käydään eläkeläisten kansas bussireissulla Veljekset Keskisen kyläkaupassa?
Muutoinkin tulee pistettyä rahaa paljoon sellaiseen mikä ei todellakaan ole välttämätöntä mutta ne on oikeastaan kaikki sellasia omaa yleisfiilistä ja hyvinvointia parantavia asioita. Jos esim. oon reissussa autolla ja väsyttää ja nälättää niin saakelisti (mikä yleensä aiheuttaa vitutusta) niin todennäköisesti käyn vetämässä hampparin ja siihen kaffeen päälle. Tää maksaa n. 15e/kerta mutta on mun mielestä sen arvosta.
Tähän sitten aina jeesustelellaan, että "mietippäs paljo sulla ois rahaa vaikka vuoden päästä jos laittasit noi kaikki hamppari ja kahvirahat talteen". Juu vois varmaan olla jonkun verran mutta onko se sen arvoista, että vituttais tollasen asian takia lähes joka viikko?
Muutoinkin oma elämäntapa on yhdistelmä vitutuksen minimointia ja hyvän fiiliksen maksimointia. Tämä yleensä tuppaa maksamaan jonkun verran. Toki vaimokkeen kanssa kävely ruskametikössä on aika luksusta eikä maksa mitään mutta suurin osa maksaa kuitenkin.
Mitä alkuperäiseen kysymykseen tulee niin komeat kulissit eivät yksinään tee onnelliseksi mutta on ne pirun kivoja!
- Liittynyt
- 1.6.2004
- Viestejä
- 16 123
- Ikä
- 48
Ite kyllä tykkään asua viihtyisässä kodissa ja nukkua hyvässä sängyssä. Aivan sama oikeastaan mitä se maksaa ja onko siihen oikeasti varaa vai ei, järkevästi kun toimii niin jopa kierrätyskeskukselta saa kivan näköistä roinaa jos osaa kunnostaa itse. Kämpän viihtyisyys tekee minut ainakin onnelliseksi, tai en tiedä onnellisuudesta mutta olen joka tapauksessa kovin tyytyväinen kun olinpaikkani on sellainen missä itse viihdyn. Sanotaan vielä näin että jos joutuisi asumaan jossain mörskässä vanhoine (siis esim. mummon vanhat käytetyt ja tosi kuluneet) huonekaluineen niin en olisi onnellinen...
Toiselle pelkkä uusi (=käytetty) asunto vanhoilla rähjäisillä huonekaluilla mutta yhdellä lisähuoneella voi tuoda onnellisuutta. En tajua, mieluummin tingin hieman tilastakin ja asun kivassa asunnossa hyvällä paikalla.
Autoksi nyt välttäisi ihan mikä tahansa paska, yhtä hyvin tuolla vanhalla -89 Nissanillakin pääsi kauppaan kuin nykyiselläkin rassilla.
Deleted member 43228
Monella kaverilla on tuollainen asenne, vaikka ei nyt kyse ole ihan 50 000e mesestä. mutta en todellakaan ostaisi kallista autoa, ennen kun on oma kämppä alla.
- Liittynyt
- 28.1.2006
- Viestejä
- 240
Pelkkää asiaa.
Onneksi vaimokin on samaa mieltä näistä asioista. Asumme mieluummin kantakaupungissa vanhassa tyylikkäässä kaksiossa ahtaammin kuin lähiössä isossa ja vitun rumassa elementtibunkkerissa. Olemme molemmat kotoisin pikkukaupungeista ja sitä ilmapiiriä on tullut hengiteltyä ihan riittävästi. Miksi muuttaa suureen kaupunkiin, jos lähiöelämä viehättää? Samanhan voisi tehdä vieläkin halvemmalla vähän syrjemmällä. Omakotiasuminen on asia erikseen. Olisihan se kiva asua jollain tunnelmallisella alueella, mutta kohtuuhintaisia ei järkevällä paikalla ainakaan Helsingissä ole. Niin paljon okt ei kiehdo, että olisin valmis lähtemään yhtään syrjemmälle, joten Matti Vanhanen ei ainakaan meidän perheestä saa puutarhakaupunkilaisia.
- Liittynyt
- 20.6.2002
- Viestejä
- 2 688
- Ikä
- 50
Tuo on kanssa niin totta. Itse vaimon kans myös ollaan kotoisin "landelta" eikä todellakaan naapurit ahdista, päinvastoin. Keskusta olis muuten jees mutta haaveena oli isompi asunto alunalkaenkin ja sauna. Keskustassa semmoset alkaa maksaa hieman liikaa meidän tulotasoon nähden. No on tässä Jumbo vieressä, mutta ei se ole sama asia. Tavoite olis että eläkkeellä vois muuttaa töölöön baarin yläkertaan mukavaan kaksioon niin ei oo pitkä baariin. Lapselle/lapsille sitten nykyset kämpät perinnöksi, ne kun syntyivät stadissa niin vantaakin kiinnostaa :lol2:
- Liittynyt
- 3.4.2003
- Viestejä
- 3 997
Täysin off topic mutta monet ei tykkää asua ihan keskustassa vaan pikkasen syrjemmässä vähän rauhallisemmin kuitenkin pikku matkan päässä siitä cityn sykkeestä. Hesan lähiö ja lande tai pikkukaupunki on kaikki ihan eri asioita. Siksi.
- Liittynyt
- 21.10.2005
- Viestejä
- 10 950
Näistäkin ollut tällä palstalla vaikka kuinka paljon juttua. Käytännössä keskustat on paljon levottomampia paikkoja kuin nämä "lähiöt" keskimäärin. Olisiko mukava viikonloppuisin kuunnella baariin jonottajia ja sieltä lähtijöitä.
Tässä tapauksessa lähiöelämä tarkoittaa rauhallista kerrostaloasumista poissa keskustan hälinästä.
- Liittynyt
- 28.12.2002
- Viestejä
- 921
Yksi henkilö tulee mieleen kulissielämästä ja se oli Petteri Jussila. Öky sitä öky tätä. Eipä Jutta Jussilallakaan paremmin mennyt. Kannattaa lukea muistin virkistämiseksi Hytösen artikkeli:
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200611245404648_ko.shtml
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200611245404648_ko.shtml
