Suomalainen politiikka

[J.S.P]

Karu tieto rakennusalalta

Yli viidesosa rakentajista oli työttömänä tai lomautettuna tammikuussa.

www.iltalehti.fi

Milloinkohan Suomessa muuten tulee se että hinnat myötää kysynnän puuttuessa?

Eikös muissa maissa vastaavassa tilanteessa tapahdu hintojen laskua kunnes kauppa taas käy? Tippuuko materiaalien hinnat nyt kysynnän laskiessa?

Työpaikan luottamusmies oli aika huolissaan tilanteesta. Ei ole oikein mitään alkavia työmaita tiedossa. Ihmeen hyvin ollut hommia tähän asti jo useampana vuotena vaikka rakentaminen piti hidastua. Nyt kuitenkin näyttää heikolta. Mutta eipä se meilläkään tarvi kuin muutama isompi kohde startata ja homma muuttuu nopeasti. Omakotitalojen rakentaminen on ilmeisesti hidastunut melko paljon. Kukapa enää edes raskii rakentaa kun saa maksaa puolet enempi kuin aiemmin. Oliko niin että jos omakotitalon rakentaa niin sille pitää myös hiilijalanjälki laskea? Onko tämä joku aivan uusi juttu vai ollut jo pidempään?

 

[Kuli]

Kannattaa nyt muistaa, että Neuvostoliitto suhtautui hyvin epäilevästi SDP:n politiikkaan, varmaan osaksi siksi, että toivoivat SKDL:n vetävän pidemmän korren vasemmistossa. Ja puolestaan suurin osa liitoista on liki aina ollut maltillisemman vasemmiston hallussa, eli SDP:n johtamia. Muistaakseni Rakennusliitto oli SKDL:n johtama, ehkä metallikin. Toki jokaisessa liitossa on ollut liittokokousedustajia kummaltakin puolelta vasempaa siipeä, nykyään taitaa olla persujakin (ja sitoutumattomia on hyvin paljon, meidänkin pääluotto).

Tuohon ketä johdetaan harhaan kannattaa sovittaa ajatusta, että Akavankin liittoja on nyt mukana ja heistä harva on varsinaisesti "KOMMARI" .....

Joo oon lukenu historiaa. Kärjistin tahallaan ja jopa yritin olla pikkusen hauska.

 

[mskomu]

Suomi, Ruotsi ja Tanska kulkevat omia teitään sosiaali- ja työttömyysturvassa

Hyvä sosiaaliturva voi tukea työllisyyttä ja yhteiskunnan taloudellista tehokkuutta, katsoo taloustieteen tohtori Heikki Palviainen. Hän on vertaillut Suomen, Ruotsin ja Tanskan järjestelmiä.

www.sak.fi

Tässä lyhyt ja inforikas paketti tanskan mallista. Se mikä korpee on että kun (oikeisto) hallitus käyttää sanaa tanskan malli, he haluavat sieltä kaikki duunarin näkökulmasta heikennykset, mutta ei yhtäkään parannusta esim ansiosidonnaista halutaan kurittaa JA heikentää irtisanomissuojaa näin simppelisti.

Käsittääkseni tämä on se syy miksi on lakkoja, joku sanoo että ei voi kaikkeen sanoa ei, kun joku sanoo että kaikkea ei voi heikentää vaan asiasta pitää käydä dialogia ja löytää tasapainoinen, reilu konsensus.

