Suomenruotsalaiset -thread

[Mastodontti]

Suomenruotsalaisiin kantaa ottamatta, näin jälkikäteen harmittaa että ruotsin opiskelu koulussa aikoinaan oli mitä oli, eli ihme että on läpi päässyt. Jotenkin asennoituminen kyseiseen kieleen ja sen opiskeluun oli todella negatiivinen, jotain muutosta asiaan olis hyvä saada ettei kyseisen kielen opiskelu olis sellasta pakkopullaa jolloin siitä ei päähänkään liikoja jää. Jotkut tietysti ei oo ikinä kiinnostunut ruotsia osaamaan, mut ite ainakin mielelläni osaisin paremmin.
Suomenruotsalaisten verkostot on kyllä metkoja, vähän niinkuin suomen juutalaiset:D :D

 

[123jippo]

Tässä yritetaan palauttaa Suomalaisille mahdollisuutta menestyä. Pakkoruotsin ja kaksikielisyyden vallitessa se ei ole mahdollista. Suomenruotsalaiset pääsevät helpommin opiskelemaan korkeakouluihin/yliopistoihin, saavat helpommin työtä ilman koulutusta, valtion virkoihin pääsee helppommin kun on suomenruotsalainen.

Näen tässäkin kieleen ja kulttuuriin perustuvaa rasismia. Tässä rasismin kohteena nimenomaan suomenkielinen väestö. Eikö vaan?

 

[123jippo]

Jotkut tietysti ei oo ikinä kiinnostunut ruotsia osaamaan, mut ite ainakin mielelläni osaisin paremmin.
Suomenruotsalaisten verkostot on kyllä metkoja, vähän niinkuin suomen juutalaiset:D :D

Joo, ei kielitaidosta ainakaan haittaa ole. En tiedä juutalaisten verkostoista, mutta täällä ruotsinkielisilläkin on oma jakonsa. Eliitti on erikseen, sisäpiiriin ei pääse vaikka olisit ruotsinkielinen, jos et ole oikeasta (rikkaasta) suvusta. Mut näinhän se on suomenkielisilläkin ;)

 

[lieska]

Näen tässäkin kieleen ja kulttuuriin perustuvaa rasismia. Tässä rasismin kohteena nimenomaan suomenkielinen väestö. Eikö vaan?

Eihän se niin mene, kyseessähän on vain pakkoruotsi ja kaksikielisyys.

 

[Tuomas H.]

Nyt kun on taas sopu maassa, niin toivon keskustelua Hankenilaisilta, jos täällä semmoisia on.. Tai Åbo Akedemilaisilta tai muilta suomenruotsalaisilta, jotka opiskelevat ruotsinkielisissä korkeakouluissa...

Ensiksikin itsäeäni hieman ihmetyttää, miksi tulevista ekonomeista muistaakseni 20% koulutetaan ruotsinkielisissä korkeakouluissa, joihin on helpompi myös päästä sisään? Onko suomalaisella, joka puhuu suhteellisen hyvää ruotsia, mahdollisuus päästä Hankenille kuinka helposti vaan onko siinä kokeessa jos semmosta edes on, niin kysymyksiä, joita voi osata vain, jos sitä on puhunut lapsesta lähtien eli tarvitaan jonkin sortin idiomaattista (??) kieltä?

Lisäksi haluan tietää, millaiset ne pääsykokeet oikeasti on Hankenille tai vastaaviin, ja monta prosenttia sinne pääsee sisään. Lisäksi sitä olisi hauska verrata suomenkielisiin vastaaviin kouluihin...

Onko oikein että joinakin vuosina Åbo Akademille teknilliseen tdk:aan olisi päässyt sisään jopa negatiivisilla pistellä mikäli siihen ei oltaisi laitettu minimipistemäärää?

Haluaisin mieluiten faktoja näistä asioista, mielellään joltain ko. opinahjoissa opiskelevilta. Tarkoitus ei ole varsinaisesti dissata Hankenilaisia mutta itselleni tulee kyllä fiilis että on tämä aika epäreilua, koska noinkin suuri prosentti sisään pääsee/valmistuu. Totta on, että heille tuleekin suoda opiskelupaikkoja, sillä heillä todellakin on etu siihen ruotsinkieleen,mikä IMO on loistava juttu Suomelle ja suomalaisille yrityksille; auttaahan ruotsin kieli kaiketi oppimaan saksaakin helpommin...

