Taistelukoirat

[japadahoe]

Se on totuus, sen takia niitä ei voi rekisteröidäkkään suomessa. Ellei sitten tutun kautta hommaisi. Muuten niin pitäisi suunnistaa jenkkeihin.

 

[Multivita]

Ja naapurit kiittää varmasti, jos kerrostalossa asutte:D Pitäisi olla iso piha missä saisi kulutettua tuon ylimääräsen energian vetämällä esim autonrekaita tai vastaavaa. Mutta hyvä esimerkki tosiaan....

No siinä on vaan se ongelma, että mitä rankempi lenkki, niin sitä varmempaa on sekoaminen :D Ainakin meidän staffilla homma menee näin.

Ei meillä ole onneksi naapurit mitään sanonut, kun ei siitä taida niin kamalaa mekkalaa kuulua. Amstaffi on kyllä jonkin verran isompi otus, joten en tiedä millaista ääntä lähtee.. en usko, että häiritsee ketään muuta, kuin jotain kyttääjä-narisijaa.

 

[lurppa]

mikä hauveli se muuten on westside barbellin logossa

 

[mizzim]

On se bulli kyllä mahdottoman hauskannäköinen otus kun innostuu sisällä revitteleen. Olen päässy katsomaan. Ei voinu olla repeilemättä.

No, omia ei kyllä isoiksi voi sanoa, mutta jostain nekin repii virtaa vielä lenkinjälkeen pistää matot seinille, vaikka olisi tehty se kolmetuntia vapaana porukalla hankisessa metsässä juosten/haistellen tiviisti. Ne vaan latautuu kadehdittavan nopeasti.

Vaikken koiratappeluista välitä, pyrin tavallisetkin välttämään, niin helppohan on pättelemällä tehdä lista niistä vaadittavista ominaisuuksista taistelukoiralla.

 

[Tromm]

Jos joku koirista tietämätön väkisin haluaa ns. coolin näköisen, niin ottakoot sitten edes pitbullin, amstaffin, bullmastiffin, bordeauxindogin tai bullterrierin. Niille riittää, että saavat kunnolla liikuntaa ja hyvän peruskoulutuksen, sekä rakastavan ja oikeudenmukaisen omistajan. Ne on kuitenkin parhaita valintoja, jos pelkkää seurakoiraa etsii näistä "cooleista" roduista.

Rotikka, Dogo Argentino, dobberi jne. taas on käyttökoiria, jotka vaativat paljon enemmän aivotyötä ja muutenkin paljon perusteellisemman koulutuksen.

Meinaan siis, että jos etsit lenkkikaveria tämän tyyppisistä roduista, niin ota silloin joku noista viidestä ensimmäisestä. Jos taas haluat harrastaa paljon koiran kanssa, silloin nuo kolme muuta voi tulla kysymykseen.

Kaukaasianpaimenkoira, Anatolianpaimenkoira ja muut LGD-rodut, eli laumanvartijat ovat asia erikseen. Niiden paikka on lampaiden kanssa, vahtimassa niitä susilta, karhuilta ja muilta pedoilta. Mutta jos tämmöiseen rotuun on ihan pakko päätyä niin toivon että asut maalla, jossa on aidattu iso piha, jota vahtia.


Toivottavasti kukaan, ei ota mitään koiraa pelkästään egon jatkeeksi. Ja mikään näistä roduista ei ole HULLU.




Muutaman rodun keskustelufoorumit:

Marikanpitbullterrieri : http://www.s8.createphpbb.com/apbttietokanta/index.php?mforum=apbttietokanta

Borkku: http://www.bordeauxindoggi.com/keskustelu/

Molossirotuja: http://www.foorumi.info/BMM/

http://www.amstaffit.com/

 

[Multivita]

Jos joku koirista tietämätön väkisin haluaa ns. coolin näköisen, niin ottakoot sitten edes pitbullin, amstaffin, bullmastiffin, bordeauxindogin tai bullterrierin. Niille riittää, että saavat kunnolla liikuntaa ja hyvän peruskoulutuksen, sekä rakastavan ja oikeudenmukaisen omistajan. Ne on kuitenkin parhaita valintoja, jos pelkkää seurakoiraa etsii näistä "cooleista" roduista.

