- Liittynyt
- 6.3.2005
- Viestejä
- 2 876
- Ikä
- 43
Nuori kloppi tuskaili autonsa kanssa aamulla parkkipaikalla... oli jääny valot päälle ja akku oli tyhjä. Ajoin siihen sitten oman auton, mutta se oli pysäköiny monttuun seinää vasten niin, ettei saanu kaapeleilla käynnistettyä... ei siis kaapelit yltäneet lähimainkaan eikä voinu työntää/vetääkään autoa. Se sanoi että oli jo vaikka kuinka kauan sitä siinä miettiny että mitä tehdä, pitääkö tiepalveluun soittaa. Totes että harmi kun ei oo tolppaa, muuten vois laittaa akkulaturin lataamaan autoa päiväksi samalla kun menee kouluun.
Kysyin siltä, että miksei oo irrottanu autosta akkua ja vieny sitä sitten kämppäänsä sisälle lataamaan.
Ymmärryksen valo syttyi sällin silmiin, ja sain osakseni suurta kiitosta. Lähdin töihin - ja koko päivän on ollu hyvä fiilis. Pienestä se on kiinni.
Kysyin siltä, että miksei oo irrottanu autosta akkua ja vieny sitä sitten kämppäänsä sisälle lataamaan.
Ymmärryksen valo syttyi sällin silmiin, ja sain osakseni suurta kiitosta. Lähdin töihin - ja koko päivän on ollu hyvä fiilis. Pienestä se on kiinni.
