Suomen koulujen oppikirjojen objektiivisuus

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Vulgrim
  • Aloitettu Aloitettu

Vulgrim

Liittynyt
11.10.2013
Viestejä
655
Pistetäähän tänne herättelemään ajatuksia ja kysymyksiä.

Noin vuosi takaperin istuin yhteiskuntaopin YO-kirjoituksissa, takana oli pari kuukautta parisuhdetta Otavan yhteiskuntaopin-kirjojen kanssa. Kirjaa tarkemmin lukiessa huomasin, että kokonaisuus on kaukana objektiivisesta. Rivien välistä ajetaan kirjoittajien, tai jonkun muun tahon, omaa ideologista propagandaa tyyliin, joka ei länsimaiseen demokratiaan kuulu.

"Puolueiden kannattajissakin on eroja: vasemmistoa ja vihreitä äänestäneet tietävät politiikasta oikeistopuolueiden äänestäjiä enemmän."

Kyseinen lause on suoraan forum 1 uusi yhteiskuntatieto-kirjan sivulta 92, eikä sitä ole erotettu kontekstista millään tavalla. Tuo lause ja monet sen kaltaiset vain möllöttävät kirjoissa ilman että mikään taho puuttuu asiaan.

Otin tuossa taannoin asian tiimoilta yhteyttä opetushallitukseen, josta toveri Ylilehto totesikin: "Morjesta,
meillä ei ole Opetushallituksessa sensuroitu oppikirjoja pariinkymmeneen vuoteen eikä meinata vastakaan."

Kysymys kuuluukiin, mihin asiasta voi valittaa?
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mike sanoi:
No eikös tuo nyt ole jo sensuuria jos totuuden sijasta väitetäänkin muuta?
Click to expand...

Missähän mahtaa olla tutkimustulos tälle väitteelle, vai voiko vastaavia lauseita kylvää ympärilleen kirjoissa ilmaan mitään lähdettä? Kehtaan väittää, että mitään tutkimusta ei ole. Jos olisi, se olisi kirjassa mainittu. Jos tutkimusta ei ole, niin kyse on propagandasta, vaikka se sun omaa ideologiaas ajaisikin :P
 
Vulgrim sanoi:
Missähän mahtaa olla tutkimustulos tälle väitteelle, vai voiko vastaavia lauseita kylvää ympärilleen kirjoissa ilmaan mitään lähdettä? Kehtaan väittää, että mitään tutkimusta ei ole. Jos olisi, se olisi kirjassa mainittu. Jos tutkimusta ei ole, niin kyse on propagandasta, vaikka se sun omaa ideologiaas ajaisikin :P
Click to expand...
Tästä samasta aiheesta on ollut useammalla muullakin palstalla, ja ainakin niiden mukaan kirjassa viitataan tähän tutkimukseen: http://oikeusministerio.fi/fi/index...8_6_Suomalaisten_politiikkatietamys_164_s.pdf

En ole itse kyseistä opusta lukenut, joten paha sanoa.

E: Hidas.
 
Sft sanoi:
Onko monikulttuurisuuskasvatus jo olennainen osa suomalaista koulujärjestelmää?
Click to expand...

Kyllä on, eikä pelkästään yhteiskuntaopinkirjoissa. Sen esiintulo riippuu hieman aiheesta.

Kärjistettynä esimerkkinä matematiikan kirjan tehtävä voi olla tällainen:

"John on pakolainen Somaliasta. Parhaista yrityksistään huolimatta John ei ole kyennyt saamaan töitä kantaväestön rasismin vuoksi. John on hakenut töitä 34 eri liikkeestä, joista vaan kaksi otti Johnin työhakemuksen käsittelyyn.

Laske Johnin käsittelyyn otettujen työhakemusten määrä suhteessa Johnin hakemiin työpaikkoihin."

Huomatkaa kärjistys, mutta sanoma on vastaavanlainen aineessa kuin aineessa.
 
