Talon rakentaminen/rakennuttaminen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Samo
  • Aloitettu Aloitettu
Huppe sanoi:
No tuohan tarkoittaisi että sähkö maksaisi 3500e/vuosi. Sairasta. Jos homma on noin niin unohdan koko hankkeen. Vuokralla asuu halvemmalla.
Click to expand...

Kyllä sen lämmityksen ja taloussähkön vuokrakämpässäkin joku maksaa, arvaa kuka :)

Meillä menee 12v vanhassa omakotitalossa (200m2 lämmitettyä tilaa) 2500l öljyä = 1500-2500e vuodessa riippuen suhdanteista, ja lisäksi taloussähköön joku 70e/kk. Uudessa nykymääräysten mukaan eristetyssä vastaavassa talossa sähkölämmityksellä odottaisin päästävän kokonaiskulutuksessa tuonne 200e/kk kieppeille.
 
Okei. Kiitoksia tiedosta. Tarkensin taulukkoon nyt tarkat lukemat niiltä osin kuin tiedän ja korjasin arvioita muutenkin. Lisäksi pistin topin linkin perusteella energianhinnaksi Vaasan Sähkön hinnan, joka on suhteellisen alhainen verrattuna paikalliseen. Kilpailuttaminen kannattaa kyllä, tuossakin tulee säästöä noin 300e/v.
Miltäs nyt näyttää?

kustannus2.jpg


Kustannukset senkun nousevat. Ei ole halpaa ei.
 
Huppe sanoi:
Okei. Kiitoksia tiedosta. Tarkensin taulukkoon nyt tarkat lukemat niiltä osin kuin tiedän ja korjasin arvioita muutenkin. Lisäksi pistin topin linkin perusteella energianhinnaksi Vaasan Sähkön hinnan, joka on suhteellisen alhainen verrattuna paikalliseen. Kilpailuttaminen kannattaa kyllä, tuossakin tulee säästöä noin 300e/v.
Miltäs nyt näyttää?


Kustannukset senkun nousevat. Ei ole halpaa ei.
Click to expand...

Täällä on tosiaan Suomen halvin sähkö.

Tässä laskun tietoja viime marraskuu - joulukuu:

Siirtomaksut
Perusmaksu 3x25A 2kk 11,08€
Siirtomaksu 2,7 snt kwh
sähköverot 1,08 snt kwh

Sähköenergia:
perusmaksu 4€
energiamaksu 5,25snt kwh

keskihinta siirto 4,19
keskihinta energia 5,40
keskihinta 9,58

Eli se euro / 10 kwh on aika lähellä totuutta.
 
Realistiselta alkaa näyttää, joskin kiinteistövero on yläkanttiin. En muista miten se verotusarvo tarkkaan määräytyy, mutta katselin just verolappuja ja meillä se ei ole kuin jotain 30% todellisesta käyvästä arvosta. Voinet ainakin puolittaa tuon arvioimasi tonnin.
 
Etelä-Suomessa omakotitalon rakentamisessa kannattaisi tähdätä lämmitysenergiankulutuksessa lukemaan joka on alle 60 kWh/brm2. Energiatehokas talo kuluttaisi yhteensä lämmitykseen, sähköön ja veteen alle 100kwh/brm2v. Lämmitysenergianlähteenä mielestäni kaukolämpö on ihan hyvä vaihtoehto sen (varauksella) pienen hiilijalanjäljen vuoksi. Tietysti pellettilämmitys voi tulevaisuudessa tulla houkuttelevaksi vaihtoehdoksi, mutta itseä ainakin häiritsevät sen järjestelmän suuri tilantarve.

Energiatehokkuusmääräykset tulevat tiukentumaan vuonna 2012 noin 20% nykyisistä vuoden 2010-normeista. Tällä hetkellä 2010-normit edellyttävät esimerkiksi ulkoseinän eritystä 200-250mm mineraalivillaa U-arvo 0,17, yläpohjaan 500-600mm mineraalivillaa U-arvo 0,09 ja alapohjaan 150-200mm U-arvo ~0,165. Hirsitalojen määräykset eivät ole aivan yhtä tiukkoja, jotta niiden valmistus ei lopahtaisi Suomessa (ja hirsitalojen oletetaan myös sitovan hiilidioksidia itseensä). Vuonna 2012 rakenteiden U-arvot eivät ole enää ainoita energiatehokkuutta ohjaavia seikkoja, koska tällöin pyritään oikeasti kokonaisoptimointiin, jolloin tarkastelussa ovat myös käytetty energianlähde ja kulutettu energia.
Vuonna 2012 siirrytään kokonaisenergiankulutuksen ja primäärienergiakertoimiin perustuvaan sääntelyn. Sääntelyllä pyritään siihen, että rakennuksen energiatehokkuus ilmaistaan numeroarvoin hiilidioksidipäästöistä tai primäärienergian käytöstä.

