Suhmurointi ja hyväveliverkostot Suomessa
- Keskustelun aloittaja reenailija
- Aloitettu
- Liittynyt
- 25.7.2005
- Viestejä
- 3 931
- Ikä
- 43
Venäjällä osataan. Eipä kuulosta hassummalta. 
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288542590941.html?pos=ksk-trm-uuti-ostu
Venäjä kieltämässä virkamiesten ulkomaiset pankkitilit
Julkaistu: 22.2.2013 20:04
Venäjän parlamentin alahuone eli duuma antoi perjantaina alustavan tukensa lakimuutokselle, joka kieltäisi korkea-arvoisten virkamiesten pankkitilit ja osakeomistukset ulkomailla.
Laki koskisi myös oikeuslaitosta, valtionyhtiöiden johtajia ja keskuspankin johtokuntaa.
Hanke on osa presidentti Vladimir Putinin korruptionvastaista kampanjaa, jolla pyritään estämään pääoman valuminen ulkomaille. Monet venäläiset uskovat, että ulkomaiset tilit auttavat lahjusrahan kätkemisessä.
Jos laki menee läpi parlamentin ylä- ja alahuoneissa, virkamiehillä on kolme kuukautta aikaa luopua ulkomaisista omistuksistaan tai jättää tehtävänsä.
Sääntö koskisi myös heidän läheisimpiä perheenjäseniään.
Aiemmin tällä viikolla Putinin puoluetoveri Vladimir Pehtin luopui kansanedustajan paikastaan, kun hänen asunto-omistuksissaan Floridassa ilmeni epäselvyyksiä.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288542590941.html?pos=ksk-trm-uuti-ostu
Venäjä kieltämässä virkamiesten ulkomaiset pankkitilit
Julkaistu: 22.2.2013 20:04
Venäjän parlamentin alahuone eli duuma antoi perjantaina alustavan tukensa lakimuutokselle, joka kieltäisi korkea-arvoisten virkamiesten pankkitilit ja osakeomistukset ulkomailla.
Laki koskisi myös oikeuslaitosta, valtionyhtiöiden johtajia ja keskuspankin johtokuntaa.
Hanke on osa presidentti Vladimir Putinin korruptionvastaista kampanjaa, jolla pyritään estämään pääoman valuminen ulkomaille. Monet venäläiset uskovat, että ulkomaiset tilit auttavat lahjusrahan kätkemisessä.
Jos laki menee läpi parlamentin ylä- ja alahuoneissa, virkamiehillä on kolme kuukautta aikaa luopua ulkomaisista omistuksistaan tai jättää tehtävänsä.
Sääntö koskisi myös heidän läheisimpiä perheenjäseniään.
Aiemmin tällä viikolla Putinin puoluetoveri Vladimir Pehtin luopui kansanedustajan paikastaan, kun hänen asunto-omistuksissaan Floridassa ilmeni epäselvyyksiä.
- Liittynyt
- 10.5.2005
- Viestejä
- 3 858
Katselin tuon Himasen Sinisen Kirjan läpi. Hienoja nimien pudotteluita ja täysin perustelemattomia 50%/50% sääntöjä tulonjaosta. Ihan kivahan tuo olisi jonkun kandityöksi, mutta enpä löydä syytä maksaa tuosta satoja tuhansia euroja.