Siltä varalta, että kuulun tähän oikeistoon, niin vastaan. En ole taas älyttömän tarkkaan seurannut poliitikkojen sanomisia, mutta en ole huomannut, että siellä olisi puhuttu Tanskan mallista (pl. ehkä Elina Valtonen). Muutenkin mua ihmetyttää, kuinka vähän politiikassa otetaan esimerkkejä siitä, miten muualla on toimittu tai kuinka vähän hyödynnetään muista maista saatavaa dataa. Itse olen puhunut Tanskan mallista lähinnä siltä kannalta, että jos irtisanomissuojan heikentäminen johtaa pahoihin asioihin, niin miksi näin ei ole käynyt Tanskassa? Mulle sinällään olisi ok kopioida Tanskan malli ansiosidonnaisuuksineen, mutta se ei varsinaisesti ollut pointti. Lähinnä, että jos joku vaikka sanoo, että poliittisten lakkojen kieltäminen johtaa asiaan X, niin voisin esittää kysymyksen, että miksi näin ei käynyt Saksassa tai Isossa-Britanniassa? Tämä ei tarkoita, että haluan Saksan tai Iso-Britannian mallin Suomeen, vaan pelkkänä haastona em. argumenttiin. (Huom. en halua ottaa kantaa poliittisiin lakkoihin, mutta se nyt vain sopi esimerkiksi). Omasta mielestä lähes ensimmäinen juttu missä tahansa asiassa pitäisi olla, että onko jotain vastaavaa kokeiltu jossain muualla maailmassa, mitä siitä on seurannut ja mitä siitä voimme oppia? Ja jos väittää asian X johtavan hommaan Y, niin pitäisi mielestäni kyetä vastaamaan siihen, että kun naapurimaassa on jo tehty X, niin miksei siellä käynyt Y? Tällaiseen kysymykseen voi löytyäkin vastaus, koska tilanteet eivät ole ikinä täysin identtisiä, mutta silti tuohon pitäisi vastata.

No lähdetään vaikka luotonsaannista. Täällähän on suunnilleen neljällä viidestä kymmeniä tai satoja tuhansia asuntolainaa. En jaksa mitenkään uskoa, että luottolaitokset nappaa vaan omaan piikkiinsä sen, jos toistaiseksi voimassa oleva soppari ei olekaan enää sitä mitä ennen, vaan työntekijä saattaa olla tai ei saata olla parin kuukauden päästä töissä.

Ja totta kai joku jenkkimallinen oikeasti heikko irtisanomissuoja vaikuttaisi ihan jokaisen arjen turvaan, joka taas näkyy no, suunnilleen kaikessa

Pitäs lukea, mikä se tanskan lainsäädäntö tuon suhteen oikeasti on, muuten ihan turha keskustella, mutta en jaksa näin kesken työpäivän. Enkä varmaan muutenkaan ruveta mihinkään googlailuun, kun mun pointtini on tuolla edellä, että nykyinen työsopimuslaki mahdollistaa jo joustavan palkkaamisen ja YT-menettelyt ja lomautukset taloudellisesti haastavissa tilanteissa, että jos kotimaisenkin selvityksen mukaan näillä suunnitelluilla toimilla ei ole merkittävää työllisyysvaikutusta, niin eipä niihin ole silloin syytä ryhtyä (poikkeuksena ehkä tosiaan aivan pienimmät yritykset <5 henkilöä ja joku liikevaihtoraja, joille se yksikin hutirekry voi olla liian kallis).

Voisin taas tylsästi vastata, että kävikö Tanskassa luotonsaannossa noin? Jos ei, niin miksi? Jos kävi, niin miksi se ei hypi uutisissa esille tai miksi heidän ay-liikkeensä ei sitä vastustanut tai nostanut esille edes jälkikäteen? Lisäksi, jos nykyinen työsopimuslaki mahdollistaa joustavan palkkaamisen, YT:t ja lomautukset, niin eikö tämän voi tulkita niin, että irtisanomissuojan heikentäminen ei vaikuttaisi juuri mihinkään? Tai niin minä tuota nyt tulkkaan, että sinun mukaasi nykyäänkin firma voi halutessaan vähentää väkeä helposti. Eivät kuitenkaan näin näytä tekevän, niin syynä täytyy olla se, ettei ole kiinnostusta vähentää väkeä? Jos näin on, niin silloinhan lainsäädännön muutoksella ei ole mitään vaikutusta? Pointtini siis on, että ei voi olla yhtä aikaa tilanne, että väkeä on helppo vähentää ja vähentämisen helpotus johtaa suuriin irtisanomisiin, tai ainakaan minä en pysty ymmärtämään tällaista logiikkaa.

 

[Max131]

Tai niin minä tuota nyt tulkkaan, että sinun mukaasi nykyäänkin firma voi halutessaan vähentää väkeä helposti.

Pienille (esim. <5 henkilöä) ne virherekryt voi käydä liian kalliiksi. Näiden yritysten irtisanomisia voisi olla perusteita löysentää, jolloin pienyrittäjillä olisi pienimpi kynnys ja riski palkata apukäsiä.