Ja mieluiten jos saisi faktoja asiasta vielä, niin kiitoksia

 

[pååtta]

Näen tässäkin kieleen ja kulttuuriin perustuvaa rasismia. Tässä rasismin kohteena nimenomaan suomenkielinen väestö. Eikö vaan?

Muistaakseni jotkut ehdottivat, joskus(kuulostaa luotettavalta), ruotsinkielisille lapsille pitäisi järjestää kyyditys ruotsinkielisiin päiväkoteihin yli kuntarajojen, etteivät he vaan joutuisi suomenkielisten kanssa samaan päiväkotiin, tämä siis on täysin mutuilua, mutta näin muistelisin.

Historiassa sortoa on kyllä tapahtunut..http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisuuden_Liitto ,sieltä itse Urkin katsaus...

Urho Kekkonen kiinnitti erityisesti huomiota ruotsinkielisten alueiden suomalaisvähemmistöihin, ja kirjoitti Suomalaisessa Suomessa vuonna 1931: "Kymmenet jopa sadat suomalaiset lapset monissa rannikkokunnissa pakotetaan käymään ruotsalaista koulua ja lasten vanhemmat, jotka haluavat saada lapsilleen suomalaista opetusta, saatetaan sellaisen taloudellisen ja henkisen painostuksen alaiseksi, että tuntuu vaikealta uskoa kuulevansa sitä 20-vuosisadan Suomessa. Sanotaan, että Suomessa harjoitetaan kielisortoa ja se on totta: ruotsalaiset harjoitavat sitä suomenkielisiä lapsia ja heidän vanhempiaan kohtaan häikäilemättömämmin ja lajemmassa mittakaavassa kuin olisi voitu konsanaan ajatella."

Mutta eivätköhän ajat tästä ole muuttuneet. Uskoakseni nykyisin löytyy ruotsinkieliseltä puolelta enemmän solidaarisuutta, kuten kommentit täällä antavat ymmärtää

 

[reino]

No niin, ensi kesänä sitten kaikki pääkaupunkiseutulaiset lähtevät rohkeasti hakemaan kosketusta ruotsinkieliseen länsi-Uuteenmaahan. Västra Nyland i Svenskfinland. Pyörällä (tai mopolla) Kirkkonummen ohi Degerbyhyn. Siellä ruokatauko paikallisen pikkukaupan terassilla. Kauppaa pitää laulajalegenda Kisu, jonka ainoa kenenkään tuntema biisi on Juu, juu, juustossa löytyy. Juuston ja sämpylöiden ohella Degerbyn delistä löytyy myös keskiolutta, jota on maukasta hörppiä terassilla. Sitten tutustumaan Igor-museoon ja Army Shoppiin. Tässä vaiheessa alkaa olla kasassa perustiedot Porkkalan vuokra-alueen historiasta toisen maailmansodan jälkeen. Jos aikaa on vain päiväretkeen, niin pikkuteitä Porkkalan niemen kautta kotiin. Siellä ei ole paljon nähtävää, mutta periaatteessa ryssä ryssi kymmenessä vuodessa koko alueen. Kokonaiset (ruotsinkielisten) talot katosivat joko polttopuuksi tai sitten niistä rakennettiin jotain naurettavia riemukaaria urheilukentän viereen. Lähtiessään ryssät repivät taloista kaiken Venäjällä tarvittavat (sähköjohdoista lähtien) pois. Siitä Kabanovin-tietä Keilalahden sillalle eli Nokian pääkonttorille. Samalla voi miettiä, miten lähellä pääkaupunkia vieraan vallan sotilastukikohta sijaitsi vielä 50-luvulla.