- Liittynyt
- 25.7.2005
- Viestejä
- 3 931
- Ikä
- 43
Tässäpä lainausta kirjasesta (löytyy: http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2012/sininen-kirja/fi.pdf)
"
Loppusanoina hyvinvoinnin riittämättömyyttä elämänailosoaisena
päämääränä voi itse asiassa havainnollistaa parhaiten olettamalla, että
tällainen elämä on toteutunut aivan täysimääräisesti. Tässä päämäärää
katsotaan kuolinvuoteen näkökulmasta. Hyvinvoinnin kohdalla
päämäärän riittämättömyyttä kuvaa se, että kun hyvinvoivan elämän
päätteeksi henkilöltä kysytään “Miten elämä meni?”, niin hän vastaa: “Joo,
kyllä mä voin ihan hyvin. Yes, I was pretty well.” Kuolinvuoteen
näkökulma osoittaa vastauksen pohjimmaisen elämänailosoaisen
riittämättömyyden. Tässä suhteessa se on melkein sama kuin viihtyminen
elämän tavoitteena, jolloin kuolinvuoteella ihminen voi vastata
kysymykseen “Miten elämä meni?” sanoen: “Joo, kyllä mä viihdyin ihan
hyvin”. Eli metaforana tässä vastataan elämästä kuin jostain
pakettilomamatkasta: “Yksi viikko oli vain vähän liian lyhyt aika, kaksi
viikkoa olisi ollut taas ehkä liian pitkä, puolitoista olisi ollut varmaan
juuri sopiva.” Tässä elämä supistuu kapeaksi: Vähän aikaa aiiliksiä ja siinä
kaikki.
Kuolinvuoteen näkökulma tuo lopuksi myös kahden muun tässä
käsitellyn lähestymistavan rajoituksen esiin. Myös vapaus on yksinään
riittämätön päämäärä (mukaan lukien merkityksessä capability,
toimin tamahdollisuude t). Tällaisen elämän pää t teeksi, kun
kuolinvuoteella kysytään “Miten elämä meni?”, vastaus on: “Ihan hyvin,
mulla oli elämässä hyvät vapaudet. Ihan hyvin, mulla oli elämässä paljon
toimintamahdollisuuksia.” Vastauksessa tulee jälleen myös näkyviin se,
kuinka lopulta tällainen vapaus ilman myös sen mukana tulevia vastuita
toisia kohtaan jää ailosoaisesti riittämättömäksi. Vastauksesta nimittäin
hahmottuu kuva, jossa ihminen elää ikään kuin vapaassa suhteessa
elämän kanssa. Eli kärjistäen: Henkilö ikään kuin ehdottaa Elämälle
vapaan suhteen aloittamista ja täsmentää vielä että se mitä tämä
tarkoittaa on: Minä saan harrastaa seksiä kenen kanssa tahansa, mutta
sinun on oltava uskollinen! Minulla on vapauksia, sinulla on
velvollisuuksia. Metaforana tästä hahmottuu kuva elämästä tuotteena,
josta ihminen tekee kuluttajavalituksen, jos tuote ‘rikkoo lupauksia’.
(Sama riittämättömyys päämääränä koskee oikeudenmukaisuutta yllä
kuvatussa merkityksessä yhtäläiset mahdollisuudet, mikä tekee siitä
kuolinvuoteella vastaamisen näkökulmasta saman tilanteen.)
Sen sijaan jos voi vastata kuolinvuoteellaan kysymykseen “Miten elämä
meni?” todeten: “Elin arvokkaan elämän. I lived a digniaied / worthy /
valuable life”, niin sitä voi pitää sekä eettisesti että elämänailosoaisesti
kokonaisena vastauksena. Silloin ihminen on elänyt elämän, jossa ovat
toteutuneet mahdollisimman täydesti elämän, oikeudenmukaisuuden ja
vapauden eettiset arvot sekä hyvinvoinnin (onnellisuuden), kukoistuksen
(onnistumisen) ja merkityksellisyyden (tarkoituksen) elämän-ailosoaiset
päämäärät – välittämisen, luovuuden ja elämän kunnioittamisen
kulttuurissa, jotka ovat yhteiskunnallisesti kestävän kasvun mallin eli
kestävän hyvinvoinnin, kestävän talouden ja kestävän ekologisuuden
perusta.
"
Tosi asiapitoista tekstifilleriä. :face: Miksi virallinen julkaisu tuhlaa aikaani ja aivoenergiaani tällä tavoin jaarittelemalla täydellisen epäasialliseen sävyyn???