Vähintäänkin kaikkein isoimmilla pitää olla osaamista ja resurssit käydä lomautus- tai YT-menettelyt silloin, kun niille on tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. Helppoa irtisanomisen ei tarvitse olla, mutta onnistua sen tarvitsee silloin, kun irtisanomisille on asiallinen peruste ja minun nähdäkseni edellinen toteutuu kyllä nykyiselläänkin.

Luotonsaanti on ihan puhdasta matematiikkaa, jossa luotonhakijan riskitason kasvaessa luoton hinta nousee. Kuten oon toistanut, niin ihmettelisin, jos heikko irtisanomissuoja ei tosiaan näkyisi mitenkään sen perus pieni- tai keskipalkkaisen duunarin luottohinnoissa.

muoks. ja edelleen: jos täällä on vielä todettu, ettei näillä suunnitelluilla toimilla olisi merkittäviä työllisyysvaikutuksia (siis täällä, eikä missään Tanskassa), niin miksi niitä silloin pitäs tänne runnoa, ellei haluta tehdä vaan kädenojennusta työnantajille.

 

[iso_niz]

Tosta reservistä eroamisesta semmonen huomio että samaan aikaan huomattavasti isompi määrä ihmisiä on hakeutunut sovelletun reserviläsiammunnan piiriin.

Meikäläinen ku on ilkeä ihminen ni väkisin tulee näistä lakoista mieleen kymmenien vuosien takaiset ajat jolloin Tehtaankadulta määräiltiin miten ammattiyhdistykset toimii. Hyväntahtoiset idiootit joita on helppo johtaa harhaan.

Tämän tiedän, ja tämä lämmittaä mieltä myös. Samoin tein itse, jouduin palveluksesta pois vammautumisen myötä, sitä myötä kelpoisuusluokka heikkeni, liityin silti resrviläisliittoon harjoittelemaan. Lisäksi on alettu tekemään töitä ErVa-aseiden eteen.

 

[Rantapallo]

Työpaikan luottamusmies oli aika huolissaan tilanteesta. Ei ole oikein mitään alkavia työmaita tiedossa. Ihmeen hyvin ollut hommia tähän asti jo useampana vuotena vaikka rakentaminen piti hidastua. Nyt kuitenkin näyttää heikolta. Mutta eipä se meilläkään tarvi kuin muutama isompi kohde startata ja homma muuttuu nopeasti. Omakotitalojen rakentaminen on ilmeisesti hidastunut melko paljon. Kukapa enää edes raskii rakentaa kun saa maksaa puolet enempi kuin aiemmin. Oliko niin että jos omakotitalon rakentaa niin sille pitää myös hiilijalanjälki laskea? Onko tämä joku aivan uusi juttu vai ollut jo pidempään?

YIT:n tulos romahti loppuvuonna – yli tuhat asuntoa myymättä

Suomen asuntomarkkinan YIT odottaa pysyvän heikkona myös ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

www.is.fi

Aika synkkää.
Tippuuko hinnat vai korot sitten lähtee vetämään.

 

[ehec]

Luotonsaanti on ihan puhdasta matematiikkaa, jossa luotonhakijan riskitason kasvaessa luoton hinta nousee. Kuten oon toistanut, niin ihmettelisin, jos heikko irtisanomissuoja ei tosiaan näkyisi mitenkään sen perus pieni- tai keskipalkkaisen duunarin luottohinnoissa.

En ota kantaa näkyykö vai ei, mutta ymmärtääkseni nykyään esim määräaikainen työsuhde ei mitenkään olennaisesti heikennä luotonsaantimahdollisuuksia, olenkohan ymmärtänyt oikein? Ala voi toki vaikuttaa, eli määräaikaisessa työsuhteessa oleva hoitaja, lääkäri, psykoterapeutti (joista krooninen pula) yms todennäköisesti on luotonantajalle vähempi riskinen asiakas kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva raksamies (ala on hyvin suhdanneherkkä). En oikeesti tiedä mitä kaikkea pankit puntaroi, mutta noin itse lainan myöntäjänä homman näkisin.