Jos aikaa on enemmän, voi kurkistaa syvemmälle svenskfinlandiin. Degerbystä Inkooseen (Inkoon satamassa pitsaa ja kaljaa) ja sieltä pikkuteitä Fagervikin ruukin ja Snappertunan eli Raaseporin linnan kautta Tammisaareen. Ekenäs on sitten syvintä svenskfinlandia, mitä reissulla tulee vastaan. Kaupassakin summa sanotaan ensin ruotsiksi ja sitten (ehkä) suomeksi. Mutta eivät ne pahaa tarkoita, haluavat vain puhua äidinkieltään siellä, missä sitä on aina puhuttu. Ekenäsistä pikkuteitä Hankoon. Loppumatka on tasainen ja tylsä. Hankoon kannattaa mennä milloin tahansa, mutta ei regattaviikonloppuna.

Sotahistorian ja Munsalan soutuseuran ystävät tekevät Hangosta päiväretken Bengtskärin majakalle, jota luutnantti Lex Luthorin.. anteeksi Fred Lutherin johtamat rrrruotsinkieliset sotilaat puolustivat uljaasti jatkosodan alussa ryssän parasta merijalkaväen osastoa vastaan käytännössä paljain käsin. Kannattaa mennä sillä pienemmällä botskilla, jos siinä on vielä oppaan hankolainen sotahistorian harrastaja, jolla on niitä aseita ja kranuja mukana.

Svenskfinland on hei ihan okei! Mutta aika helvetin eksoottinen oikeastaan.

 

[Urski]

Ensiksikin itsäeäni hieman ihmetyttää, miksi tulevista ekonomeista muistaakseni 20% koulutetaan ruotsinkielisissä korkeakouluissa, joihin on helpompi myös päästä sisään?

Niin. mielestäni bisnes ja rahamiehenä oleminen ovat asioita, joita ei opita kirjoista lukemalla. Helpoimmin rahahommista on perillä, jos on lapsesta asti nähnyt mitä rahamiehen elämä on. Eli eiköhän siinä tärkein pääsykoe ole se siittiön ja munasolun vuoropuhelu, noi paperihommat (pääsykoe) voi suomenruotsalainen yhteisö sumplia parhaaksi katsomallaan tavalla 20 vuotta sen jälkeen.

Vai luuletko, että sinä jostain helvetin kauppatieteen oppikirjasta voisit lukea itsellesi sen taidon, miten käyttäydytään sujuvasti iskän veneellä purjehtiessa, ratsastustunneilla jne.?

 

[Koipireisi]

Höh. Suomenruotsalaisista pitäisi puhua mutta pakkoruotsistahan täällä.

Heitän tällaisen puruluun tähän ketjuun: valtaosa Suomen väestöstä ei pysty omaksumaan nykyisissä kielioloissa kuin yhden vieraan kielen: englannin. Ruotsin opettaminen koko ikäluokalle, niin kiva idea kuin se onkin, on massiivista resurssien haaskuuta. Vapaaehtoisuus on avain. Sitten loppuu ruotsin vihaaminen ja rahan talikoiminen Kankkulan kaivoon. Saattaapa kansan ruotsinkielentaito jopa parantua!

 

[Silliam]

Haluaisin mieluiten faktoja näistä asioista, mielellään joltain ko. opinahjoissa opiskelevilta. Tarkoitus ei ole varsinaisesti dissata Hankenilaisia mutta itselleni tulee kyllä fiilis että on tämä aika epäreilua, koska noinkin suuri prosentti sisään pääsee/valmistuu. Totta on, että heille tuleekin suoda opiskelupaikkoja, sillä heillä todellakin on etu siihen ruotsinkieleen,mikä IMO on loistava juttu Suomelle ja suomalaisille yrityksille; auttaahan ruotsin kieli kaiketi oppimaan saksaakin helpommin...

Ja mieluiten jos saisi faktoja asiasta vielä, niin kiitoksia

Hankeniin on tarjolla noin 200 opiskelupaikkaa vuosittain, ja sinne hakee noin 600henkilöä muistaakseni, täysin suomenkielisiä henkilöitä myös ja heistä pääse osakin sisään tosin en tiedä kuinka suuri se luku on.

 

[MKS]

Heitän tällaisen puruluun tähän ketjuun: valtaosa Suomen väestöstä ei pysty omaksumaan nykyisissä kielioloissa kuin yhden vieraan kielen: englannin.

