No mutta onhan siinä kuitenkin eroa jos joku koirarotu aiheuttaa jatkuvasti äärimmäisiä vaaratilanteita.
Niin kauan kuin tavalliset ihmiset saavat hankkia minkä tahansa monsterin lemmikikseen tulee aivan varmasti olemaan ongelmia.
Olisi ehkä hyvä jos säädetään laki tähän tapaan: "Kaikkien yli 35-kiloiseksi kasvavien koirarotujen hankkimiseen vaaditaan asianmukainen koulutus kyseistä rotua kasvattaneen kennelinpitäjän ohjauksessa."
Nimittäin dominanssi eli suomeksi sanottuna nokkimisjärjestyksen selvittäminen aiheuttaa ne kaikista pahimmat tilanteet. Eikä maallikko pysty toimimaan näissä tilanteissa tehokkaasti.
Miten määrittelet ongelman? Onko ongelma, jos koira puree vai vasta sitten, jos tulee isompi haava?
Tilastoiduista puremistapauksista ei löydy juurikaan eroja koirarotujen välille vaikka pieniä eroja rotujen agressiivisuudessa ja oppivaisuudessa onkin tutkittu olevan. Kaikki rodut purevat lähes yhtälailla. Toiset saavat vain aikaan enemmän vahinkoja purressaan kuin toiset.
Roduille muodostuu maine historian ja tapahtuneiden vahinkojen avulla. Lehdistö vielä lisää vettä myllyyn ja kannustaa stereotypioita. Tietynlaiset ihmiset lukevat lehtiä ja uskovat tähän maineeseen ja osa heistä hankkii koiran rodun maineen mukaan. Koirat päätyvät henkilöille joiden mielestä on ok, että se oma koira on tappajarotu. Tälläiset ihmiset saavat lisää vahinkoja aikaan koirillaan.
"Koira-ajokortti" on kaunis ajatus, mutta tuskin poistaisi ongelmaa. Aivan kuten liikenteessäkin, käyttäytyminen muuttuu siitä inssiajosta. Kuka tahansa voi feikata käyttäytymismallin sellaiseksi, että asenne koiran hankintaan olisi OK. Kortti saadaan ja asenne muuttuu ja hankitaan egonpönkittämishurtta.
Se riittänee, että kennelit ja kasvattajat tuntisivat vastuunsa. Voisiko tätä kenties jotenkin valvoa.
En sitten tiedä onko tässä suuria eroja amstaffin ja staffin välillä.
Rotukuvausten mukaan amstaffi on palveluskoiramaisempi ja staffi seurakoira. En ole tutustunut uusiin staffeifin niiden ollessa yksin kotona, joten mitään varmaa en tuohon voi sanoa :D Jokainen staffi johon olen tutustunut on ottanut minut täysin varauksetta vastaan ja tarjonnut (yrittänyt) totaalisen naamapesun. Amstaffiyksilöihin en ole kunnolla tutustunut.
Tuon jälkimmäisen net virgin ei varmaan noin tarkoittanut, vaan että menee sinne "kauppaan" tutustumaan. Ei mitään heräte ostoksia vaan katsomaan paikan päälle millainen otus on kyseessä jne. Pelkästään lukemalla ei kannata mitään ostaa.
Juu, tuo Net Virgin kirjoitti kyllä niin kovaa asiaa tuossa seuraavassa postissaan, että varmaan tulkitsin kommentoimani kohdan väärin.
Sosiaalistaminen on koiran kasvatuksen tärkein vaihe rotuun katsomatta. Pentu tarvitsee
positiivisia kokemuksia eri-ikäisistä koirista ja ihmisistä ja tarvittaessa vielä muista eläimistäkin.
Staffit ja amstaffit on kyllä hienoimpia koiria mihin oon tutustunut 
Eivät sovi semmoisille ihmisille jotka ei pidä isoista kokonaamapusuista ;) Tuo meidän poika on vielä pentu ja älyttömän villi ja eläväinen, mutta semmosia ne on kuulemma melkein kuoppaan asti. Kyllä koiralla pitää olla mun mielestä luonnetta. Tarviiko koiralla aina ollakkaan helppo luonne? Sen pitää olla koira!! Jos helppoutta haluaa, niin voi ottaa vaikka akvaarion. Sen jälkeen kun on tuo kaheli tornaado on meille tullut, on suun pielet ollut 10000% enemmän ylöspäin, eikä reiät sängyssä, syödyt kukat, kalutut kännykät yms. ole niin merkityksellisiä 