 

[tompo]

muoks. ja edelleen: jos täällä on vielä todettu, ettei näillä suunnitelluilla toimilla olisi merkittäviä työllisyysvaikutuksia (siis täällä, eikä missään Tanskassa), niin miksi niitä silloin pitäs tänne runnoa, ellei haluta tehdä vaan kädenojennusta työnantajille.

Missä näin on todettu? Kyllä minun käsitykseni mukaan niillä juuri haetaan niitä työllisyysvaikutuksia.

 

[Wombut]

Missä näin on todettu? Kyllä minun käsitykseni mukaan niillä juuri haetaan niitä työllisyysvaikutuksia.

Haetaan mutta jopa päättäjillä se pohjautuu fiilikseen ja mutuiluun, ei tutkittuun dataan.

 

[Max131]

Missä näin on todettu? Kyllä minun käsitykseni mukaan niillä juuri haetaan niitä työllisyysvaikutuksia.

Saahan sitä poliitikot sanoa, että haetaan työllisyysvaikutuksia, mutta se on eri asia, onko niitä tosiasiassa tulossa, kun asiantuntijat arvioi eri toimien vaikutuksia.

En löydä nyt äkkiseltään tuota, minusta ihan TE-ministeriön alaista selvitystä, joka oli mielessä. Lähinnä tulee vastaan nyt eri professorien kommentteja, että näiden etuuksien leikkausten työllisyysvaikutuksia on todennäköisesti liioiteltu. Googlaa ite, jos riittää mielenkiintoa, itellä alkaa palaveri. Enkä minä sitäkään lähde vannoon, etteikö muisti ole voinut tehdä tepposia, vaikka kohtuullisen hyvin tällaiset yleensä jää mieleen.

muoks. pakkohan tommoinen vaikutusarvio on tehdä, jos nyt muistaisin päin seiniä, että jossain vaiheessa tuommonen on varmasti kaikkien katsottavissa.

 

[ehec]

Haetaan mutta jopa päättäjillä se pohjautuu fiilikseen ja mutuiluun, ei tutkittuun dataan.

Ehkei se nyt ihan mutuiluun ja fiilikseen pohjaudu. Ja mites sitä tutkittua dataa saataisiin muuten kuin kokeilemalla? Toisista maista aina voidaan koittaa päätellä jotain, mutta aina löytyy syitä miksi "meillä se on eri asia". Luulen että VM:n virkakoneisto pystyy suht hyviä arvioita vaikutuksista antamaan.

 

[tompo]

Saahan sitä poliitikot sanoa, että haetaan työllisyysvaikutuksia, mutta se on eri asia, onko niitä tosiasiassa tulossa, kun asiantuntijat arvioi eri toimien vaikutuksia.

En löydä nyt äkkiseltään tuota, minusta ihan TE-ministeriön alaista selvitystä, joka oli mielessä. Lähinnä tulee vastaan nyt eri professorien kommentteja, että näiden etuuksien leikkausten työllisyysvaikutuksia on todennäköisesti liioiteltu. Googlaa ite, jos riittää mielenkiintoa, itellä alkaa palaveri. Enkä minä sitäkään lähde vannoon, etteikö muisti ole voinut tehdä tepposia, vaikka kohtuullisen hyvin tällaiset yleensä jää mieleen.

Kyllähän noita on arvioitu ja vaikutusta pitäisi olla. Tosin vaikea noita tutkia, kun ei ole vielä noita uudistuksia tehty. Ihan yhtä hyvin voidaan sanoa, että nykylainsäädäntö aiheuttaa työttömyyttä ja sitten perustella, että ei ole tutkittu ettei näin olisi.
Tuo vastaus nyt riippuu ihan siitä keneltä "asiantuntijalta" kysyy ja mistä puljusta. Riippumattomia tai sellaisia, jotka eivät ole poliittisesti johonkin suuntaan kallellaan tuntuu olevan hyvin vähän. Toki osa uudistuksista on ihan sellaisia, että niillä haetaan säästöjä.

Tuohon tutkittuun tietoon sitten kun ei tunnu kelpaavan se, että muissa maissa esim. Ruotsissa tai Tanskassa on saman suuntainen lainsäädäntö ja korkeampi työllisyys jne. kun rakennemuutokset on tehty jo kauan aikaa sitten. Vai miten sitä on täällä tutkittu ettei ole työllisyysvaikutuksia? Ei sellaisia tutkimuksia ole. Ne tulee sitten jälkikäteen.