Millähän perusteella väität tuollaista? Koko hommahan lähtee vain yksilön asenteista haluaako oppia viittä eri kieltä vai ei kieliä ollenkaan.

 

[Koipireisi]

Millähän perusteella väität tuollaista? Koko hommahan lähtee vain yksilön asenteista haluaako oppia viittä eri kieltä vai ei kieliä ollenkaan.

Lyhesti:

"valtaosa Suomen väestöstä ei pysty omaksumaan nykyisissä kielioloissa kuin yhden vieraan kielen: englannin."

valtaosa = yli 50%
kieliolot = mille kielille ihminen elämässään altistuu äidinkielensä lisäksi, tai mitä kieliä joutuu käyttämään äidinkielensä lisäksi
omaksua = saavuttaa hyötykäyttöön riittävä kielitaito
todisteet: omat havainnot, ammattikokemus
metodi: sano jotain ruotsiksi > juuri kukaan ei ymmärrä > 100% on opiskellut kieltä > omaksuminen ei ole onnistunut massiivisesta panostuksesta huolimatta.

Sitten on erilaiset oppimishäiriöt joita löydetään koko ajan lisää ja joile ei kaikille edes ole nimeä > vieraan kielten oppiminen ylipäätään on vaikeaa ellei mahdotonta.

Ja lopuksi, vaikkei suinkaan vähäisimpänä, laiskuus ja asenneongelma > ei todellakaan opi eikä haluakaan.

Ulkomailla pysyvästi elävät tai sinne suuntautuneet eivät tietenkään kuulu tähän hatusta vetämääni "valtaosaan", eivätkä motivoituneet ja/tai syntymälahjakkaat opiskelijat.

Kunhan provoan.

 

[Tahaton emissio]

Lyhesti:

...

Kunhan provoan.

Hyvä provo :thumbs: .

Kielen oppimisen edellytyksenä on kaiketi altistuminen kyseiselle kielelle. Ei se englanti oikeasti ole yhtään sveekomaanien kieltä helpompaa, sitä vaan suolletaan joka fucking tuutista, you know.

Ennen olin sitä mieltä, ettei vieraan kielen oppiminen sujuvalle tasolle Suomessa ole edes mahdollista. Ajat muuttuu.

 

[zarkus]

Suomenruotsalaisiin kantaa ottamatta, näin jälkikäteen harmittaa että ruotsin opiskelu koulussa aikoinaan oli mitä oli, eli ihme että on läpi päässyt. Jotenkin asennoituminen kyseiseen kieleen ja sen opiskeluun oli todella negatiivinen, jotain muutosta asiaan olis hyvä saada ettei kyseisen kielen opiskelu olis sellasta pakkopullaa jolloin siitä ei päähänkään liikoja jää. Jotkut tietysti ei oo ikinä kiinnostunut ruotsia osaamaan, mut ite ainakin mielelläni osaisin paremmin.
Suomenruotsalaisten verkostot on kyllä metkoja, vähän niinkuin suomen juutalaiset:D :D

Suomenruotsalaiset verkostot ovat suurilta osin joku myytti. Tai siis..

On olemassa ruotsinkielinen pääkaupunkiseutueliitti (Hanken, Oikis, jne. piirit) jolla on verkostoja. Tämä eliitti pitää rannikkosuomenruotsalaisia Pohjanmaalla "alempiarvoisina". Ja esim. noihin helsinkiverkostoihin on kohtuu vaikea "päästä sisään".


Jos haluatte olla ennakkoluuloisia meitä kohtaan niin ottakaa selvää kumpaan henkilö kuuluu. Itse en kait kuulu kumpaankaan/molempiin, suku Pohojanmaalta, mutta olen kasvanut pk-seudulla.

Joo, ja topikkiin, eli pakkoruotsi kait kuolee pois (ja hyvä niin). Toivottavasti ei ruotsinkieli, ainakaan kokonaan. Näin minä.