Rotikka, Dogo Argentino, dobberi jne. taas on käyttökoiria, jotka vaativat paljon enemmän aivotyötä ja muutenkin paljon perusteellisemman koulutuksen.

Meinaan siis, että jos etsit lenkkikaveria tämän tyyppisistä roduista, niin ota silloin joku noista viidestä ensimmäisestä. Jos taas haluat harrastaa paljon koiran kanssa, silloin nuo kolme muuta voi tulla kysymykseen.

Tuo on aika yleinen asenne itseään kokeneina "koiraihmisinä" pitävillä. Eli staffeja ja amstaffeja tietämättömät ottaa siksi, koska ne on komeita. Näin ei todellakaan aina ole. Staffiyhdistykset ynnä muut kerhot ovat tuoneet esille näiden koirien oikeaa luonnetta ja soveltuvuutta seura- tai melkeinpä sylikoiriksi. Sitä kautta tavan tallaajat ovat saattaneet saada ahaa-elämyksen ja päätyä kyseisiin rotuihin.

Näin kävi ainakin meillä. Eli mamma bongasi staffin jostain ja perehtyi rotuun. Sitten käännytti minua yli vuoden ja nykyään meillä asuu pari vuotias uros staffi. Yllättävän helppo koira.. Vauhtia toki riittää, mutta mitään ei ole koskaan rikkonut, kuten staffeilla tuppaa olemaan tapana. Ehkä syynä on se, että meidän koira totutettiin alusta asti olemaan myös yksin, eli ei taida olla mitään kamalaa eroahdistusta, joka pistäisi paikkoja hajottamaan.

Ihan asiaa kirjoitit muuten.. pisti vaan silmään tuo läpi paistanut asenne, joka saattoi tulla omasta päästänikin.

 

[Tromm]

Käsitit nyt väärin. Tarkoitin tuolla, että toivon näiden "munanjatke" tyyppien hankkivan mieluiten tuollaisen hieman helpomman "katu-uskottavan" koiran. Koska noiden ensimmäisten kanssa pärjää hyvin kuka tahansa, joka on valmis panostamaan koiraan ja omistaa edes hieman järkeä päässä.

Siis meinaan, että ne ei ole niin vaativia kuin esim. rotikka ja dogo argentino. Ja siten myös vältytään ongelmilta, kun koira ja omistajan taidot ovat lähempänä toisiaan.

Sehän se suurin ongelma onkin, kun porukka ottaa koiria ilman minkäänlaista tietämystä kyseisestä rodusta tai koirista ylipäätään. Sitten enon serkun koulutusvinkeillä koulutetaan. nyrkillä kuria!

 

[Kermiitti]

Minulla oli kerran Kultaisen-noutajan ja Labradorin-noutajan sekoitus. Se ainakin oli tosi kova vahtimaan meidän kotitalon ovea ja nosti ihan kauhean mekkalan, kun joku vieras tai ylipäänsä joku tuli pihaan. Kyllä se mustalaisia pelotti vaikka useinmiten se kyllä otti vieraat vastaan suurella ilolla. Silloin se murisi, kun lähestyi kotipihaa hämärässä jotenki oudosti ja jos se ei saanut nokallaan vainua tuliasta. Myös soppa luut olivat sille asia jolla ei leikitty. Jos sille luun antoi niin se kyllä sitten piti sen omanaan.

En minä silti osaa sanoa voiko tuommoista sekoitusta sanoa taistelukoiraksi, kun en noita muita rotuja niin tunne. Nenäkin sillä oli vaaleanpunainen. Ruoka-annoksestaan se olisi varmaan ollut valmis taistelemaan

 

[TLP]

Myös soppa luut olivat sille asia jolla ei leikitty. Jos sille luun antoi niin se kyllä sitten piti sen omanaan.