Oppikirjahan voi olla aivan millainen tahansa. Yleensä vain on niin, että opettajat valitsevat ainoastaan oppikirjoja, jotka mukailevat perusopetuksen ja lukio-opetuksen opetussuunnitelman perusteita (löytyy googlella), koska noissa papereissa esiteltävät asiat on oppilaiden/opiskelijoiden opeteltava.

Samalla perusteella lehdissä voi olla ihan mitä paskaa tahansa, kunhan alan yleiset säännöt toteutuu. Ostajien määrä siinä lopulta sitten ohjaa suunnan, jota kohti kuljetaan. Bisnestä se on oppikirjabisneskin.

Omaa oppikirjakustantamoo vaan pystyyn. ;)
 
ya-ya sanoi:
Tästä samasta aiheesta on ollut useammalla muullakin palstalla, ja ainakin niiden mukaan kirjassa viitataan tähän tutkimukseen: http://oikeusministerio.fi/fi/index...8_6_Suomalaisten_politiikkatietamys_164_s.pdf

En ole itse kyseistä opusta lukenut, joten paha sanoa.

E: Hidas.
Click to expand...

Hain kyseisestä tutkimuksesta kohtia hakusanoilla "tietävät" "oikeisto" yms. Siihen sain vastauksen, että politiikasta enemmän tietävät tuppaavat äänestämään ahkerammin, mutta AP:n kaltaista lausetta en mistään löytänyt. Ilmoittakaa ihmeessä jos löytyy, mutta epäilen vahvasti.
 
rantapantteri sanoi:
Oppikirjahan voi olla aivan millainen tahansa. Yleensä vain on niin, että opettajat valitsevat ainoastaan oppikirjoja, jotka mukailevat perusopetuksen ja lukio-opetuksen opetussuunnitelman perusteita (löytyy googlella), koska noissa papereissa esiteltävät asiat on oppilaiden/opiskelijoiden opeteltava.

Samalla perusteella lehdissä voi olla ihan mitä paskaa tahansa, kunhan alan yleiset säännöt toteutuu. Ostajien määrä siinä lopulta sitten ohjaa suunnan, jota kohti kuljetaan. Bisnestä se on oppikirjabisneskin.

Omaa oppikirjakustantamoo vaan pystyyn. ;)
Click to expand...

Oletko varma? Luulisi ainakin, että oppikirjan täytyy olla tiedoiltaan puolueetonta.

12:sta koulussa vietetyn vuoden aikana oppikirjat on nimittäin esitetty jos ei muuna, mutta nimenomaan objektiivisena lähteenä.

Josta päästään johtopäätökseen a) joko säädös liittyen oppikirjojen sisältöön kusee, tai b) oppikirjojen sisältö kusee ja oppilaita sumutetaan sanomalla, "minä olen tieto", kun kyseessä onkin todellisuudessa "minä olen mielipide".
 
Vulgrim sanoi:
12:sta koulussa vietetyn vuoden aikana oppikirjat on nimittäin esitetty jos ei muuna, mutta nimenomaan objektiivisena lähteenä.
Click to expand...
Voi voi. Ei sellaista olekaan kuin objektiivinen lähde, paitsi ehkä osin luonnontieteessä. Tämä kriittisenä ajatteluna tunnettu koulun opetustavoite olisi pitänyt niiden 12 vuoden aikana tarttua mukaan.
 
Vulgrim sanoi:
Otin tuossa taannoin asian tiimoilta yhteyttä opetushallitukseen, josta toveri Ylilehto totesikin: "Morjesta,
meillä ei ole Opetushallituksessa sensuroitu oppikirjoja pariinkymmeneen vuoteen eikä meinata vastakaan."

Kysymys kuuluukiin, mihin asiasta voi valittaa?
Click to expand...

Kirjan kustantajalle tuosta kuuluu valittaa.
Varsinkin jossain yhteiskuntaopissa voi olettaa että kirjoja kirjoittavat "oikean" akateemisen tien kulkeneet ja tietyllä tapaa ajattelevat idealistit. Asiat on periaatteessa oikein mutta saattaa olla vähän väritettynä.