Haetaan mutta jopa päättäjillä se pohjautuu fiilikseen ja mutuiluun, ei tutkittuun dataan.

Tuolta voi käydä katsomassa, minkälaisia arvioita noista toimista on tehty eli ei nuo nyt mihinkään pelkkään mututuntumaan perustu:

Työllisyystavoitteiden seuranta - Valtiovarainministeriö

vm.fi

 

[mskomu]

Pienille (esim. <5 henkilöä) ne virherekryt voi käydä liian kalliiksi. Näiden yritysten irtisanomisia voisi olla perusteita löysentää, jolloin pienyrittäjillä olisi pienimpi kynnys ja riski palkata apukäsiä.

Vähintäänkin kaikkein isoimmilla pitää olla osaamista ja resurssit käydä lomautus- tai YT-menettelyt silloin, kun niille on tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. Helppoa irtisanomisen ei tarvitse olla, mutta onnistua sen tarvitsee silloin, kun irtisanomisille on asiallinen peruste ja minun nähdäkseni edellinen toteutuu kyllä nykyiselläänkin.

Eli tuo olisi hyvä, mutta isoille yrityksille sitä et haluaisi antaa. Miksi? Tai en nyt ymmärrä, että miten tämä ilmiö olisi firman koosta riippuvainen? Jos logiikka on se, että iso firma kestää kyllä vähän hiekkaa rattaissa menemättä konkurssiin, niin hieman arveluttavaa minusta, eikä tuo oikeastaan edes päde, koska isolla firmalla työntekijöitä on niin paljon enemmän, että jos oletetaan suhdeluvun pysyvän samana kuin pienissä firmoissa (ja miksi ei oletettaisi), niin ison henkilöstön myötä myös ongelma skaalautuu isommaksi. Totta kai jos haluaa, että vaikka Suomessa olisi enemmän pieniä firmoja ja vähemmän isoja firmoja, niin sitten tuon voi esittää ihan loogisesti, mutta silloin pitäisi käyttää myös tätä perusteena eikä keksiä jotain muuta.

muoks. ja edelleen: jos täällä on vielä todettu, ettei näillä suunnitelluilla toimilla olisi merkittäviä työllisyysvaikutuksia (siis täällä, eikä missään Tanskassa), niin miksi niitä silloin pitäs tänne runnoa, ellei haluta tehdä vaan kädenojennusta työnantajille.

Minusta pienikin parannus on tekemisen arvoinen parannus. Yleisesti mun mielestä olisi erittäin tärkeää, että ymmärrettäisiin, että työnantaja ja työntekijä eivät ole toistensa vastapuolia, vaan samalla puolella. Täällä on nyt yritetty todistaa pitkän aikaa, että irtisanomissuoja ei ole työntekijän polkemista työnantajan kustannuksella, vaan se on työntekijän etu, koska mahdollistaa palkkaamisen paremmin. Tai pitäisi ehkä sanoa, että se on lähinnä työttömän etu. Työntekijät nyt eivät niin usein ole hakemassa toista työpaikkaa, mutta toki heillekin etu siinä, että olisi helpompi halutessaan vaihtaa työtä.

Ja edelleen kyllästymiseen asti, niin mikäli heikko irtisanomissuoja olisi työntekijän oikeuksien polkemista, niin miksi Tanskan ammattiliitot eivät ole nostaneet siitä meteliä, vaan olleet tyytyväisiä? Tai voiko joku vääntää minulle rautalangasta, että miten on mahdollista, että Tanskan ammattiliittoja ei kiinnosta työntekijöiden oikeuksien polkeminen? Koska nähdäkseni ei voi olla mahdollista, että heikko irtisanomissuoja polkee työntekijöiden asemaa JA ammattiliitto ei tee siitä numeroa, vaan joko se ei polje asemaa TAI ammattiliittoa ei kiinnosta. Taas se, että Tanskassa on todella korkea järjestäytymisaste sotii vähän sitä ajatusta vastaan, että liittoa ei kiinnostaisi.

 

[Stonder]

Haetaan mutta jopa päättäjillä se pohjautuu fiilikseen ja mutuiluun, ei tutkittuun dataan.