 

[Rawson]

On olemassa ruotsinkielinen pääkaupunkiseutueliitti (Hanken, Oikis, jne. piirit) jolla on verkostoja. Tämä eliitti pitää rannikkosuomenruotsalaisia Pohjanmaalla "alempiarvoisina". Ja esim. noihin helsinkiverkostoihin on kohtuu vaikea "päästä sisään".

Minä kuule vahvasti uskon, että noihin piireihin synnytään. Kohtuu läheltä seuranneena ihmettelen kovasti, että jollain olisi tarve PÄÄSTÄ sisään.

Mutta on todellakin ikävää, että tietty porukka (en viittaa todelliseen eliittiin) omalla mulkvistikäyttäytymisellään pilaa mukavienkin suomenruotsalaisten mainetta.

 

[Tahaton emissio]

Isäukon suusta:

"Poika, on kaks asiaa, millä sä et mitään tee. Toinen on ruotsin kieli. Ja toinen on ruotsalaiset."

Ja meikä syntyi Ruotsissa.

 

[kvu]

Haluaisin mieluiten faktoja näistä asioista.

Pyrin nyt käsittelemään tätä faktojen pohjalta, objektiivisesti, aivan kuten Tuomas H halusi. (suomalaisena sattuu sanoa tämä)

1) suomenruotsalaisen ÄO on keskimäärin 10% korkeampi kuin suomalaisten.
2) suomenruotsalainen maksaa keskimäärin 20% enemmän veroja kuin suomalainen
3) suomenruotsalainen elää keskimäärin 5% pidempään kuin suomalainen.
4) suomen rikkaimmat ovat suomenruotsalaisia (Wahlroos, Herlin, Erkko jne)

Nämä ovat faktoja, joita tunteet eivät ole värittäneet. Kysymys: eikö tämä ole varsin kiistatonta näyttöä siitä, että suomenruotsalaiset keskimäärin ovat suomalaisia parempia ihmisiä? Mikseivät he siis ansaitsisi joitakin etuja palkkiona tästä panoksesta, minkä he yhteiskuntaan tuovat?

 

[naksu]

Nyt kun on taas sopu maassa, niin toivon keskustelua Hankenilaisilta, jos täällä semmoisia on.. Tai Åbo Akedemilaisilta tai muilta suomenruotsalaisilta, jotka opiskelevat ruotsinkielisissä korkeakouluissa...

Ensiksikin itsäeäni hieman ihmetyttää, miksi tulevista ekonomeista muistaakseni 20% koulutetaan ruotsinkielisissä korkeakouluissa, joihin on helpompi myös päästä sisään? Onko suomalaisella, joka puhuu suhteellisen hyvää ruotsia, mahdollisuus päästä Hankenille kuinka helposti vaan onko siinä kokeessa jos semmosta edes on, niin kysymyksiä, joita voi osata vain, jos sitä on puhunut lapsesta lähtien eli tarvitaan jonkin sortin idiomaattista (??) kieltä?

Lisäksi haluan tietää, millaiset ne pääsykokeet oikeasti on Hankenille tai vastaaviin, ja monta prosenttia sinne pääsee sisään. Lisäksi sitä olisi hauska verrata suomenkielisiin vastaaviin kouluihin...

Onko oikein että joinakin vuosina Åbo Akademille teknilliseen tdk:aan olisi päässyt sisään jopa negatiivisilla pistellä mikäli siihen ei oltaisi laitettu minimipistemäärää?

Haluaisin mieluiten faktoja näistä asioista, mielellään joltain ko. opinahjoissa opiskelevilta. Tarkoitus ei ole varsinaisesti dissata Hankenilaisia mutta itselleni tulee kyllä fiilis että on tämä aika epäreilua, koska noinkin suuri prosentti sisään pääsee/valmistuu. Totta on, että heille tuleekin suoda opiskelupaikkoja, sillä heillä todellakin on etu siihen ruotsinkieleen,mikä IMO on loistava juttu Suomelle ja suomalaisille yrityksille; auttaahan ruotsin kieli kaiketi oppimaan saksaakin helpommin...

