Suomen kaunein nainen on eräs samalla salilla käyvä nymfi. Nimestä ei ole aavistustakaan, enkä aio koskaan sitä selville ottaakaan, ettei mielikuvani lihallistuneesta jumalattaresta katoisi.
Olen jo oppinut suosista vaihtamaan treenialuetta, kun tämä ihastuttava ilmestys siirtyy kanssani samalle alueelle. Treenauksesta ei nimittäin tule yhtään mitään kun tämä kaunotar tulee lähelle. Ja olen huomannut, etten ole ainut johon tämä neitokainen näin vaikuttaa. Yksikään normaalisti lujaa vääntävä miekkonen ei väännä naama punaisena tämän ihmiskunnan kruunun ollessa paikalla.
Lisäksi mielenkiintoinen ilmiö on ollut, että naiset pysähtyvät tämän ihastuttavan olennon nähdessään. Erityisen hauskalta näyttää, kun tämä kauneuden kuningatar liikuskelee juoksumatolla. Juoksumattojen vierestä kun kulkee portaat ylempään kerrokseen, ja ohitse kulkevat naiset pysähtyilevät portaisiin tuijottamaan tuota sulokasta olentoa.Taidat olla lätkässä ja aika pahasti .. et sillee.........
Hassu piire on myös se, etten kykene muistamaan kuinka hyvältä tuo elämiemme kirkastus todella näyttääkään. Aina muistellessa tulee olo, että eihän tuo niin erikoinen ole. Aivan kuin muistini ei pystyisi säilömään kaikkia ihastuttavia yksityiskohtia. Mutta sitten kun tuon katseiden valtiattaren näkee, suu loksahtaa hieman auki. Oikeasti. Sillä yksikään muistikuvani ei koskaan ole lähelläkään todellisuutta. Tuo kauneus taitaa vain kertakaikkiaan ylittää käsityskykyni.
-Hiski