Perustuu se välillä myös tahalliseen valehteluun ja harhaanjohtamiseen.

 

[Max131]

Tai en nyt ymmärrä, että miten tämä ilmiö olisi firman koosta riippuvainen?

Jos se on epäselvää, miksi yksittäinen työntekijä ja suuryritys ei ole työmarkkinoilla samassa tilanteessa, niin eipä tästä ole syytä jatkaa.

Eikä varmaan muutenkaan, kun aikahan tän näyttää, että kysellään vaikka viiden vuoden päästä fiiliksiä tätä hallitusta äänestäneiltä duunareilta. Että tuliko jotain positiivista, vai nousko vaan verot ja pääsee vastineeksi vähän helpommin kortistoon ja saa järjestäytymättömät maksella ekat saikkupäivänsä jne.

Opiskelijoiltahan ollaan viemässsä opintotukien korotuksia, kun niilläkin on liian helppoa ja edistää kaikkien valmistumista ja työelämään siirtymistä, kun on pakko käydä duunissa opiskelujen sivussa, ellei halua ottaa paria kolmea kymppiä velkaa jo ennen ensimmäistä duunipaikkaakaan.

 

[mskomu]

Jos se on epäselvää, miksi yksittäinen työntekijä ja suuryritys ei ole työmarkkinoilla samassa tilanteessa, niin eipä tästä ole syytä jatkaa.

Eikö nyt puhuttu pienistä yrityksistä ja suurista yrityksistä, niin miten tämä kääntyi yksittäiseen työntekijään? Vai oliko logiikka se, että yksittäisellä työntekijällä on parempi neuvotteluasema pienen yrityksen, kuin suuren yrityksen kanssa? Jos näin, niin eikö pienten yritysten silloin pitäisi maksaa parempaa palkkaa, koska työntekijät voisivat sellaista vaatia, mutta näin ei taida olla, niin miten se on mahdollista? Entä pitäisikö tätä neuvotteluasemaa kompensoida muissakin asioissa? Hieman erikoista siis, jos on erilliset työehtosopimukset pienille ja suurille yrityksille.

Mikäli sillä on väliä, niin en näe järkeväksi tehdä eri kokoisia yrityksiä erilaiseksi lain edessä. Aiheuttaa turhaa kitkaa, keinotekoisia eroja sen suhteen, että onko firmassa vaikka 49 vai 50 työntekijää (tai mihin raja vedetäänkään), on lain yhdenvertaisuusperiaatteen puolesta ongelmallista ja synnyttää vain erikoisia insentiivejä. Esim. kannattaako suuren yrityksen palkata työntekijät vuokrafirman kautta niin, että se on lain edessä pieni yritys ja pystyy toimimaan eri säännöillä.

 

[Rantapallo]

Tanskalla menee hitosti paremmin, eikä sitä selitetä pari ropoa paremmalla työllisyydellä.
Pitäisi perehtyä siihen työn tuottavuuteen myöskin.

 

[Max131]

Mikäli sillä on väliä, niin en näe järkeväksi tehdä eri kokoisia yrityksiä erilaiseksi lain edessä.

Ne on sitä jo nytkin, yrityksen vastuut kasvaa koon ja pääluvun mukana ja siinä tuo kasvava (tai pienimmille helpotettu) irtisanomiskynnyskin menis minusta ihan samalla tavalla mukana.

Omituisia johtopäätöksiä tai vähän typeriä kysymyksiä noin muuten, en jaksa niihin ruveta kirjoittamaan.

 

[J.S.P]

Ens viikolla ke-pe lakkoa rakennusliitolla. Tuleepa pitkät vapaat kun pakkolomat starttaa lakoilla.

 

[Max131]

Tuohon edelliseen vielä, että siinäkään ei olis mitään uutta, jos isot yritykset kierrättäis työntekijänsä henkilöstövuokrausfirman kautta (mahdollisesti kiertääkseen tai helpottaakseen työntarjoajayrityksen velvoitteita). NoHo nyt esimerkki tällaisesta isosta työnantajasta. Tosin.. ne tais hiljattain myydä Eezyn, etten oo ihan varma, miten tuo kuvio nykyään toimii..