Sydämen "käyttöikä"?

[lej]

Kuulostaa tosi fiksulta teorialta.

Päteekö sama muihin lihaksiin? Se olisi aika ikävää, jos käyttää toisesta kädesta esim. hauiksen supistukset loppuun ennen toista kättä. Lopun elämää pitää sitten kulkea niin, että toinen käsi roikkuu aina velttona.

 

[modified]

Sydämen lyöntien määrän ja elin iän pituun suhteen voidaan varmaan saada jonkin asteista korrelaatiota, mutta että olisi joku tietty täsmällinen määrä, on täyttä huuhaa skeidaa.

Se mikä vaikuttaa myös nisäkkäillä elinäiän pituuteen todennäköisemmin on vähäinen energian kulutus. Silloin ruumiin aineenvaihdunta ja toiminnot keskimäärin hidastuvat. Tämä hidastaa myös ruumiin vanhenemisprosessia. Matalakalorinen dietti ja pieni ruumiin paino yhdisttetynä kohtuulliseen matala intensiteettiseen liikuntaan on paras tapaa elää vanhaksi.

Toi dietin vaikutus on kyllä todistettu. Muistaakseni nälkäkuoleman partaalla olevat rotat/hiiret? elivät melkein tuplasti sen mitä keskiverto kaverinsa.

 

[quiz]

Toi dietin vaikutus on kyllä todistettu. Muistaakseni nälkäkuoleman partaalla olevat rotat/hiiret? elivät melkein tuplasti sen mitä keskiverto kaverinsa.

joo, ihminen(kin) on suunniteltu näkemään nälkää kohtuullisesti.

 

[Iron Man]

Toi dietin vaikutus on kyllä todistettu. Muistaakseni nälkäkuoleman partaalla olevat rotat/hiiret? elivät melkein tuplasti sen mitä keskiverto kaverinsa.

Tiede-lehdessä (vai olikohan Tieteen Kuvalehti) oli juttua pitkään eläneistä ihmisistä ja siinä todettiin juuri että jatkuvassa pienessä nälässä eläminen pidentää ihmisen elinikää. Eli Pakkotoistolta ei todennäköisesti kovinkaan moni elä satavuotiaaksi. :D (Mikä nyt on muutenkin aika epätodennäköistä)

 

[anttipuo]

Suurin osa nuorten urheilijoiden sydänperäisistä äkkikuolemista johtuu kammioperäisistä rytmihäiriöistä, jotka johtavat hoitamattomina nopeasti asystoliaan eli sydänpysäykseen. Patofysiologinen mekanismi on usein sydämen pidentynyt QT-aika, jonka taas aiheuttaa tavallisimmin perimässä oleva häikkä.
Eli ei siinä suurempia mömmöjä tarvita, ainoastaan epätarkoituksenmukaista rääkkiä. Anaboliset aineet voivat toki aiheuttaa muutoksia sydänlihaksen fysiologiassa, mutta äkkikuolemia doping ei tutkimusten mukaan ole suuressa mittakaavassa aiheuttanut. Välillinen vaikutus on tietysti mahdollinen.

Terveisin LK.

 

[Doggoned]

Suurin osa nuorten urheilijoiden sydänperäisistä äkkikuolemista johtuu kammioperäisistä rytmihäiriöistä, jotka johtavat hoitamattomina nopeasti asystoliaan eli sydänpysäykseen. Patofysiologinen mekanismi on usein sydämen pidentynyt QT-aika, jonka taas aiheuttaa tavallisimmin perimässä oleva häikkä.
Eli ei siinä suurempia mömmöjä tarvita, ainoastaan epätarkoituksenmukaista rääkkiä. Anaboliset aineet voivat toki aiheuttaa muutoksia sydänlihaksen fysiologiassa, mutta äkkikuolemia doping ei tutkimusten mukaan ole suuressa mittakaavassa aiheuttanut. Välillinen vaikutus on tietysti mahdollinen.

Terveisin LK.

No niin nyt tuli jo hienoa tekstiä
Johtaako siis tuo pidentynyt QT-aika asystoliaan suoraan vai onko se epäsuora tekijä?

 

[anttipuo]

QT-aika on se aika, joka kuluu kammioiden supistumisen alkuhetkestä kammioden repolarisaation (palautumisen) loppuun. QT-aika on sykeriippuvainen, ja harvalyöntisessä (bradykardia) sydämessä QT-aika on pitempi kuin leposykkeltään nopeammassa (takykardia) sydämessä. Tämä vaihtelu on ihan fysiologista. QT-ajan sisällä on tiettyjä hetkiä, jolloin sydän on erityisen herkkä kammioperäisille rytmihäiriöille: Eli jos kammiolisälyönti sattuu sydämen normaalissa sähköisessä syklissä väärään kohtaan, on seurauksena todennäköisesti kammiovärinä.
-> Jos henkilöllä on patologisesti (sairalloisesti) pidentynyt QT-aika, on todennäköisempää, että kammiolisälyönti sattuu arkaan paikkaan. Jos kammiovärinää ei päästä sähköisesti kääntämään n.10min kuluessa, on seurauksena mitä todennäköisimmin asystolia.

Kammiolisälyöntejä on meillä kaikilla joka päivä - toiset aistivat ne, toiset eivät.

Yritin selittää mahd. kansantajuisesti, mutta annapa noottia jos pitää vielä selkiyttää. Sydämen sähköisen toiminnan selittäminen/ymmärtäminen vaatii myös alan opiskelijalta aina uudestaan aivonystyröiden hieromista.

 

[Doggoned]

QT-aika on se aika, joka kuluu kammioiden supistumisen alkuhetkestä kammioden repolarisaation (palautumisen) loppuun. QT-aika on sykeriippuvainen, ja harvalyöntisessä (bradykardia) sydämessä QT-aika on pitempi kuin leposykkeltään nopeammassa (takykardia) sydämessä. Tämä vaihtelu on ihan fysiologista. QT-ajan sisällä on tiettyjä hetkiä, jolloin sydän on erityisen herkkä kammioperäisille rytmihäiriöille: Eli jos kammiolisälyönti sattuu sydämen normaalissa sähköisessä syklissä väärään kohtaan, on seurauksena todennäköisesti kammiovärinä.
-> Jos henkilöllä on patologisesti (sairalloisesti) pidentynyt QT-aika, on todennäköisempää, että kammiolisälyönti sattuu arkaan paikkaan. Jos kammiovärinää ei päästä sähköisesti kääntämään n.10min kuluessa, on seurauksena mitä todennäköisimmin asystolia.

Kammiolisälyöntejä on meillä kaikilla joka päivä - toiset aistivat ne, toiset eivät.

Yritin selittää mahd. kansantajuisesti, mutta annapa noottia jos pitää vielä selkiyttää. Sydämen sähköisen toiminnan selittäminen/ymmärtäminen vaatii myös alan opiskelijalta aina uudestaan aivonystyröiden hieromista.

Nyt kyllä selkeni huomattavasti
Vielä tuosta QT-ajasta, että kun esim. maratoonareilla on hitaampi leposyke kuin esimerkiksi tavallisella sohvaperunalla, niin onko silloin maratoonarilla suurempi riski tällaiseen vaaralliseen kammiolisälyöntiin? Vai onko se todella sidonnainen vain tuohon patologisesti pidentyneeseen QT-aikaan?
Anteeksi jos on idioottimaisia kysymyksiä, mutta aihe alkaa kiinnostaa jatkuvasti mitä enemmän kerrot

 

[anttipuo]

Fysiologinen QT-ajan piteneminen sykkeen hidastuessa ei ole ymmärtääkseni altistava tekijä. Harvan leposykkeen aikana kammiolisälyöntejä tulee vähempi. Kun ihmisellä on patologisesti pidentynyt QT-aika, sydämen sähköinen sykli ei mukaudu syketason nousuun. Eli sykkeen noustessa QT-aika ei lyhene riittävästi. Kovassa rasituksessa kammiolisälyönnit ovat yleisempiä -> soppa valmis.

Noin se suurin piirtein menee, kardiologit tietävät enempi ja voivat korjata mahdolliset asiavirheet. Tämän verran normaalilääkärin pitää näistä tietää.

 

[Pikkupapu]

Se mikä vaikuttaa myös nisäkkäillä elinäiän pituuteen todennäköisemmin on vähäinen energian kulutus. Silloin ruumiin aineenvaihdunta ja toiminnot keskimäärin hidastuvat. Tämä hidastaa myös ruumiin vanhenemisprosessia. Matalakalorinen dietti ja pieni ruumiin paino yhdisttetynä kohtuulliseen matala intensiteettiseen liikuntaan on paras tapaa elää vanhaksi.

Hei luin muuten tuosta samasta asiasta joskus, taas ylläri oli joku tutkimus julkaistu. ;) Mutta siinäkin pointti oli se, että ihmiselle olisi eduksi elää pienellä kalorivajeella, elinikää ajatellen. Tietenkin lihasmassan säilyvyyden kannalta ajateltuna moinen ei ole plussaa.

anttipuo,
yhdyn Doggonediin (eipä sitten poijaat oteta kirjaimellisesti :D ) ja kiinnostuneena kertomastasi tarkentaisin vielä, että koskeeko tuo kaikki nyt myös aktiivireenailijaa ilman perimässä olevaa häikkää? Sanoit nimittäin, että kaikilla on sydämen kammiolisälyöntejä. Eli millaista tuo epätarkoituksenmukainen rääkki olisi?-> liikaa treeniä, liian vähän lepoa?
T: kiinnostunut tietämätön

 

[Pikkupapu]

3-4x10^9 on ihmisen eliniän teoreettinen sydämen lyöntimäärä.

Mielenkiintoinen juttu kyllä. Galenos(lääkiksen pääsykoekirja) sanoo mm. seuraavaa:
"Eläimen eliniän ja sydämen syklin suhde on lähes vakio. Eri eläinten sydän sykkii siis niiden eliniän aikana yhtä monta kertaa"

Eli ei tuo mistää tuulesta tempaistu juttu ole, pitää teoriassa hyvinkin paikkansa.

Aargh, onneksi olen sen verran patu matematiikassa, etten viitsi (=uskalla ;) ) lähteä laskemaan. Hmm, pitäisiköhän alkaa vääntämään testamenttia?!:paranoid:

Mielenkiintoinen tuo Galenoksen tieto, oliko opuksessa lisää asiasta? Voisi lukaista.

edit: Tuo kolme miljardia kuulostaa tutulta. Taisipa ystäväni jotain tuon suuntaista sanoakin.

Itseasiassa todella pelottavaa. :shocked:

 

[MarP]

Pitkän qt-ajan oireyhtymälle on tehty uusi kansallinen hoitosuositus. Hoitosuosituksessa on myös ohjeita liikunnasta. Joillakin qt-aika pitenee fyysisessä rasituksessa, joillakin stressitilanteessa tai jopa levossa.

Löytyy myös lista lääkkeistä, joita pitää välttää, koska ne pidentävät qt-aikaa. Yksi jenkkilista qt-aikaa pidentävistä lääkkeistä ja lääkeaineista on myös oikein hyvä, kts AzCert. Joidenkin näiden lääkkeiden vaikutus on vielä naisilla voimakkaampi kuin miehillä.

Itselläni on 10-20% pidentynyt qt-aika, se qt-aika pitenee vielä fyysisessä rasituksessa. Ei onneksi sen kummempia muita oireita. Omalta osaltani homma on siinä, että vältän tiettyjä lääkkeitä lopun elämäni. Ja pidän jatkossakin kuntoni hyvänä, kuten tuttu lääkäri neuvoi.

Osalla kovassa rasitustilanteessa menehtyneistä urheilijoista on saattanut olla paitsi pidentynyt qt-aika myös väärä lääkitys päällä, vaikka jokin antihistamiini (niitäkin on listalla). Pitkä qt-aika ei näy ruumiinavauksessa, siinä vaiheessa sitä ei enää huomata...

 

[Force]

- Siitä voin olla samaa mieltä että jokaisella on oma määrä lyöntejä jaettu. Sitten kun ne on käytetty niin ne on käytetty.

Se on just näin, kaikille on oma määrä lyöntejä. Death Smiles at us all.

 

[MarP]

Ainakin on hyvä olla käyttämättä qt-aikaa pidentäviä lääkkeitä, jos on synnynnäisesti pitkä qt-aika. Muuten voi mennä turhan pitkäksi... AzCert:n sivuilla mainitaan muuten myös parit huumeet jotka nekin pidentävät qt-aikaa.

Huomasin yhden artikkelin (European Health Journal) aiheesta milloin pitkän qt-ajan kanssa on syytä välttää kilpaurheilua: What duration of the QTc interval should disqualify athletes from competitive sports?

Medicines
"Some medicines can prolong the QT-Interval and should not be taken by people with LQTS. You can get a full list of these drugs from web sites such as www.qtdrugs.org and www.qtsyndrome.ch As new drugs are always becoming available, you need to check the list regularly. Make sure that your doctors and dentists are fully aware of your condition and that they know there are many medicines that are dangerous for you to take. Always ask your doctor before taking any new prescription or non-prescription medicine."
Link: http://www.irishheart.ie/iopen24/long-syndrome-support-group-t-221.html:​

No, toivottavasti näistä on jotakin hyötyä. Ainakin pitkän qt-ajan kanssa kannattaa miettiä toisekin kerran, ennen kuin lähtee antibioottikuurin aikana tai antihistamiineja syöden urheilemaan tai kilpailemaan.

 

[Akke12345]

se , että sydämmellä olisi tietty määrä lyöntejä on myytti. en muista kirjaa mistä sen luin mut sitä se on.

 

[mrbtard]

Galenoksen 3x10^9 on yhden numeron tarkkuudella eli siitä ei suoraan voi laskea tarkasti mitään. Väite meni muistaakseni jotakuinkin niin että ihmisen sydän lyö elinaikana suurinpiirtein tuon lukumäärän lyöntejä. Varsinaisesti ei kai puhuttu mistään tikittävästä kuolemankellosta vaan sanottiin vaan että leposyke korreloi kääntäen nisäkkään eliniän kanssa varsin tarkasti. Eiköhän homma käytännössä mene niin että terveillä stressittömillä elämäntavoilla saa sydämmelle sekä lisälyöntejä että samalla vähentää niiden lyöntien "kulutusta" ja kuolee sitten vaikka syöpään tai keuhkokuumeeseen, kun taas paskoilla elämäntavoilla vähennetään lyöntien määrää ja ne myös kuluu nopeammin... Huh tulipa epätieteellistä tekstiä :D

Miten luvut edistyy siellä suunnalla? :whip:

 

[bustedi]

No ei ole totta! Miettikääpäs vaikkapa identtisiä kaksosia. Eihän hekään kuole samaan aikaan.

Niin, ja entäs jos toinen on maailman kovin pitkän matkan juoksija ja toinen istuu kaikki päivät sohvalla?

 

[bustedi]

Tähän on pakko kommentoida, että jos kaksikymppinen urheilija kuolee sydänkohtaukseen, niin on aika ruveta tutkimaan mitäs aineita siellä koneessa on ollut.:jahas:

Ja eräs "tuttu" kuoli 13 vuotiaana sydänkohtaukseen lätkän kesä reeneissä. Varmasti oli kovat kamat käytössä.

 

[Guitar83]

Hassua, luulin olevani ainoa joka tuhlaa muutaman ajatuksen tämmöiseen asiaan. Meillä oli muutama jyrsijä lemmikkinä kun olin nuorempi ja pistin niiden lyhyen iän ja sydämen lyöntitiheyden merkille, joten siitä syntyi melko pikaisesti ajatus eliniän ja sydämenlyöntien korrelaatiosta. Jossan määrin asia onkin varmasti verrannollien, mutta skeidaahan se on että sydämenlyönnit olisivat määrältään vakio.

Onhan se tietysti ajatuksena hauska että sydän on ihmisen akku. Laturi vain jäi paketista puuttumaan. :D

 

[MarP]

Hih, mietiskelin tuota asiaa biologian ja lajien kannalta. Tsekkasin, löytyykö asiasta tieteellisiä arikkeleita, tässä yksi. Tämä taitaa olla se perusartikkeli, joka on synnyttänyt sydämenlyöntipohdiskelua.
HJ Levine: Rest heart rate and life expectancy, J Am Coll Cardiol, 1997; 30:1104-1106

Abstract:
Among mammals, there is an inverse semilogarithmic relation between heart rate and life expectancy. The product of these variables, namely, the number of heart beats/lifetime, should provide a mathematical expression that defines for each species a predetermined number of heart beats in a lifetime. Plots of the calculated number of heart beats/lifetime among mammals against life expectancy and body weight (allometric scale of 0.5 x 10(6)) are, within an order of magnitude, remarkably constant and average 7.3 +/- 5.6 x 10(8) heart beats/lifetime. A study of universal biologic scaling and mortality suggests that the basal energy consumption/body atom per heart beat is the same in all animals (approximately 10(-8) O2 molecules/heart beat). These data yield a mean value of 10 x 10(8) heart beats/lifetime and suggest that life span is predetermined by basic energetics of living cells and that the apparent inverse relation between life span and heart rate reflects an epiphenomenon in which heart rate is a marker of metabolic rate. Thus, the question of whether human life can be extended by cardiac slowing remains moot and most likely will only be resolved by retrospective analyses of large populations, future animal studies and clinical trials using bradycardic therapy.

En ole biologi enkä lääkäri, enkä osaa arvioida tämän tutkimusartikkelin tieteellisestä arvoa (varsinkin kun olen lukenut vain abstraktin). Joka tapauksessa tuo artikkeli on eläinlajien keskimääräisistä elinajoista. Ei siis kannata vetää pitkälle meneviä henkilökohtaisen tason johtopäätöksiä, sellaiset päätelmät ovat ekstrapolointia tai soveltamista alueelle, johon sitä ei ole tarkoitettu. - Vrt ihmisillä syke vaihtelee eri ikäisenä, esim. sikiöllä on raskausaikana normaali syke muistaakseni 120-160