RIP Eurooppa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f972d06d-b19f-4b38-8cce-683952551233
Jokainen suomalainen maksaa jatkossa EU:lle 147 euroa/vuosi – päälle tulee vielä 600 euron koronaelvytysraha
Eilen klo 17:57
Näin EU:n nettomaksajamaat onnistuivat tiukoissa rahaneuvotteluissa.
EU:n johtajat tapasivat viikonloppuna ensi kertaa kasvokkain sitten helmikuun, koska koronaepidemia on estänyt aiemmat tapaamiset. Kuvassa neuvottelevat nettomaksajamaiden eli Saksan, Ranskan, Ruotsin ja Suomen johtajat. EPA/AOP
EU:n nettomaksajat - eli maat jotka maksavat EU:n yhteiseen vuosien 2021-2027 budjettiin enemmän kuin saavat sieltä takaisin - ovat suuruusjärjestyksessä: Saksa, Tanska, Alankomaat, Ranska, Belgia, Ruotsi, Itävalta, Luxemburg, Suomi, Irlanti ja Italia.
Kun EU:n iso nettomaksaja Britannia päätti erota EU:sta vuonna 2016, unionin tulevaan (2021-2027) budjettiin jäi noin 12 miljardin euron suuruinen aukko.
Tämän vuoksi taakka jäljelle jääneiden EU:n nettomaksumaiden harteilla oli kova, kun viime perjantaina alettiin neuvotella EU:n budjetista, sen koosta ja eri maiden maksuosuuksista.
Maratonneuvottelut päättyivät lopulta tiistaina ja niiden tuloksena oli, että esimerkiksi Suomen osuus EU:n nettomaksuista nousee noin sata miljoonaa euroa vuodessa.
Jatkossa jokainen suomalainen maksaa vuosittain 147 euroa budjettikautena 2021-2027.
Sitä että Suomen nettomaksuosuus ei noussut, vaan laskee 0,03 prosenttiyksikköä nykyiseen budjettikauteen verrattuna, voi pitää kelpo neuvottelutuloksena tilanteessa, jossa merkittävä EU:n nettomaksajamaa Britannia on jättänyt unionin.
Kun Suomen tulosta vertaa muihin nettomaksajamaihin, luvut osoittavat, että Suomen maksuosuus kasvaa vähemmän kuin kaikkien muiden nettomaksajien paitsi Belgian. Esimerkiksi niin kutsutun ”nuukan nelikon”, eli Alankomaiden, Itävallan, Tanskan ja Ruotsin maksuosuudet kasvavat enemmän kuin Suomen.
Myös asukaslukuun suhteutettuna Suomen maksama summa on kaikkein pienin nettomaksajamaista.
Budjettiosuuden lisäksi jokainen suomalainen maksaa koronakriisin vuoksi perustettuun elpymisvälineeseen yhteensä noin 600 euroa vuoteen 2058 mennessä.
Kuka onnistui?
Hollannin pääministeri Mark Rutte edusti tiukinta linjaa EU:n budjettikokouksessa.
Julkisuudessa on aiemmin arvioitu, että tiistaina päättyneessä kokouksessa onnistui parhaiten niin kutsuttu ”nuuka nelikko”, eli Alankomaat, Itävalta, Ruotsi ja Tanska, jotka kiristivät neuvotteluissa itselleen jäsenmaksualennuksia, toisin kuin Suomi.
Nelikosta suurimman jäsenmaksualennuksen sai puristettua Alankomaat, 1,92 miljardia euroa. Tanskan alennus on 322 miljoonaa, Ruotsin 1,069 miljardia ja Itävallan 565 miljoonaa euroa.
Nämä maat ovat kuitenkin maksualennustenkin jälkeen Suomea suurempia EU-budjetin nettomaksajia. Esimerkiksi jokainen hollantilainen maksaa EU-budjetista vuosittain 207 euroa. Eniten EU-budjettimaksut kurittavat asukaslukuun suhteutettuna tanskalaisia, joista jokainen maksaa budjetista 270 euroa vuosittain. Vastaavasti jokainen ruotsalainen maksaa 223 euroa ja itävaltalainen 208 euroa.
Kaikista EU:n nettomaksajamaista eniten omaa asemaansa pystyi tulevalla EU:n budjettikaudella (2021 - 2027) parantamaan Belgia, jonka tulos päätyi 0,10 prosenttiyksikköä plussalle aiempaan budjettiin verrattuna. Jos Belgian osuuksiin lasketaan mukaan sen osuus 750 miljardin euron elpymisvälineestä, menee Belgia miinukselle 0,12 prosenttiyksikköä. Jatkossa jokainen belgialainen maksaa EU-budjetista vuodessa noin 194 euroa.
Asiantuntija-arvioiden mukaan kaikkein heikoimmin tiistaina päättyneissä neuvotteluissa pärjäsi Irlanti, jonka nettomaksuasema heikkenee EU-budjetissa 0,19 prosenttiyksikköä, ja kun elpymisväline otetaan mukaan lukuihin, tulee miinusta 0,47 prosenttiyksikköä.
Tiedot perustuvat Suomen käyttämiin lukuihin, joissa on laskettu jäsenmaittain niiden suhteelliset nettomaksuasemat prosentteina bruttokansantulosta.
Suomen summat
Suomi onnistui lähes viisipäiväisiksi venyneissä rahaneuvotteluissa parantamaan nettomaksuasemaansa edelliseen budjettikauteen verrattuna 0,03 prosenttiyksikköä. Kun elpymisväline lasketaan mukaan, Suomelle tulee miinusta 0,15 prosenttiyksikköä.
Suomen saannot elvytysmekanismista ovat ovat 3,245 miljardia euroa. Nettomaksua kertyy yhteensä 1,2 miljardia euroa.
Neuvotteluissa onnistumisena voi kuitenkin pitää sitä, että Suomi on elpymisvälineen nettomaksajajoukossa toiseksi niukin maksaja heti Ranskan jälkeen. Ja kun elpymisväline ja EU:n budjetti lasketaan yhteen, on Suomi niukin nettomaksajamaa.
Naapurimaa Ruotsi onnistui neuvottelemaan itselleen maksualennuksia siinä määrin, että maan nettomaksuasema parantui 0,05 prosenttiyksikköä, mutta jos elpymisväline lasketaan mukaan Ruotsi menee miinukselle 0,19 prosenttiyksikköä. Ruotsin EU-maksut ovat yhteensä 43,5 miljardia euroa, kun huomioidaan budjetti sekä maksut elpymisvälineeseen. Suomen vastaavat maksut ovat yhteensä 23,2 miljardia euroa.
Neljännes eurosta
Pääministeri Sanna Marinin (sd) tavoitteena oli saada Suomelle mahdollisimman isot saannot EU:lta. EPA/AOP
EU:n ehdottomasti suurin nettomaksaja on Saksa. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että jokaisesta EU-eurosta neljänneksen maksaa Saksa. Näin on myös jatkossa, sillä tiistaina päättyneiden neuvottelujen tuloksena oli, että Saksa maksaa jatkossa hieman yli neljäsosan jokaisesta EU-eurosta. Jokainen saksalainen osallistuu EU-budjetin rahoittamiseen 259 eurolla vuosittain.
Saksan painoarvo näkyy siinä, että isona nettomaksajana saksalaisia kuunnellaan tarkasti, kun EU:ssa päätetään, mitä uudistuksia tehdään ja näin tapahtui myös tiistaina päättyneessä EU-huippukokouksessa, jossa EU-kuoroa johti suvereenisti Saksan liittokansleri
Angela Merkel.
Suomea ja pääministeri
Sanna Marinia (sd) on moitittu siitä, ettei Suomi lähtenyt nuukien maiden lailla vaatimaan itselleen jäsenmaksualennuksia. Tähän on kaksi syytä: Suomi ei ylipäätään kannata jäsenmaksualennuksia, koska muut EU-maat joutuvat kustantamaan ne.
Jäsenmaksualennukset ovat peräisin vuodelta 1984, jolloin Ison-Britannian pääministeri
Margaret Thatcher sai runnottua ne läpi.
Brexitin jälkeen jäsenmaksualennusrumbasta haluttiin EU:ssa yleisesti eroon, mutta silti osa maista käyttää niitä neuvotteluissa kiristysruuvina yhä. Esimerkiksi ”nuuka-nelikon” intressissä on pitää EU:n budjetti mahdollisimman pienenä, eli noin prosentissa BKT:stä, kun taas Suomi on valmis hieman suurempaan EU-budjettiin.
Suomi nimittäin katsoo turvaavansa parhaiten omat saantonsa erilaisten EU-ohjelmien avulla sekä kansallisilla kirjekuorilla, joista jälkimmäisen pääministeri Marin (sd) onnistui tuplaamaan aivan EU-huippukokouksen viime metreillä. Kello puoli kahdelta yöllä pääministeri Marin sai nostettua Suomen kirjekuoren kokonaissummaa aiemmin ehdotetusta 250 miljoonasta eurosta 500 miljoonaan euroon.
Samankaltaisella ”kirjekuoristrategialla” kokouksessa toimi myös Ranska, joka ei ollut vaatimassa itselleen maksualennuksia, vaan turvasi saantojaan etenkin maatalous- ja aluekehitysrahoituksen kautta. Ranska saikin maaseudun kehittämiseen 1,3 miljardin euron suuruisen kirjekuoren.
Italia pelastetaan
Iltalian talous ja turismi ovat kärsineet pahoin koronakriisin vuoksi. Andrea Ronchini
Italia on vuosikaudet ollut EU:n nettomaksaja ja yksi maailman suurimmista teollisuusmaista. Maa on kuitenkin kärsinyt EU-maista kaikkein pahiten koronaviruksesta ja ainakin 35 000 italiasta on kuollut covid-tautiin. Lisäksi Italian jo ennestään velkainen talous ja turismi ovat ajautuneet koronarajoitustoimien vuoksi syviin vaikeuksiin.
Jatkossa Italia säilyy edelleenkin EU-budjetin osalta nettomaksajana. Koronan runtelema maa saa kuitenkin 750 miljardin elpymisvälineen saannoista noin 21 prosenttia, jonka myötä Italiasta tulee nettosaaja.
Myös Espanja saa elpymisvälineestä ison siivun, noin 19 prosenttia ja kolmantena tulee Ranska noin 10 prosentin osuudellaan.
Nyt tehtyä koronaelvytysjärjestelyä voi pitää jonkinlaisena eurooppalaisena solidaarisuuden osoituksena etenkin Italialle ja Espanjalle. Tosiasiassa EU pitää elvytysvälineen avulla Italian valtionlainojen korot aisoissa, jotta tilanne ei eskaloidu ja vaikuta kielteisesti koko euroalueeseen.
Eurooppaministeri
Tytti Tuppuraisen (sd) mukaan on myös Suomen etu, että Italian tilanne pysyy vakaana eivätkä korot lähde nousuun.
–EU-varoja, joita Italiaan menee elvytysvälineen kautta, ei voida ohjata esimerkiksi eläkkeiden nostoon tai perustuloon, vaan varat ohjataan EU:n talouspolitiikan maakohtaisten suositusten mukaan laadittuihin elpymissuunnitelmiin, joiden toimeenpanoa komissio valvoo, Tuppurainen sanoo.
/img-s3.ilcdn.fi/cc0d4993aa12d56a688dac8f37f7d86b0608f27b89bfe0da07cea1becea4251a.jpg)