Primäärienergiakertoimet ovat nyt suunnilleen öljyllä 1 kaukolämmöllä 0,4 sähköllä 2 ja uusiutuvilla 0,5. Eli jos asunnon lämmitysenergiankulutus sähköllä on vuodessa 60kWh/brm2v, pitää lukema kertoa vielä kertoimella 2 jolloin saadaan lukemaksi vuodessa 120kWh/brm2v. Tästä syystä talon energiatehokkuus huononee. Sähkön kertoimia laskevat valmistuvat ydinvoimalaitokset.

Kokonaisenergiantarkastelu johtaa siihen, että asuntojen sähkön ja lämmitysenergian kokonaiskulutusta säädellään, eli tällöin pelkästään eristettä lisäämällä ei välttämättä saavuteta edullista ratkaisua varsinkaan koko rakennuksen elinkaaren aikana. Kannattaa lukea seuraavat kalvot ainakin sivu 17 ja sivulta 24 alkava pientalon ostoenergian tarkastelu mistä käy ilmi, että normaali talo minkä maalämpöpumppu kuluttaa noin 33kWh/brm2 vuodessa energiaa lämmitykseen on parempi talo verrattuna passiivitaloon, koska sen takaisinmaksuaika on kymmeniä vuosia lyhyempi ja vuosittainen ostoenergian määrä ei hirveästi eroa.
https://www.rakennustieto.fi/materi...F2ULJqjW/Kurnitski_Rakennusfoorumi_030309.pdf

Talon rakentamisessa päätöksiä kannattaa tehdä myös tulevien määräyksien perusteella, koska ne kuitenkin realisoituvat kustannuksiksi omakotitalojen 50-vuoden eliniän aikana. Omakotitalojen energiankulutuksen vähentämiseen tarvitaan aina tapauskohtaisia kustannustehokkaita ratkaisuja ja tietynlainen talo Etelä-Suomessa ei välttämättä toimi Pohjois-Suomessa.

Toinen mielenkiintoinen kalvo Kurnitski:lta on seuraava, missä valotetaan tulevaa Energiatehokkuuslukua (energiatehokkuustodistukseen). Vuonna 2020 uudet omakotitalot nollaenergiataloja?

https://www.rakennustieto.fi/material/attachments/5oJ5FjlGF/5nHmkK37k/Kurnitski_020210.pdf

http://www.ara.fi/download.asp?contentid=23597&lan=fi
 
Onkohan näissä määräyksissä tuleva kytevä homepommi, kuten oli joku aika sitten. Taloista tehdään liian paksuja ja tiiviitä ja lopulta suuret eristepaksuudet koituvat turmioksi ja kaikki 2012 jälkeen rakennetut talot ovat purkukuntoisia vuonna 2020... Tätä pelkää myös talovalmistajat, tai niin ainakin sanovat.
 
Huppe sanoi:
Onkohan näissä määräyksissä tuleva kytevä homepommi, kuten oli joku aika sitten. Taloista tehdään liian paksuja ja tiiviitä ja lopulta suuret eristepaksuudet koituvat turmioksi ja kaikki 2012 jälkeen rakennetut talot ovat purkukuntoisia vuonna 2020... Tätä pelkää myös talovalmistajat, tai niin ainakin sanovat.
Click to expand...

Itseasiassa 2012 vaatimukset kiristyvät kyllä eristyksienkin myötä varmasti hieman, mutta suurin plussa niissä tulee olemaan juurikin tuo käytetty energianlähde ja sähkönsäästötoimenpiteet. Eli kaikki uusi tekniikka valojen ja lämmön säädössä, laitteiden kuluttama sähköenergia ovat tärkeämmässä roolissa.

Kieltämättä itseäkin hieman epäilyttää tämä kiireellisyys vaikka olen täysin optimisti sen suhteen, että suunnittelulla ja oikealla säännöstelyllä taloista saadaan aivan varmasti tomivia kosteusteknisestikkin.
 
