Onhan hoitoala erittäin raskas ala, mikäli siinä haluaa olla hyvä ja ottaa sen tosissaan. Sekä henkisesti että fyysisesti. Itse olen työskennellyt mm. vankeinhoitopsykiatrialla, kehitysvammapsykiatrialla, suljetuilla psykiatrisilla osastoilla, päihdepsykiatrialla ja lastensuojelun puolella, niin ei tuo mitään kevyttä touhua ole. Aiheet aina pedofiliasta, kaikenlaisesta väkivallasta, äärimmäisestä itsetuhoisuudesta ja syvistä masennustiloista kaikkeen muuhun todella laajaan psykiatrian diagnostiikkaan ja oireiluun. Tälläisten asioiden opiskelu, kokonaisuuksien hallinta, oirekuvien ymmärtäminen ja etenkin kyky tuoda tätä teoreettista osaamista käytännön tekemiseen on todella iso haaste. Ainakin alan kyseinen sektori vaatii myös aivan loputonta pinnaa, kykyä vuorovaikutukseen, kykyä olla empaattinen, mutta samalla ammatillinen, eikä alaa voi oikein hallita oikeasti ilman jotain sisäistä halua oikeasti auttaa toisia ihmisiä. Lääkehoito on valtava osa tätä alaa ja lääkehoidon toteuttaminen alan joillain sektoreilla verensiirtoineen ja muine kriittisen tarkkoine seurantoineen on asia, jossa ihmisen hengestä vastaaminen on todellakin enemmän hoitajien kuin lääkärien vastuulla. Lääkehoidon määrääminen voi olla todella simppeliä matematiikkaa, mutta itse lääkehoidon toteutus on huomattavasti herkempää ja kaiken muun työn ohella helvetillisen vastuun alaista hommaa. Omalla sektorilla myös henkinen ja fyysinen väkivalta on jatkuvasti läsnä, enemmän tai vähemmän. Jos on omalla osastolla ja parilla muulla osastolla eristyksessä nimenomaan väkivaltaisen käytöksen takia samaan aikaan useita potilaita, niin kyllä se aika rankkaa ajoittain on. Olisi kyllä voinut oman uran aikana tulla ties miten rajusti turpaan muutamassa tilanteessa ilman omia harrastustaustoja. Ja onhan se aika kuumottavaa mennä t-paita ja farkut päällä muiden hoitajien kanssa kyselemään eristykseen potilaan vointia, kun edeltävänä päivänä poliisit ovat kilven kanssa potilaan sinne taltuttaneet. Mä en tarkoita tällä mitenkään uhriutua, mä pidin todella työstäni, mutta palkkaus on mielestäni todella surkuhupaisa esitys suhteessa siihen, miten kuluttavaa, monella eri tasolla haastavaa ja vastuullista sairaanhoitajien työ voi olla.