Kyllä koiran tulee sietää se, että isäntä ottaa sen suusta mitä tahansa. Kivaahan se ei esim. omalle koiralle ole, jos siltä luun vien, mutta antaahan se sen pois. Johtajuuskäsite on melko selkeä ja johtajalla on oikeus toimia itsekkäästi tässä meitin laumassa (1 ihminen, 1 koira)

 

[Kermiitti]

Niin kyllähän sen siltä sai, kun meni ja otti. Se oli vaan hirveen loukkaantunut. Jos sitä meni rapsuttamaan, kun se kalusi sitä luutaan niin silloin se murisi.

Mistähän johtuu, että ainakin noutajat murisee kun niiden kuonon pieleen vie oman nenän :D

Pienet lapset kun usein antaa poskisuukkoja sohva noutajille niin huomasin että moni noutaja jotenkin irvistelee ikäänkuin vaistomaisesti ja on sitten kovin hätääntyneen näköinen ja pyrkii tekemään jotain muuta.

 

[Multivita]

Käsitit nyt väärin. Tarkoitin tuolla, että toivon näiden "munanjatke" tyyppien hankkivan mieluiten tuollaisen hieman helpomman "katu-uskottavan" koiran. Koska noiden ensimmäisten kanssa pärjää hyvin kuka tahansa, joka on valmis panostamaan koiraan ja omistaa edes hieman järkeä päässä.

Juu.

 

[TLP]

Niin kyllähän sen siltä sai, kun meni ja otti. Se oli vaan hirveen loukkaantunut. Jos sitä meni rapsuttamaan, kun se kalusi sitä luutaan niin silloin se murisi.

Mistähän johtuu, että ainakin noutajat murisee kun niiden kuonon pieleen vie oman nenän :D

Pienet lapset kun usein antaa poskisuukkoja sohva noutajille niin huomasin että moni noutaja jotenkin irvistelee ikäänkuin vaistomaisesti ja on sitten kovin hätääntyneen näköinen ja pyrkii tekemään jotain muuta.

Toi kultainen noutajahan on niitä pahimpia 'pihatappajia', mitä on. Eli ei mikään ihme. Vaikka koira on muutoin lutunen, niin kova reviirivietti sillä on ja ne on aika omapäisiä noin rotuna. Lienee kuitenkin eniten suuntautunut naapurin koiriin ja muihin pieneläviin tuo listimisvimma, ei niinkään ihmisiin. Lapsihan on aina heikoilla koiran kanssa, joka ei tiedä paikkaansa.

Velipojan mukula teki selväksi kerralla sen settereille, kuka määrää... se oli jonkun 1½v ikäinen ja setterit hyppi sitä vasten. Se otti toista korvista kiinni ja puri kirsusta niin, että koira älähti. Nyt ne jättää kunnioitettavan 2m rakosen siihen väliin ne koirat :D :D

 

[Kermiitti]

Nämä on sellaisia petoeläimiä, että tullaan kieltämään lähitulevaisuudessa. Nykyään ovat suosiossa lähinnä Japanilaisten tosi HC taistelulaji harrastajien kesken. Vaatii erittäin johdonmukaisen ja kovan isännän. Silti pahoja tapaturmia sattuu aika ajoin.

 

[k1rppu]

Käsitit nyt väärin. Tarkoitin tuolla, että toivon näiden "munanjatke" tyyppien hankkivan mieluiten tuollaisen hieman helpomman "katu-uskottavan" koiran. Koska noiden ensimmäisten kanssa pärjää hyvin kuka tahansa, joka on valmis panostamaan koiraan ja omistaa edes hieman järkeä päässä.

Siis meinaan, että ne ei ole niin vaativia kuin esim. rotikka ja dogo argentino. Ja siten myös vältytään ongelmilta, kun koira ja omistajan taidot ovat lähempänä toisiaan.

