Tuon JackOfAllTradesin lainaaman tekstin perusteella voisi päätellä, että isompi kuorma = enemmän motor unitteja (äh, anteeksi finliska, en jaksa nyt pitkän työpäivän päätteksi skarpata) aktivoituu sekä erityisesti nopeita motor unitseja ja pienempi kuorma (=hilavitkuttimet? pumppireeni?) = hitaita Tyyppi1 motor unitteja aktivoituu enemmän.
Eikö tuosta voisi päätellä (jälleen kerran

), että anabolisin mahdollinen reeni yhdistäisi nuo kaksi, jotta saataisiin kaikille mahdollisille motor unitseille rasitusta? Tuohon perustuu esim. mun (ja varmasti monen muunkin) tapa tehdä ensin toistoilla 3-7 leukoja lisäpainoilla muutamia sarjoja, sitten pari pitempää sarjaa ylätaljaa, tarkoituksena rasittaa mahdollisimman kaikkia motor unitteja. Otin vertikaalisen selkäreenin vain yhdeksi esimerkiksi. Ihan yhtä hyvin voisin puhua vaikkapa jalka- tai rintareenistä.
Jos tekee VAIN pumppireeniä pienehköillä painoilla, käyttää ehkä vain hitaimpia (ja tuon tekstin mukaan pienimpiä) tyypin 1 motor unitteja. Onko siinäkään sitten järkeä?
Kun otatte keskusteluun mukaan kokeneita kilpabodareita esimerkeiksi, niin hyvä on muistaa sekin, että ko jannut ovat monesti loukanneet paikkojaan useampaankin kertaan, olleet kirurgin korjailtavana jne. On luonnollista, että silloin on PAKKO löytää vaihtoehtoja, jos ei pysty enää tekemään kovilla raudoilla isoja liikkeitä (ja ko jannuille olisivat kyseessä TODELLA isot raudat). Silloin etukäteisrasitus on (lähes) ainoa tapa edes vähän tehdä isoja liikkeitä, koska se pakottaa pienentämään rautoja. Tästä on monella pakkislaisellakin varmasti kokemuksia.
Noistakin lihaksien motor uniteista on muistaakseni juttua siinä moneen kertaan mainitussa "Voimaharjoittelu: periaatteet ja käytännön toteutus" kirjassa (jossa on muuten oma osionsa kehonrakennuksestakin, muistaakseni Keijo Reiman oli ollut osallisena sitä kirjoittamassa) sekä Mel Siffin kirjoituksissa, jotka pohjaavat hyvin pitkälti venäläisten jo Neuvostoliiton aikana tekemiin tutkimuksiin ja mittauksiin. Tutkittua tietoa, ei mutua.