Kosteuden muodostumista on selitetty esimerkiksi RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen oppaassa. Siinä on esitetty normaali hyvin eristetyn ulkoseinärakenteen kosteustekninen toiminta läpi vuoden. Seinärakenteessa on rapattu betonielementtiseinä jossa on rappaus-450mm mineraalivillaa-150mm betonielementti-sisäpintarappaus ja kosteus ei missään vaiheessa nouse yli 80% vuoden aikana eli kosteutta ei muodostu rakenteeseen.

Tärkeää on, että koko vaipparakenne on liitoksineen riittävän ilmatiivis. Rakenteen sisäinen vesihöyryvastus riittävä. Ilmanvaihto on hieman alipaineinen. Rakenteet ovat suunniteltu siten, että vesi johtuu rakenteista aina ulospäin. Sadevesien pääsy rakenteisiin estetään. Ilmansulun ulkopuolisen rakenteen tulee pystyä kuivamaan ulospäin. Rakennusaikana ei materiaalit saa kastua. Kylmäsiltoja ei saa olla liikaa. Maaperän kosteus erotetaan esimerkiksi sepelillä rakenteista. Yläpohjien ja alapohjien tuuletus pitää olla riittävä.
 
Kateellisena katson noita liittymähintoja. Täällä (Jyväskylässä) on vesi ja mimäriliittymät molemmat vaatimattomat n. 2500 euroa kappale, kaupunkialueella siihen vielä 1700 euron hulevesiliittymä. Pelkkiin liittymiin (vesi, viemäri, sähkö) menee täällä heittämällä kymppitonni.

No Jyväskylän Energia lienee tämän maan kallein!
 
Timba79 sanoi:
Kateellisena katson noita liittymähintoja. Täällä (Jyväskylässä) on vesi ja mimäriliittymät molemmat vaatimattomat n. 2500 euroa kappale, kaupunkialueella siihen vielä 1700 euron hulevesiliittymä. Pelkkiin liittymiin (vesi, viemäri, sähkö) menee täällä heittämällä kymppitonni.

No Jyväskylän Energia lienee tämän maan kallein!
Click to expand...

Ootko kysynyt mikä on syy tuollaiseen hinnoitteluun?
Aina pitää olla joku "huonokin" perustelu moiseen.
 
Ripee sanoi:
Ootko kysynyt mikä on syy tuollaiseen hinnoitteluun?
Aina pitää olla joku "huonokin" perustelu moiseen.
Click to expand...

No mitäpä se auttaa kysellä? Käytännössä monopoliyhtiö ja viemäriin on pakko liittyä ja vesi ottaa kunnan putkesta jos sellaiset alueella kulkee.

Kerro minulle keltä kysyn ja mitä ja mitä merkitystä sillä on niin teen tuon samantien...
 
Timba79 sanoi:
Kateellisena katson noita liittymähintoja. Täällä (Jyväskylässä) on vesi ja mimäriliittymät molemmat vaatimattomat n. 2500 euroa kappale, kaupunkialueella siihen vielä 1700 euron hulevesiliittymä. Pelkkiin liittymiin (vesi, viemäri, sähkö) menee täällä heittämällä kymppitonni.

No Jyväskylän Energia lienee tämän maan kallein!
Click to expand...

Meillä vesi -ja viemäriliittymä 1830 euroa laaki ja sähkö 1250 + sähkökaappi 1000 eli 2250. Yhteensä 5910 euroa. Hyi perkele, kyllä noikin jo vituttaa.

Timban kanssa samaa mieltä, pakko niihin on liittyä ja ei ne siitä mihinkään muutu vaikka kuinka valittais.
 
Timba79 sanoi:
No mitäpä se auttaa kysellä? Käytännössä monopoliyhtiö ja viemäriin on pakko liittyä ja vesi ottaa kunnan putkesta jos sellaiset alueella kulkee.

Kerro minulle keltä kysyn ja mitä ja mitä merkitystä sillä on niin teen tuon samantien...
Click to expand...
Aina kannattaa kysyä,ellei sekin maksa:D
 
Hitto on tämäkin taas! Rupeaa asiat selviämään pikkuhiljaa.