Tenttasin hiljattain neljäsluokkalaiselta ympin kokeeseen ja mietin hetken aikaa että selittäiskö sille miten lentokoneen siipi oikeasti toimii vai miten se on kirjassa selitetty. Päättelin että arvosanan kannalta parempi kun opettaa niinkuin kirjassa. Tuo on tietty jossain määrin hankala aihe 10-vuotiaan tasolla.
 
Vulgrim sanoi:
Oletko varma? Luulisi ainakin, että oppikirjan täytyy olla tiedoiltaan puolueetonta.

12:sta koulussa vietetyn vuoden aikana oppikirjat on nimittäin esitetty jos ei muuna, mutta nimenomaan objektiivisena lähteenä.

Josta päästään johtopäätökseen a) joko säädös liittyen oppikirjojen sisältöön kusee, tai b) oppikirjojen sisältö kusee ja oppilaita sumutetaan sanomalla, "minä olen tieto", kun kyseessä onkin todellisuudessa "minä olen mielipide".
Click to expand...

Matematiikka lukion tasolla on luonteensa vuoksi ainoa täysin eksakti oppiaine. Kaikissa muissa oppiaineissa olet alttiina tulkinnanvaraisuudelle. Mitä pehmeämpää taustalla oleva tiede, sitä ristiriitaisempaa oppiaineen käsittelemä data. Jos asia häiritsee ei kannata julistaa sotaa oppikirjoja vastaan vaan opetella lähdekriittiseksi lukijaksi. Onneksi olkoon oman ajattelun löytämisestä. :thumbs:
 
Tutkimuksen sivulla 107 todetaan näin:

Kokoomuksen, vihreiden sekä Vasemmistoliiton äänestäjien - sekä hieman vähemmässä määrin myös Keskustan - osuudet ylimmässä tietämyskvartiilissa ovat selvästi puolueiden kokonaiskannatusta suurempia. Tämä viittaisia siihen, että kyseisiä puolueita äänestäneet painottuvat tiedollisesti korkeammalla tasolla olevien joukkoon.

Kirjan pituutta lyhentääkseen, sekä sanomaa tiivistääkseen tämä lause on muuttunut Otavalla vastaavanlaiseksi:

Puolueiden kannattajissakin on eroja: vasemmistoa ja vihreitä äänestäneet tietävät politiikasta oikeistopuolueiden äänestäjiä enemmän.

Mä todellakin toivon, että toi ei ole se tutkimuksen lause, mitä täällä peräänkuulutetaan.
 
Itse avasin tuon tutkimuksen ja sisällysluettelon perusteella katsoin, että jotain tietämyskvartilleja esitellään tuossa alkupäässä. Pari napautusta myöhemmin olin pdf:n sivulla 22, jossa oli ihan taulukko siitä miten jengi jakautui tietämyksensä perusteella. Sivua aikaisemmin oli juttua siitä mitä nuo kvartillit tarkoittavat..

Mahtaakohan RKP:n huipputulos selittyä osittain pienellä otoksella..?
 
Sft sanoi:
Onko monikulttuurisuuskasvatus jo olennainen osa suomalaista koulujärjestelmää?
Click to expand...
On se.

Toisaalta niin on myös EU-myönteisyys, hyvinvointivaltion ylivertaisuus ja eurooppalainen historiakäsitys. Objektiivista koulutusjärjestelmää, instituutiota, tai edes mielipidettä kun ei ole olemassakaan, niin on melko ei-perusteltua olettaa monikulttuurikasvatuksen tekevän poikkeusta tämän asian suhteen. Niille, jotka ovat kiinnostuneita konkreettisista esimerkeistä, suosittelen tutustumaan esimerkiksi viime kevään ylioppilaskirjoituksiin ja niiden mallivastauksiin, varsinkin filosofian kokeen tehtävään 7.


