Mikäli ketjussa on tarkoitus käsitellä poliisin mädännäisyyttä muutenkin, kuin kantaväestö vs maahanmuuttajat -vastakkainasettelun kautta, niin itseäni iljettää lähinnä yksityisyyden rajoittaminen. Suomen perustuslaki turvaa kansalaisten yksityisyyden tiettyyn rajaan asti, joka koetaan päättävällä tasolla ongelmaksi. Täällä kun haluttaisiin salakuunnella ihmisiä suuren maailman malliin. Asia toki perustellaan kansallisella turvallisuudella, kuinkas muutenkaan.
Kyseistä hanketta, eli uutta lakia, joka toiminnan mahdollistaisi, on suunniteltu jo muutama vuosi. Aluksi ajateltiin, että perustuslakia voitaisiin tulkita lainsäätäjille edullisella tavalla, jolloin perustuslain ja suunnitellun tiedustelulain ristiriitaisuus ei haittaisi. Viimeisimpien uutisten mukaan näyttäisi siltä, että tämä ei kuitenkaan käy päinsä, vaan perustuslakia on pakko muuttaa, jotta uusi laki voitaisiin säätää (lue: kansalaisten oikeusturvaa on heikennettävä).
http://yle.fi/uutiset/vakavia_perus...tiella__perustuslakia_taytynee_rukata/8344930
Samoihin aikoihin alkoi rummutus, jossa ihmetellään, miksi Suomi on niin takapajula, ettei täällä saa edes ihmisiä vakoilla. Hesarilta tuli kolmekin vastaavaa juttua, joista omasta mielestäni tämä oli kaikkein huvittavin:
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1443580058613 Nii-in, onpa ikävää, kun Suomessa ei ole poliisilla samanlaisia oikeuksia kuin itäisellä maanpäällisellä paratiisilla... Myös presidentti Niinistö ilmaisi huolensa siitä, että terrorismilta ei voida suojautua, jos tavallisia kansalaisia ei voida joukkosalakuunnella:
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1421817105670 (tässä välissä todettakoon, että jos
allekirjoittaneella oli minkäänlaista positiivista kuvaa Niinistöstä, niin jäljelle ei jäänyt edes muistoa).
Foliohattuilua vai ei? Omaa luottamustani asiasta ei hirvittävästi lisää se, että kun biometriset passit otettiin Suomessa käyttöön 2006, niin luvattiin, että kerättyä rekisteriä ei luovuteta poliisin käyttöön. Hyvin pian käyttöönoton jälkeen rekisteri luovutettiin poliisin käyttöön. Toinen lähimenneisyyden esimerkki on (toivottavasti pysyvästi) kaatunut ehdotus autojen GPS-seurannasta. Ehdotukseen sisältyi lupaus, että tietoja ei tulla luovuttamaan poliisin käyttöön, mutta ennen kuin hanke edes eteni mihinkään, alettiin suunnittelemaan, että tiedot voisi luovuttaa poliisin käyttöön.
Tarkennetaan nyt vielä, että en siis pelkää, että Suomessa olisi kohta Stasin tapainen järjestelmä, vaan "pelkään" lähinnä yksittäisiä tapauksia. Eli tapauksia, joissa virka-asemassa olevalla henkilöllä on henkilökohtaista kaunaa ja hän käyttää järjestelmää apuna. Tällainen ei ole hirvittävän harvinaista ja virkarikosepäilyt ovatkin rajusti kasvaneet:
http://www.karjalainen.fi/uutiset/u...karikosepailyt-kasvaneet-rajusti-2000-luvulla Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa, kun poliisi urkki ex-vaimoaan. Uutinen on melko vanha ja siitä ei löytynyt enää kuin tämä:
http://www.tidny.com/poliisi-urkki-ex-vaimonsa-matkatietoja-3032813.html Tai vastaavan tyylinen tapaus, jossa kyseessä on ollut verovirkailija:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/55...kki+exvaimonsa+miehen+tietoja+Sakkorangaistus
Mikäli poliisin ja muun virkavallan oikeudet tavallisen kansalaisen yli kasvavat, vaikkakin tarkoitus olisi jonkun mielestä hyvä, niin riski joutua mielivaltaisen vallankäytön uhriksi kasvaa. Monikin on varmaan tahattomasti suututtanut joskus jonkun oikein kunnolla (vaikka baarissa) tai tietää ihmisiä, jotka ovat pitkävihaisia ja harrastavat kostotoimenpiteitä. Ikävä juttu, jos seonnut ex-puoliso on tai alkaa poliisiksi tai kaadat vahingossa vääränlaisen verovirkailijan päälle tarjottimellisen juomia.