Kirjaa on ollut mukamas työstämässä seitsemän eksperttiä eri maista, mikä antaa ymmärtää että jokainen olisi saanut 2 v ajalta siis 50.000 € palkkaa per vuosi. Ainakaan kohtuullista ei voisi olla sellainen skenaario, että Himanen itse on sanut tästä työstä suurimman osan rahoista (700.000 €). Kuitenkin, kirjasesta käy epäselväksi eri henkilöiden spesifi työpanos. Vaikuttaa jopa siltä, että kaikki kirjan perspektiivit ovat relativistisen, moninaisen työryhmämielipidejakauman sijaan Himasen omia mielipiteitä ja filosofisia mietteitä. Mainitut henkilöt ovat myös lienevät arvokkaita tutkijoita eri viroissa eri yliopistoissa. Kuitenkin, materaali, mitä käydään läpi, on saatavissa suoraan alan kirjallisuudesta ja netistä, eikä läsnä näyttäisi olevan sinänsä mitään, mihin jonkin tutkijan erityisosaamista tarvittaisiin.
Kirja myös jaarittelee yleispätevällä filosofisella tasolla turhan paljon, konkretian jäädessä vähemmälle. Yleispätevyytensä vuoksi mainituista asioista on vaikea olla eri mieltä. Konkretia kuitenkin tosissaan tuppaa jäämään oppikirjamaisen historia-review:n jalkoihin, ja lopulta esim. Suomen tilannetta ja yhteiskuntaa käsitteleviä suomalaisia(!) tutkimuksia ei käsitellä pahemmin, vaikka nimenomaan jotain sellaista odottaisi. Voisi kyllä olettaa, että suomalaista tutkimusta Suomen tilasta riittäisi eri yliopistojen toimesta yllin kyllin. Esim. vaikkapa syrjäytymisen spesifit syyt, mielenterveyden ja koulukiusaamisen yhteys jne. Painavaa kvalitatiivista analyysiä. Sen sijaan, julkisista lähteistä saatavia Suomea koskevia tietoja on lueteltu siellä täällä lastaamaan mukamas painoarvoa yleville filosofisille totuuksien maalauksille.
Tälläinen käsitys minulle tuosta pamfletista tulee pikaisella selaamisella.
"
Loppusanoina hyvinvoinnin riittämättömyyttä elämänailosoaisena
päämääränä voi itse asiassa havainnollistaa parhaiten olettamalla, että
tällainen elämä on toteutunut aivan täysimääräisesti. Tässä päämäärää
katsotaan kuolinvuoteen näkökulmasta. Hyvinvoinnin kohdalla
päämäärän riittämättömyyttä kuvaa se, että kun hyvinvoivan elämän
päätteeksi henkilöltä kysytään “Miten elämä meni?”, niin hän vastaa: “Joo,
kyllä mä voin ihan hyvin. Yes, I was pretty well.” Kuolinvuoteen
näkökulma osoittaa vastauksen pohjimmaisen elämänailosoaisen
riittämättömyyden. Tässä suhteessa se on melkein sama kuin viihtyminen
elämän tavoitteena, jolloin kuolinvuoteella ihminen voi vastata
kysymykseen “Miten elämä meni?” sanoen: “Joo, kyllä mä viihdyin ihan
hyvin”. Eli metaforana tässä vastataan elämästä kuin jostain
pakettilomamatkasta: “Yksi viikko oli vain vähän liian lyhyt aika, kaksi
viikkoa olisi ollut taas ehkä liian pitkä, puolitoista olisi ollut varmaan
juuri sopiva.” Tässä elämä supistuu kapeaksi: Vähän aikaa aiiliksiä ja siinä
kaikki.