Nyt on pakko puuttua tähän. Ensimmäisten koirien kanssa joita luettelit ei pärjää kuka tahansa. Kun taas mielestäni myös rotikoide ja dogojen kanssa pärjää ihan yhtä hyvin, oikealla koulutuksella. Vertaapa vaikka rotikkaa ja kääpiöbullia, veikkaan että vaikeampi on pärjätä kääpiöbullin kanssa ;)

 

[Kapu]

Nyt on pakko puuttua tähän. Ensimmäisten koirien kanssa joita luettelit ei pärjää kuka tahansa. Kun taas mielestäni myös rotikoide ja dogojen kanssa pärjää ihan yhtä hyvin, oikealla koulutuksella. Vertaapa vaikka rotikkaa ja kääpiöbullia, veikkaan että vaikeampi on pärjätä kääpiöbullin kanssa ;)

Olen kyllä samaa mieltä. Ei esim. meidän staffin kasvatus olisi onnistunut aivan kädet taskussa ja kattoon sylkien. Rotikoista en osaa sanoa varmaksi mitään, kun en ole sellaista koskaan omistanut. Mutta staffi, amstaffi ovat kyllä mielestäni sellaisia rotuja, joita täytyy oikeasti kouluttaa, ettei ongelmia tule.

 

[Leonid]

Nimenomaan, samoilla linjoilla k1rpun ja kapun kanssa. Vaikka amstaffi/staffi/apbt erittäin ihmisrakkaita rotuja ovatkin tarvitsevat ne silti määrätietoisen ja hyvän kasvatuksen/koulutuksen.

Enkä missään nimessä toivo näiden "munanjatke" tyyppien kyseistä rotua harkitsevan koska rodulla on ennestäänkin jo huono maine, ja vain ja ainoastaan ihmisten & median takia.:(

 

[Tromm]

Valitsin sanani väärin aikaisemmin. En tarkoittanut sitä miten käsititte.

Tottakai staffit, minibullit ja muut hieman pienemmätkin luupäät tarvivat kunnollisen koulutuksen ja johdonmukaisen omistajan, mutta kyllä ne silti ovat parempia valintoja seurakoiraa etsivälle, jos haluaa "coolin" koiran.

Sitä nyt tässä ajan takaa. Eli jos olisi pakko valita, että annanko staffin vai rotikan kokemattoman ja koirista tietämättömän käsiin, niin antaisin staffin.
Rottweiler on kuitenkin palveluskoira ja voi olla tosi dominoiva ja omaa normaalisti kovan vahtivietin. Ja se vaatii paljon enemmän toimintaa, kuin esim. staffi.

Ja vielä kerran... tämä ei tarkoita sitä, ettäkö staffi olisi helppo, eikä se tarvisi virikkeitä. Tajusko nyt kukaan, mitä meinaan? :D

 

[Kapu]

Joo, pointti on ymmärretty.

 

[Tales]

Serkulla oli tuollainen kultainen noutaja. Muistu mieleen yks tapaus, kun oli vauhkoontunut koira ihan täysin. Jannu tuli metsätöistä yöllä, ja koira oli vastassa isäntäänsä. Hellitteli ja noin, mut koira sit jotenkin riehaantu ja alko käymään häiritsevän tuttavalliseksi. Otti asekaapista haulikon ja osotti päin että "nyt saatana hiljaa." Ei ollut sen jälkeen vinkaissutkaan. Se oli munkin muistikuvan mukaan sairaan huomionkipeä tapaus...

 

[WTA]

Serkulla oli tuollainen kultainen noutaja. Muistu mieleen yks tapaus, kun oli vauhkoontunut koira ihan täysin. Jannu tuli metsätöistä yöllä, ja koira oli vastassa isäntäänsä. Hellitteli ja noin, mut koira sit jotenkin riehaantu ja alko käymään häiritsevän tuttavalliseksi. Otti asekaapista haulikon ja osotti päin että "nyt saatana hiljaa." Ei ollut sen jälkeen vinkaissutkaan. Se oli munkin muistikuvan mukaan sairaan huomionkipeä tapaus...

Varmasti koira ymmärsi mistä oli kyse.:jahas: