Suuri proteiinikeskustelu

[wbb]

Kaurahiutaleiden ja maidon proteiinien aminohappoprofiilit täydentävät toisiaan, eli kaikki 25g ovat täydellisiä proteiineja ja kannattaa laskea mukaan. Eli kyllä, kyseessä on ihan hyvä välipala. :thumbs:

Jotain tämmöistä oon itekin miettiny että tuskinpa ne kasvisproteiinit ainakaan hukkaan menee jos syö hyviä protskuja samalla.

 

[Arvo Paperi]

Kaurahiutaleiden ja maidon proteiinien aminohappoprofiilit täydentävät toisiaan, eli kaikki 25g ovat täydellisiä proteiineja ja kannattaa laskea mukaan. Eli kyllä, kyseessä on ihan hyvä välipala. :thumbs:

Väärin, kaurahiutaleiden ja maidon aminohappoprofiilit eivät täydennä toisiaan. Ole kiltti ja lue Warheartin laittaman linkin viimeinen posti. Jos experttiosastolta tulee erilaista tietoa, tyydyn siihen, muuten pysyn kannassani.

Edit: Kyseessä on kyllä ihan hyvä välipala.

 

[hekottaja]

meikä laski syöneensä vain 100g "hyvää"protskua ja 80g huonoa=kuitenkin lihasta tarttunut joulusta 4kg. Btw:en vertaisia talon rakennusta ihmiseen, ihminen toimii HIEMAN eri tavalla.

 

[kekexx]

Kaurahiutaleiden ja maidon proteiinien aminohappoprofiilit täydentävät toisiaan, eli kaikki 25g ovat täydellisiä proteiineja ..

Nusnus, ei täysin, sillä lysiini jää edelleen vajaaksi. Maito ei mitenkään "piikitä" lysiinin kohdalla.

 

[hekottaja]

en usko pikkuseikkojen (kuten lysiinin) vaikuttavankehitykseen älyttömästi

 

[Jasoni]

Eikö maksa varastoi aminohappoja eli et tarvi joka aterialla kaikkia välttämättömiä aminohappoja hyödyntääksesi epätäydelliset (kasviskunnan prot.) proteiinit.

 

[Arvo Paperi]

Btw:en vertaisia talon rakennusta ihmiseen, ihminen toimii HIEMAN eri tavalla.

Kyseessä oli vertaus ydinasian esilletuomiseksi, ja vertauksella on aina rajansa. Tämän pointti oli, että hyvällä aminohappoprofiililla (täydellisellä talopaketilla) ei voi paikata huonoa aminohappoprofiilia (puutteellista talopakettia), vaan tarvitaan toinen, eri tavalla puutteellinen aminohappoprofiili (puutteellinen talopaketti). Do I make myself clear?

Ja todellakin kokonaisuus ratkaisee, ei yksi ateria. Tietääkseni palkokasveilla, pähkinöillä, siemenillä ym. voi korjata viljatuotteiden aminohappoprofiilia. Kannattaa siis syödä monipuolisesti. Ja hernari kunniaan.

 

[Grandi]

Nusnus, ei täysin, sillä lysiini jää edelleen vajaaksi. Maito ei mitenkään "piikitä" lysiinin kohdalla.

Lysiini jää vajaaksi? Totta on että viljatuotteissa juuri lysiiniä on vähän, ja välttämätön aminohappohan se on, mutta samalla pitää ottaa sitä huomioon, että nimenomaan lysiiniä saa suuria määriä eläinkunnan proteiineista, ja eniten maitotuotteista.
On myös olemassa tutkimuksia siitä, että jopa vehnän proteiinit tulisi täysin hyödynnettyä aikusen ihmisen kropassa, edellyttäen että typpi- ja energiatarve on tyydytetty.

Lähde: Abrahamson, Andersson ym. "Näringslära för högskolan", Liber (1999), s. 86-91 sekä erityisesti taulukko 7 s. 89

 

[hekottaja]

voihan sitä talon puustakin rakentaa. (viljatuotteet)

 

[Grandi]

voihan sitä talon puustakin rakentaa. (viljatuotteet)

Juu, sen viljaesimerkin toin vain esiin sen vuoksi, että mielestäni näitä asioita pohditaan liiallisesti, kun periaatteena voi pitää että jos syö eri proteiinilähteitä niin homma hoituu itsestään.

Eli hehkottajan viestin jatkeeksi:
Viljatuotteita + maitoproteiinia(tai muita animaalisia proteiineja)=puuta kovempaa/parempaa(?)= tiili=täydellinen proteiini :D

 

[kekexx]

Joo, ei kannata liikaa ajatella epäolennaisia pikkuseikkoja, monipuolisesti vaan kasviksia, niistä saa paljon proteiinia. Kurkku + porkkana = SAFIIRI ja TERÄS :D

 

[Opiskelija]

Ja sit jengi ihmettelee ettei ne kasva... voi jeesus kristus rullaluistimilla.

 

[hekottaja]

juuri näin, Grandi

 

[Grandi]

Ja sit jengi ihmettelee ettei ne kasva... voi jeesus kristus rullaluistimilla.

Se että jengi ei kasva voi riippua monesta asiasta, mutta sanoisin että liian vähäinen energiansaanti on huomattavasti isompi syy siihen kun miten on laskenut proteiinit ruuasta! En sano että vilja yksinään olis hyvä proteiinilähde (kuten jo mainitsin, se oli pelkkä esimerkki siitä että JOPA viljan proteiini voi toimia täydellisenä proteiinina aikuisen ihmisen kropassa joissakin olosuhteissa), mutta yhdistettynä animaalisen proteiinin kanssa siitä tulee täysarvoinen.

Lue aikaisemmin mainitsemani lähde ja jatketaan sitten keskustelua sen jälkeen.

 

[Opiskelija]

Enköhän mä ole noita ravitsemusoppikirjoja sen verran lukenut et tuskin tuossa hurriopuksessa mitään uutta mullistavaa on.

Pointtini on se et miks himmata proteiininsaantia "hilkulle" ja kikkailla epätäydellisten proteiinien kanssa ja niiden yhdistelemisellä. Ihan niinkuin tässä hommassa ei olis tarpeeksi muutenkin pohdittavaa. Otetaan ne hiilarit (jos otetaan) viljoista sun muista ja proteiinit sitten proteiiniruoista, pysyy helpommin homma näpeissä. Mieluummin proteiininsaanti vähän yläkanttiin kuin alakanttiin.

When in doubt, eat more protein. :D

 

[Billy]

Rautalankamalli epätäydellisten proteiinien yhdistämisestä:

Oletetaan , että ihminen tarvitsee kolmea eri aminohappoa: A,B ja C kaikkia saman verran. Nyt eläinperäisissä proteiineissa aminohapot ovat oikeassa suhteessa, esim. kaikkia viittä on kymmenen yksikköä. Kasviperäisessä proteiinissa x suhteet voivat olla esim: A 2 yksikköä, B 5 yksikköä, C 8 yksikköä. Jos tuota yhdistetään proteiiniin, jolla on täydellinen aminohappoprofiili, saadaan A: 10+2 = 12 yksikköä, B 10+5 = 15 yksikköä, C 10+8 = 18 yksikköä. Eli edelleenkään aminohappoprofiili ei ole täydellinen. Jos taas toisessa epätäydellisessä proteiinissa syhteet ovat A 8 yksikköä B 5 yksikköä ja C 2 yksikköä, niin yhdistämällä x ja y saadaankin kaikkia 10 yksikköä eli aminohappoprofiililtaan täydellinen tuote.

Tuo oli siis erittäin paljon yksinkertaistettu esimerkki, mutta kuten jo aikaisemmin on tässäkin threadissä todettu epätäydellinen proteiini pitää yhdistää toiseen/toisiin epätäydellisiin proteiineihin, jos halutaan yhdistelmälle mahdollisimman hyvä aminohappoprofiili.

Lisäksi pitää ottaa huomioon määrät, esim sekoitussuhde voikin olla x:y = 1:2, ja se että keho osaa valmistaa joitain aminohappoja itse, mutta ei kaikkia.

Eli jos ei ei ole kuin mutu-tietoa kannattaa laskea proteiinit eläinperäisistä lähteistä, niin ei tarvitse kikkailla.

 

[Grandi]

Rautalankamalli epätäydellisten proteiinien yhdistämisestä:

Oletetaan , että ihminen tarvitsee kolmea eri aminohappoa: A,B ja C kaikkia saman verran. Nyt eläinperäisissä proteiineissa aminohapot ovat oikeassa suhteessa, esim. kaikkia viittä on kymmenen yksikköä. Kasviperäisessä proteiinissa x suhteet voivat olla esim: A 2 yksikköä, B 5 yksikköä, C 8 yksikköä. Jos tuota yhdistetään proteiiniin, jolla on täydellinen aminohappoprofiili, saadaan A: 10+2 = 12 yksikköä, B 10+5 = 15 yksikköä, C 10+8 = 18 yksikköä. Eli edelleenkään aminohappoprofiili ei ole täydellinen. Jos taas toisessa epätäydellisessä proteiinissa syhteet ovat A 8 yksikköä B 5 yksikköä ja C 2 yksikköä, niin yhdistämällä x ja y saadaankin kaikkia 10 yksikköä eli aminohappoprofiililtaan täydellinen tuote.

Tuo oli siis erittäin paljon yksinkertaistettu esimerkki, mutta kuten jo aikaisemmin on tässäkin threadissä todettu epätäydellinen proteiini pitää yhdistää toiseen/toisiin epätäydellisiin proteiineihin, jos halutaan yhdistelmälle mahdollisimman hyvä aminohappoprofiili.

Lisäksi pitää ottaa huomioon määrät, esim sekoitussuhde voikin olla x:y = 1:2, ja se että keho osaa valmistaa joitain aminohappoja itse, mutta ei kaikkia.

Eli jos ei ei ole kuin mutu-tietoa kannattaa laskea proteiinit eläinperäisistä lähteistä, niin ei tarvitse kikkailla.

Voisitko laittaa jonkun lähteen josta voisi lukea tästä enemmän, mielenkiintoinen teoria mutta itse en ole siihen missään törmännyt vielä.

Muutama asia puhuu tätä vastaan minun mielestä:

1. Esimerkkisi perustuu siihen, että kun ruoka laitetaan suuhun, proteiinit kulkee suoraan suusta lihaksiin/muihin tarpeisiin. Mutta ruuan proteiiinihan hydrolisoituu vatsassa ja suolistossa ja imeytyy vereen vapaina aminohappoina. Nyt kun tämä on selvitetty tullaan seuraavaan pointtiin.

2. Aminohappopooli. Sekoitus vapaista aminohapoista veressä ja muissa
kudoksissa joka vastaa noin 100g proteiinia. Nämä aminohapot ovat vapaasti käytettävissä mm. proteiinisynteesin tehtäviin. Kehon oma kyky hoitaa näitä asioita aliarvioidaan mielestäni syyttä.

3.Kehon jo mainitsemasi kyky tuottaa ei välttämättömiä aminohappoja.

4.Varsinkin kasvuvaiheessa, eli kun syödään enemmän kun kulutetaan, kehon typpitasot ovat plussalla, eli silloin proteiinien imeytyminen toimii vielä paremmin, vertaa aikaisempi mainitsema vehnäesimerkki. Eli proteiinit imeytyvät vielä paremmin kun tavallisesti. Tämä on yksi syy siihen, miksi proteiineja kannattaa syödä enemmän dieetillä, typpitasapaino voi laskea ja näin ollen proteiinien imeytyminen voi mennä huonommaksi.

 

[Grandi]

Enköhän mä ole noita ravitsemusoppikirjoja sen verran lukenut et tuskin tuossa hurriopuksessa mitään uutta mullistavaa on.

Olipas asiallinen tapa kiertää lähdettä, joka käytetään Ruotsissa sekä Personal Trainer-koulutuksissa että korkeakouluissa (ainakin Tukholmassa) ravintoterapeuttien koulutuksessa. :D

No, takaisin ydinasiaan, eli MIKÄ PROTEIINI LASKETAAN? Vastaus, täysiarvoinen proteiini. Itse en ole semmoiseen tutkimustulokseen törmännyt, joka kumoaisi väitteeni että animaalinen proteiini+viljaproteiini (tai muu epätäydellinen) on yhdistettynä täydellinen ja näin ollen koko proteiinimäärä voi ottaa mukaan laskelmiin. Billyn mainitsema teoria voi tietysti tätä kumoa, jos luotettavia lähteitä löytyy. Sitten kumarrun ja otan innolla uutta tietoa vastaan, koska täällähän ollaan kaikki oppimassa ja keskustelemassa mukavassa ilmapiirissä asioista, jotka kiinnostaa meitä kaikkia.

Grandi

 

[Billy]

Voisitko laittaa jonkun lähteen josta voisi lukea tästä enemmän, mielenkiintoinen teoria mutta itse en ole siihen missään törmännyt vielä.

Tuo kirjoittamani ei perustunut suoraan mihinkään lähteeseen, vaan järkeilyyn: jos aminohaposta x on puutetta se täydennetään parhaiten toisella lähteellä, jossa aminohappoa x on enemmän kuin muita.

Tuossa on yksi linkki:

http://www.avoin.helsinki.fi/materiaalit/ravitsemustiede/04_pro_ruokavalion.shtml

Tuon mukaan maito täydentää viljatuotteita, mutta sitä ei pidä yleistää siten, että mikä tahansa eläinperäinen valkuaisaine täydentäisi mitä tahansa epätäydellistä valkuaisainetta.

 

[Opiskelija]

Olipas asiallinen tapa kiertää lähdettä, joka käytetään Ruotsissa sekä Personal Trainer-koulutuksissa että korkeakouluissa (ainakin Tukholmassa) ravintoterapeuttien koulutuksessa. :D
Grandi

Kerrotko miten siinä tuolla perusteella on jotain uutta verrattuna esim. kliinisen ravitsemustieteeen raamattuun Shils, Olson, Shike: Modern Nutrition in health and disease, josta on nyt menossa 11. painos, kyseessää kun on jatkuvasti päivittyvä teos? Tuskinpa noilla ruotsalaisilla on käytettävissään mitään salaista tietoa jota ei tosta 2000 sivun opuksesta löytyis?

Kyllä aminohappopooli ja epätäydellisten proteiinien yhdistäminen on ihan päivänselvä juttu, en mä siihen mitään lähdettä tarvitse, jos joku tarvitsee niin yllämainitusta kirjasta voi kaivaa, kyse ei nyt ole siitä että olisin tuota kiistämässä.

Kysyn kuitenkin vaan et miksi yrittää ottaa proteiininsa selleristä ja porkkanasta ku rahkaa saa kaupasta? Turha mutkistaa asioita ja elämäänsä käytännössä vaikka se teoriassa oliskin mahdollista.

Sulla menee nyt Grandi syy ja seuraus sekaisin ton typpitasapainokäsitteen kanssa, se on aina lopputulos eli imeytyneen proteiinin ja erittyneen välinen ero, koskaan se ei ole syy.