Kuolinvuoteen näkökulma tuo lopuksi myös kahden muun tässä
käsitellyn lähestymistavan rajoituksen esiin. Myös vapaus on yksinään
riittämätön päämäärä (mukaan lukien merkityksessä capability,
toimin tamahdollisuude t). Tällaisen elämän pää t teeksi, kun
kuolinvuoteella kysytään “Miten elämä meni?”, vastaus on: “Ihan hyvin,
mulla oli elämässä hyvät vapaudet. Ihan hyvin, mulla oli elämässä paljon
toimintamahdollisuuksia.” Vastauksessa tulee jälleen myös näkyviin se,
kuinka lopulta tällainen vapaus ilman myös sen mukana tulevia vastuita
toisia kohtaan jää ailosoaisesti riittämättömäksi. Vastauksesta nimittäin
hahmottuu kuva, jossa ihminen elää ikään kuin vapaassa suhteessa
elämän kanssa. Eli kärjistäen: Henkilö ikään kuin ehdottaa Elämälle
vapaan suhteen aloittamista ja täsmentää vielä että se mitä tämä
tarkoittaa on: Minä saan harrastaa seksiä kenen kanssa tahansa, mutta
sinun on oltava uskollinen! Minulla on vapauksia, sinulla on
velvollisuuksia. Metaforana tästä hahmottuu kuva elämästä tuotteena,
josta ihminen tekee kuluttajavalituksen, jos tuote ‘rikkoo lupauksia’.
(Sama riittämättömyys päämääränä koskee oikeudenmukaisuutta yllä
kuvatussa merkityksessä yhtäläiset mahdollisuudet, mikä tekee siitä
kuolinvuoteella vastaamisen näkökulmasta saman tilanteen.)
Sen sijaan jos voi vastata kuolinvuoteellaan kysymykseen “Miten elämä
meni?” todeten: “Elin arvokkaan elämän. I lived a digniaied / worthy /
valuable life”, niin sitä voi pitää sekä eettisesti että elämänailosoaisesti
kokonaisena vastauksena. Silloin ihminen on elänyt elämän, jossa ovat
toteutuneet mahdollisimman täydesti elämän, oikeudenmukaisuuden ja
vapauden eettiset arvot sekä hyvinvoinnin (onnellisuuden), kukoistuksen
(onnistumisen) ja merkityksellisyyden (tarkoituksen) elämän-ailosoaiset
päämäärät – välittämisen, luovuuden ja elämän kunnioittamisen
kulttuurissa, jotka ovat yhteiskunnallisesti kestävän kasvun mallin eli
kestävän hyvinvoinnin, kestävän talouden ja kestävän ekologisuuden
perusta.
"
Tosi asiapitoista tekstifilleriä. :face: Miksi virallinen julkaisu tuhlaa aikaani ja aivoenergiaani tällä tavoin jaarittelemalla täydellisen epäasialliseen sävyyn???
Kirjaa on ollut mukamas työstämässä seitsemän eksperttiä eri maista, mikä antaa ymmärtää että jokainen olisi saanut 2 v ajalta siis 50.000 € palkkaa per vuosi. Ainakaan kohtuullista ei voisi olla sellainen skenaario, että Himanen itse on sanut tästä työstä suurimman osan rahoista (700.000 €). Kuitenkin, kirjasesta käy epäselväksi eri henkilöiden spesifi työpanos. Vaikuttaa jopa siltä, että kaikki kirjan perspektiivit ovat relativistisen, moninaisen työryhmämielipidejakauman sijaan Himasen omia mielipiteitä ja filosofisia mietteitä. Mainitut henkilöt ovat myös lienevät arvokkaita tutkijoita eri viroissa eri yliopistoissa. Kuitenkin, materaali, mitä käydään läpi, on saatavissa suoraan alan kirjallisuudesta ja netistä, eikä läsnä näyttäisi olevan sinänsä mitään, mihin jonkin tutkijan erityisosaamista tarvittaisiin.
