- Liittynyt
- 22.1.2003
- Viestejä
- 554
Laiffi naurattaa. Ainahan se naurattaa mutta nyt vähän enemmän kuin aikaisemmin. Koko aikuisiän olen sitten näköjään (suurimman osan ajasta) ollut suhteissa jossa on ollut määräävanä tekijänä lähinnä se fyysinen puoli. Luulin toki pikku päässäni että kun fyysinen puoli toimii niin kaikki on hyvin. Aina kuitenkin tuli jatkettua matkaa tasaisin parin vuoden väliajoin kun piti aina löytää jotain "uutta ja ihmeellistä", luulin vaan että tasaiset parisuhteet ei ole mun juttu. Onnellisuusmittarissa otettiin siis nyt uusi asteikko käyttöön ja se sai uuden ulottuvuuden, koska vanha 100% ei enää riitä..aina oppii uutta.
Mun piti matkustaa toiselle puolelle maapalloa vain huomatakseni että 4500 asukkaan kylästä löytyi nainen jonka kanssa on yhteys niin henkisellä kuin fyysiselläkin tasolla. Koskaan aikaisemmin ei ole joka aamu herätessä ollut niin rauhallinen olo kuin nyt on. Ja ah, se kuuluisa "kemia". Katseet kohtasivat eräänä kauniina alkukevään päivänä, irrottamatta katsekontaktia maailman kauneimmista silmistä menin hänen luokseen ja kysyin: " lähdetkö syömään lounasta". Vastaus oli lyhyt ja ytimekäs "kyllä, tottakai"
...Aina sitä oppii uutta, jopa vanha koira. toivotaan parasta :haart:.
Mun piti matkustaa toiselle puolelle maapalloa vain huomatakseni että 4500 asukkaan kylästä löytyi nainen jonka kanssa on yhteys niin henkisellä kuin fyysiselläkin tasolla. Koskaan aikaisemmin ei ole joka aamu herätessä ollut niin rauhallinen olo kuin nyt on. Ja ah, se kuuluisa "kemia". Katseet kohtasivat eräänä kauniina alkukevään päivänä, irrottamatta katsekontaktia maailman kauneimmista silmistä menin hänen luokseen ja kysyin: " lähdetkö syömään lounasta". Vastaus oli lyhyt ja ytimekäs "kyllä, tottakai"
...Aina sitä oppii uutta, jopa vanha koira. toivotaan parasta :haart:.



)