Olen tuskaillut tontilla olevien lukuisten kantojen kanssa kun maanrakentaja sanoo että maksaa "tuhat euroa" per kuorma kun ne vie kaatopaikalle. Olen koittanut etsiä paikkaa jonne nuo upottaa tai miettinyt jopa niiden polttamista. No piruuttani hurautin autolla kaatopaikalle ja kyselin tädiltä siellä että voikos tänne tuoda kantoja ja mitä TE niistä maksatte ;)
No hetken täti nauroi että tuonne ne voi perälle viedä läjään muttei valitettavasti makseta mitään. No tiedusteltuani asiaa että mitäs minä vakavasti ottaen joudun niistä maksamaan (PK-seudulla hinta on 10e/tonni), niin vastaus oli yllätyksekseni että kantojen tuominen ei maksa mitään. Eli ne voi viedä kaatopaikalle ILMAISEKSI! Riippuen siis paikkakunnan kaatopaikan käytännöstä. Jotkut eivät varmasti ota vastaan lainkaan?

Uskomatonta... pitänee valistaa maanrakentajaa aiheesta ;)
 
Huppe sanoi:
Hitto on tämäkin taas! Rupeaa asiat selviämään pikkuhiljaa.

Olen tuskaillut tontilla olevien lukuisten kantojen kanssa kun maanrakentaja sanoo että maksaa "tuhat euroa" per kuorma kun ne vie kaatopaikalle. Olen koittanut etsiä paikkaa jonne nuo upottaa tai miettinyt jopa niiden polttamista. No piruuttani hurautin autolla kaatopaikalle ja kyselin tädiltä siellä että voikos tänne tuoda kantoja ja mitä TE niistä maksatte ;)
No hetken täti nauroi että tuonne ne voi perälle viedä läjään muttei valitettavasti makseta mitään. No tiedusteltuani asiaa että mitäs minä vakavasti ottaen joudun niistä maksamaan (PK-seudulla hinta on 10e/tonni), niin vastaus oli yllätyksekseni että kantojen tuominen ei maksa mitään. Eli ne voi viedä kaatopaikalle ILMAISEKSI! Riippuen siis paikkakunnan kaatopaikan käytännöstä. Jotkut eivät varmasti ota vastaan lainkaan?

Uskomatonta... pitänee valistaa maanrakentajaa aiheesta ;)
Click to expand...

Täällä Tampereella ainakin ns energiajätteen sai viedä ilmaiseksi.
Nykyistä käytäntöä en tiedä,vaikka jotain jo maksaisi.
 
Huppe sanoi:
Okei. Kiitoksia tiedosta. Tarkensin taulukkoon nyt tarkat lukemat niiltä osin kuin tiedän ja korjasin arvioita muutenkin. Lisäksi pistin topin linkin perusteella energianhinnaksi Vaasan Sähkön hinnan, joka on suhteellisen alhainen verrattuna paikalliseen. Kilpailuttaminen kannattaa kyllä, tuossakin tulee säästöä noin 300e/v.
Miltäs nyt näyttää?

kustannus2.jpg




Kustannukset senkun nousevat. Ei ole halpaa ei.
Click to expand...

Eikös noihin kustannuksiin melkein talon vakuutukset kannata laskeskella jotenkin mukaan. Aiemmin oli puhetta siitä, että voihan tuohon listaan lisätä kaikkea lasten hammashoidosta lähtien, mutta
ainakin omasta mielestä talon vakuuttaminen on kyllä ihan mukaan ylttävä asia. Sekään kun ei ole mikään ihan pieni summa.
Pitikös rakennusaikanakin olla jonkinlainen toisenlainen vakuutus?
 
antimus sanoi:
Eikös noihin kustannuksiin melkein talon vakuutukset kannata laskeskella jotenkin mukaan. Aiemmin oli puhetta siitä, että voihan tuohon listaan lisätä kaikkea lasten hammashoidosta lähtien, mutta
ainakin omasta mielestä talon vakuuttaminen on kyllä ihan mukaan ylttävä asia. Sekään kun ei ole mikään ihan pieni summa.
Pitikös rakennusaikanakin olla jonkinlainen toisenlainen vakuutus?
Click to expand...

Hyvä huomio. Tuohan on noin 500e/v menoerä kuitenkin ja aika merkittävä tekijä tuossa. Vuokrallahan kotivakuutus ei maksa kuin jonkun kympin vuodessa. Juuri soitin Tapiolaan ja kysyin hinnan.
 
Back
Ylös Bottom