Kirja myös jaarittelee yleispätevällä filosofisella tasolla turhan paljon, konkretian jäädessä vähemmälle. Yleispätevyytensä vuoksi mainituista asioista on vaikea olla eri mieltä. Konkretia kuitenkin tosissaan tuppaa jäämään oppikirjamaisen historia-review:n jalkoihin, ja lopulta esim. Suomen tilannetta ja yhteiskuntaa käsitteleviä suomalaisia(!) tutkimuksia ei käsitellä pahemmin, vaikka nimenomaan jotain sellaista odottaisi. Voisi kyllä olettaa, että suomalaista tutkimusta Suomen tilasta riittäisi eri yliopistojen toimesta yllin kyllin. Esim. vaikkapa syrjäytymisen spesifit syyt, mielenterveyden ja koulukiusaamisen yhteys jne. Painavaa kvalitatiivista analyysiä. Sen sijaan, julkisista lähteistä saatavia Suomea koskevia tietoja on lueteltu siellä täällä lastaamaan mukamas painoarvoa yleville filosofisille totuuksien maalauksille.
Tälläinen käsitys minulle tuosta pamfletista tulee pikaisella selaamisella.
- Liittynyt
- 25.7.2005
- Viestejä
- 3 931
- Ikä
- 43
Huippu-urheilun muutostyöryhmä nautti 2 v ajan 10.000 € kuukausipalkkoja ja autoetua. Tuloksena oli 40-sivuinen raportti. Rahaa hommaan paloi yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.
Oliko tämä se "ruskea kirja" sitten? :face:
"
Apu-lehti kertoo, että muutosryhmän työ tuli maksamaan 2,5 miljoonaa euroa. Se on kolme ja puoli kertaa kohutun Pekka Himasen raportin verran.
Avun mukaan työryhmän jäsenet nauttivat pari vuotta autoetua ja 10 000 euron kuukausipalkkaa. Tuloksena oli 40-sivuinen raportti.
"
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013022616722253_uu.shtml
Oliko tämä se "ruskea kirja" sitten? :face:
"
Apu-lehti kertoo, että muutosryhmän työ tuli maksamaan 2,5 miljoonaa euroa. Se on kolme ja puoli kertaa kohutun Pekka Himasen raportin verran.
Avun mukaan työryhmän jäsenet nauttivat pari vuotta autoetua ja 10 000 euron kuukausipalkkaa. Tuloksena oli 40-sivuinen raportti.
"
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013022616722253_uu.shtml
- Liittynyt
- 25.7.2005
- Viestejä
- 3 931
- Ikä
- 43
Tuota joo. Kysyn vain että eikös tuosta huippu-urheilun muutosraportista voisi saada rahoja takaisin näiltä asiantuntijoilta, jotka eivät ole tilanneet mitä on sovittu, vai lienevätkö rahat jo bajamajasaarten pankkitileillä?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013022616721809_uu.shtml
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013022616721809_uu.shtml
- Liittynyt
- 9.5.2008
- Viestejä
- 3 228
Kyllähän huippu-urheilun tutkija ilman muuta tarvitsee mm. autoedun ja 10 000€/kk liksaa. On jotenkin uskomatonta mihin kaikkeen valtio suostuu kun oikeet tahot kysyy.
edit: Tuolla Himasella on ollut vissiin muitakin samankaltaisia juttuja, jossa on saanut valtiolta suurehkoja summia rahaa tekemättä käytännössä mitään konkreettista sen rahan eteen. Siitä oli jossain juttua silloin kun tuo 700 000€ tutkimustilaus ensi kerran tuli julki, en muista vaan enää missä...
edit: Tuolla Himasella on ollut vissiin muitakin samankaltaisia juttuja, jossa on saanut valtiolta suurehkoja summia rahaa tekemättä käytännössä mitään konkreettista sen rahan eteen. Siitä oli jossain juttua silloin kun tuo 700 000€ tutkimustilaus ensi kerran tuli julki, en muista vaan enää missä...