Kysymys:
a) Miksi suvaitsevaisuus on yhteisön toiminnan kannalta tärkeää?
b) Kaikkea ei voi suvaita. Missä menevät suvaitsevuuden rajat?
Click to expand...
Vastaus:
a)Suvaitsevaisuus vähentää enemmistöstä poikkeavien kokemia sosiaalisia paineita. Näin se kannustaa kaikkia mielipiteistä, yksilöllisistä ominaisuuksista ja kulttuuritaustasta riippumatta toimimaan yhdessä yhteisönsä hyväksi. Suvaitsevaisuuden vallitessa koko yhteisö hyötyy tilanteesta.
b)Suvaitsevaisuuden raja on toiminnassa, joka tekee yleisen suvaitsevaisuuden mahdottomaksi. Monet vallankäyttäjät haluavat kaventaa suvaitsevaisuutta lisätäkseen valtaansa tai vaaliakseen kuviteltuja tai todellisia etujaan. He liioittelevat riskejä ja tulkitsevat yksioikoisesti niiden ihmisten ajatuksia, joilla on poikkeava tausta. Valistunut ihminen ymmärtää vastustaa rasistista ääntenkalastelua.
Click to expand...

Toki YTL olisi voinut säästää mustetta ja kehottaa suoraan ei-äänestämään Perussuomalaisia.
 
Tätä kun lukee niin äkkiä tajuaa kuinka vaikea olisi palata peruskoulun tai edes lukion penkille. Ajatus siitä että opettaja pysyttelisi mukana oman aineensa tutkimuksessa ja esittelisi tunneillaan mahdollisimman objektiivisesti parasta senhetkistä tietämystä asiasta on täysin utopiaa. Varmaan paljon lähempänä ollaan sitä toista ääripäätä, jossa ensinnäkin monet oppikirjat on kirjoitettu ulkomuistista ja ovat täysin kirjoittajan hlökohtaisten mielipiteiden värittämiä ja toisekseen omaa ainettaan viimeksi 20 vuotta sitten opiskelleet opettajat toistelevat vuodesta toiseen asioita, joista heillä ei ole välttämättä koskaan ollut oikeaa tietoa.

ps. monesta aineesta mitään oikeaa tietoa ei taida edes olla olemassa.
 
Muistakaa nyt myös kenelle ne kirjat on suunnattu. On pedagogisesti ihan järkevää, että monet opetettavista asioista esitetään faktoina tai ainakin melko varmoina tietoina. Jos miettii tuollaista teini-ikäisen ajatuksenjuoksua, niin saattaisi aika hankalaa olla opiskelu mikäli opetettaisiin kyseenalaistamaan kaikki lähteet. Ei perus- ja lukio-opetuksessa mielestäni tarvitse vielä oppia mitään akateemisen tason lähdekritiikkiä tai valtavaa tiedon epävarmuutta/muuttumista.

Käsittääkseni oppikirjojen tietojen ei edes tarvitse perustua yhtään mihinkään. Kustantamo voi julkaista mitä haluaa ja se sitten menee kaupaksi tai ei mene. Yleensä opettajat vaativat, että se mukailee opetussuunnitelmia ja on edes suhteellisen objektiivinen.

Oppikirjailijoita taas on laidasta laitaan. Yleensä mukana on aineenopettajia ja yliopiston tutkijoita/opettajia. Pelkästään kirjaryhmän kokoonpano voi jo vaikuttaa todella paljon siihen minkälaisesta näkökulmasta materiaalit kirjoitellaan. Välillä on objektiivisempaa ja tutkimukseen perustuvampaa ja välillä sitten taas vähän kantaa ottavampaa ja jopa puolueellista.

Kirjat on tarkoitettu todella heterogeeniselle lukiolaisporukalle. Jos nyt akateemisena tuntuu, että "voi voi mitä kritiikitöntä höpö höpöä", niin ei kai se mikään ihme ole. Kun rajalliseen sivumäärään pitää ahtaa esimerkiksi koko lukiolaisille opetettava kulttuurimaantieteen kokonaisuus, niin se palvelee kaikkien tarkoitusta, että paketti on tiivis ja pelkistetty. Jokainen keskittäköön osaamistaan ja kehittäköön lähdekritiikkiään sitten lisäksi vapaa-ajalla, työelämässä, jatko-opinnoissa tai sosiaalisissa suhteissaan.
 
Back
Ylös Bottom