Ja mieluiten jos saisi faktoja asiasta vielä, niin kiitoksia

Näihin voisin sanoa, että itse aikanaan TKK:lle hakiessani olisi pitänyt kirjoittaa -2 pistettä pääsykokeesta, jotta pelkästään todistuksistani saamani pisteet eivät olisi riittäneet Åbo Akademin vaikeimman osaston alku+koepisteet kiintiöön...

Mitä sitten Hankeniin tulee, niin tyttöystäväni opiskelee Hankenilla ja on aivan täysin suomenkielinen (oppiakseen ruotsia). Hän pääsi nipin napin läpi Hankenin pakollisesta kielikokeesta, vaikka oltiin ennen koetta puhuttu keskenään kuukauden verran ruotsia ja lisäksi hän oli lukenut meille tulevan HBL:n joka aamu viimeisen vuoden aikana. Lisäksi hänellä oli laudatur pitkästä ruotsista. Kielikokeen käännöstehtävät oli oikeastaan niin vaikeita, etten olisi itsekään osannut niitä kääntää kunnolla. Sanoisin siis hänen osaavan ruotsia huomattavasti paremmin kuin tuo vaatimus, jota Hankenin kielikoe testaa, ts. "pystyy opiskelemaan ruotsin kielellä". Itse pääsykokeissa hänellä oli sitten kaikista hakijoista 2. parhaimmat pisteet, vaikka joutui tietysti vastaamaan pääsykoetehtäviin ruotsiksi...

Hankenin tenteissä reputtaa kyllä aivan käsittämättömän suuri osuus. Käytännössä siis kaikkein idiooteimmat eivät koskaan valmistu. Eli ei sillä lopulta ole niin valtavaa merkitystä, että sinne otetaan kasoittain ihmisiä sisään. Tietysti sisäänottoa voisi selvästi vähentää, mutta valitettavasti yliopisto saa rahoja per opiskelija. Sitten on tietysti Vasa Hanken (Hankenin Vaasan toimipiste), jonne itse laskin pääseväni sisään kirjoittamalla 4/80 pistettä pääsykokeesta. Tuon koulun voisi puolestani lakkauttaa täysin...

EDIT: Voisin tähän lisätä, että Hankenille taitaa vuodessa tulla oikeasti suomenkielisiä sellaiset alle 5kpl. Listoilla kyllä on suomenkielisiä nimiä, mutta mun lukiossa (ruotsinkielinen) oli paljon oppilaita, joilla oli täysin suomenkielinen nimi. Näillä siis toinen vanhemmisto oli täysin suomenkielinen. Kielikokeen tilastot ovat myös vääristyneet, koska on paljon suomenruotsalaisia seuduilla, jossa ei ole ruotsinkielisiä kouluja ja lapset ovat siksi käyneet koulunsa suomeksi. Näiden kaikkien täytyy kielikokeessa käydä vaikka kotona olisikin lapsesta asti puhuttu ruotsia. Koomista, että tiedän yhden tämmöisen tapauksen, joka reputti tuon kielikokeen, vaikka puhuu käytännössä täydellistä ruotsia ;)

 

[pååtta]

Pyrin nyt käsittelemään tätä faktojen pohjalta, objektiivisesti, aivan kuten Tuomas H halusi. (suomalaisena sattuu sanoa tämä)

1) suomenruotsalaisen ÄO on keskimäärin 10% korkeampi kuin suomalaisten.
2) suomenruotsalainen maksaa keskimäärin 20% enemmän veroja kuin suomalainen
3) suomenruotsalainen elää keskimäärin 5% pidempään kuin suomalainen.
4) suomen rikkaimmat ovat suomenruotsalaisia (Wahlroos, Herlin, Erkko jne)

Nämä ovat faktoja, joita tunteet eivät ole värittäneet. Kysymys: eikö tämä ole varsin kiistatonta näyttöä siitä, että suomenruotsalaiset keskimäärin ovat suomalaisia parempia ihmisiä? Mikseivät he siis ansaitsisi joitakin etuja palkkiona tästä panoksesta, minkä he yhteiskuntaan tuovat?

Olikohan tämän tarkoitus olla jonkinlainen provo?, noh huono se ainakin oli

 

[Alarik]

Onko muuten Erkkokin suomenruotsalainen? Kaad dääm...