Deleted member 50104
Sitä en käsitä, miksi raportin sivumäärä pitää aina mainita, onko se joku laadun mittari?
- Liittynyt
- 9.5.2008
- Viestejä
- 3 228
Ei varmaan laadusta suoranaisesti, mutta kyllä sivumäärä kertoo jotain tutkimuksen laajuudesta ja sitä voi taas suhteuttaa tuohon hintaan. Olettaisi, että 2 vuoden aikana saisi aika paljon laajemman tutkimuksen aikaiseksi. Kaikissa ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä on käytännössä enemmän sivuja kuin tuo 40, niitä tehdään 0,5-1v opiskelun + töiden ohella ja niistä ei käytännössä kukaan saa rahaa.
Deleted member 50104
Sinänsä kyllä alasta riippuen väitöskirjankin saa tehtyä alle 50-sivuisena.
- Liittynyt
- 28.12.2006
- Viestejä
- 12 893
no kyllä sivumäärä vähän kertoo kuinka syvällisesti aiheeseen on voitu paneutua. Jos arskan bodybuilding raamattu olisi 700 sivun sijaan 40 sivua niin jokainen varmaan voi arvata että jotakin on jouduttu karsimaan.
Tottakai aihetta on voitu käsitellä syvällisesti jossain palavereissa mutta silloin pitäisi varmaan olla maininnat palaveri muistioista ja ohjeistuksista.
Tottakai aihetta on voitu käsitellä syvällisesti jossain palavereissa mutta silloin pitäisi varmaan olla maininnat palaveri muistioista ja ohjeistuksista.
- Liittynyt
- 25.7.2005
- Viestejä
- 3 931
- Ikä
- 43
Uutisoinnista käy sivumäärän lisäksi ilmi myös tilaajien ilmeinen tyytymättömyys raportin sisältöön, jolloin teoksen lyhyys on omiaan kärjistämään tapausta entisestään.
Deleted member 50104
Tuon kyllä huomasin, mutta lähinnä kummaksutti uutisointi, jossa sivumäärä oli nostettu isosti esiin ja laskettu sivulle hintaa. Tiivis 30 sivuinen raportti täyttä timanttia on varmasti vaikeampi tehdä mitä 200 sivua paskaa, johon on kerätty tietoa sieltä täältä pirstaleisesti.
- Liittynyt
- 25.7.2005
- Viestejä
- 3 931
- Ikä
- 43
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288543820720.html?pos=ksk-trm-uuti-ostu
BOOM. Rahat takaisin, prkl.
"Emeritusprofessorilta harvinaisen tyly tuomio Himaselle Pohjalaisessa: ”Jättipalkkio opiskelijan keskinkertaisella seminaariesitelmällä”
Proffa tykittää.
EDIT: No eipä hän saanut kuin 50.000 €, mutta on sekin nyt hurja summa. Ja minne ne loput tallennettiin? Credit Suisse?
"Himanen sai selvityksestään jättipalkkion [50 000 euroa], Uusikylä kirjoittaa."
BOOM. Rahat takaisin, prkl.
"Emeritusprofessorilta harvinaisen tyly tuomio Himaselle Pohjalaisessa: ”Jättipalkkio opiskelijan keskinkertaisella seminaariesitelmällä”
Proffa tykittää.
EDIT: No eipä hän saanut kuin 50.000 €, mutta on sekin nyt hurja summa. Ja minne ne loput tallennettiin? Credit Suisse?
"Himanen sai selvityksestään jättipalkkion [50 000 euroa], Uusikylä kirjoittaa."
Tuo raportti nyt ei kyllä taida kovin timanttia olla: http://www.noc.fi/@Bin/6112727/HuMu_loppuraportti_www.pdf
Kuvat ja muut sivuasettelut pois ottamalla raakaa tekstiä tuossa raportissa on luultavasti noin 10 sivua.
- Liittynyt
- 10.5.2005
- Viestejä
- 3 858
