Sotahistoriaa

10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Itse olen hyvin kiinnostunut sotahistoriasta. Ennen kaikkea toinen maailmansota on ollut erityisen kiinnostuksen kohteena jo kakarasta saakka. Yhdyn ketjun aloittajaan siinä, että Saksan asevoimissa on jotain kiehtovaa. Varsinkin Waffen-SS:n eliittidivisiooniin olen yrittänyt perehtyä. Toisaalta myös vanhempi sotahistoria, kuten Napoleonin sodat ovat kiinnostaneet paljon. Sotilasperinteet eli paraatit, kunniamarssit, liput, univormut jne ovat myös kiinnostaneet jo pitkään.

On vielä pakko puuttua tähän keskusteluun "natsiarmeijasta". Vaikka Saksan poliittinen järjestelmä oli mikä oli, se ei silti poista tosiseikkaa, että saksalainen sotilas ylsi melkoisiin sankaritekoihin toisen maailmansodan aikana. Kukaan historiaa tunteva ei voi kiistää esim. Heerin ja Waffen-SS:n taistelun urheutta itärintamalla. Ja voittajathan kirjoittavat historian: sen huomaa siinä, että ensiksi nostettiin esiin. saksalaisten sotarikokset, eikä esim. Puna-armeijan toimeenpanemaa Katynin joukkomurhaa.
 
Voi helvetti kun jotkut osaa olla tekopyhiä. Ei siinä mitään pahaa ole että toisen maailmansodan tapahtumat kiinnostaa. Ne tapahtumat on historiaa jota kenenkään ei tule unohtaa.
 
Huoh, mä sanon tämän ny kerran ja hei kuuntele tarkkaan Juustonaksu: "Jos ei kiinnosta aihe, niin älä postaile tänne". Mä en ala vänkäämään ja pilaamaan tätä threadia omasta puolestani väittelemällä, tiedän ettei se johda mihinkään. Eli pysýtään aiheessa.
Ps. hienoa, että täällä osa ymmärtää threadin tarkoituksen, mielestäni sotahistoria on erittäin kiehtova ja monimuotoinen tieteenala
 
Aivan, Hitler ja hänen natsiarmeijansa, siinä vasta oli hienoa porukkaa. :jahas:

Saksalaiset varsinkin ovat erittäin ylpeitä maansa historiasta.

Massoja liikuttavia hirveitä ideologioita unohtamatta - suorituskykyä, perustamisen nopeutta ja organisoinnin onnistumista tarkastellessa Natsi-Saksan asevoimat todella olivat voittojen vuosinaan kunnioittamisen arvoiset.
 
Suosittelen lukemaan kirjan Aivan tavallisia rivimiehiä - 101. Reservipoliisipataljoona. Aika rankkaa tekstiä, mutta selventää hieman tuon ajan ilmapiiriä "rivimiesten" keskuudessa. Tuossa googlattuna lyhyt selitys kirjasta: http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/antisem/holotamu.html

Hyvä linkki. Toivottavasti tällainen teksti saa ihmiset ajattelemaan. Nykypäivänäkin esiintyy vaan aika paljon "muukalaisvihaa" eri muodoissaan. Ongelma ei todellakaan ole kovinkaan uusi, toivottavasti historia ei toista itseään :piis: vaikka kaikkihan me tiedetään että toistaa se..
 
Huoh, mä sanon tämän ny kerran ja hei kuuntele tarkkaan Juustonaksu: "Jos ei kiinnosta aihe, niin älä postaile tänne".

Kiinnostaa, kiinnostaa. En kai muuten olisi tätä keskustelua alunperin avannutkaan ? Älä nyt siellä suotta huokaile jo. Keskustelu avattiinkin vasta tovi sitten ;) Koitin vain takoa sulle sitä, että nuo raa'at tilannekuvat ovat turhia. Jään innolla odottamaan foorumilaisten keskustelua Saksan armeijan hienoudesta.
 
Olen sotahistoriani hyvin lukenut ja aion lukea lisää. Kunhan laitos avautuu siviileille, aion myös ehkäpä hakea?? Kadetiksi ei enää tällä iällä mennä. Lomalle varattu 16 DVD.n kokoelma The World At War.

Edit : kaikille niille, jotka Saksaa haukkuvat. Muistin virkistämiseksi. Olimme aseveljiä ja ilman Saksan sotamateriaali, miehistö, ase ja ruoka-apua. Täällä todennäköisesti kirjoitettaisiin kyrilisin kirjaimin. Kiitos Rytille siitä , että omiin nimiinsä teki sopimuksen, joka edellä mainitut avustukset mahdollisti.

Natsi Saksan juutalaisvainot ovat sitten taas synkintä aikaa ihmisen historiassa. Kyllähän se Stalinkin muutaman kymmenen MILJOOONAA Neuvostoliittolaista myös hengiltä päästi.
 
Kopioin tänne toiselle foorumille postaamani jutun (on varmasti minun kirjoittamani ;)), joka omalla tavallaan liittyy sotahistoriaan: miksi brittien kaartinrykmentit käyttävät monista hullunkurisia karhunnahkapäähineitä?

Karhunnahkapäähineiden historia liittyy erityisesti 1600-luvulla syntyneeseen eliittiaselajiin eli krenatööreihin. Krenatööri olivat erikoistuneet heittämään alkeellisia "käsikranaatteja" ja heillä oli päähineinä usein paavin mitraa muistuttavia näyttäviä lakkeja. Vähitellen krenatöörit alkoivat käyttää korkeita turkislakkeja ja näyttävyytensä vuoksi heitä alettiin suosia paraateissa. Turkislakeissa oli myös otsan korkeudella metallista tehty tunnus, yleensä joukko-osaston merkki tms.

Britanniassa karhunnahkapäähineiden käyttö oli sallittua ainoastaan krenatöörikomppanioille ja lakit olivat nykyista pienempiä. Kaartien karhunnahkalakkien käyttö on peräisin Waterloon taistelusta. Tuolloin Napoleonin Keisarillisen kaartin krenatööreillä oli todella massiiviset karhunnahkapäähineet. Napoleonin kaarti joutui taisteluun 1st Foot Guards-rykmenttiä vastaan ja britit saavuttivat voiton voittamattomana pidetystä kaartista. Palkinnoksi tästä kaartille annettiin oikeus käyttää karhunnahkapäähineitä, merkkinä vihollisen lyömisestä. Kuitenkin samalla kaartin nimi piti muuttaa ja siitä tuli 1st Grenadier Regiment of Foot Guards eli lyhyemmin Grenadier Guards. Pian myös Coldstream- ja Skottilaiskaarti saivat oikeuden käyttää päähineitä (Irlantilais- ja Walesiläiskaartit perustettiin vasta 1900-luvun puolella).

Kaartit voi helposti tunnistaa päähineissä olevasta sulasta: Krenatöörikaartilla on valkoinen sulka vasemmalla puolella päähinettä, Coldstreamilla punainen oikealla, Skottilaiskaartilla ei sulkaa, Irlantilaiskaartilla turkoosi oikealla ja Walesilaiskaartilla valkoinen-vihreä-valkoinen sulka vasemmalla. Upseerien päähineet ovat miehistöä korkeammat.


2007FootGuards.jpg
 
Hieno posti Judohemmo :)
Monesti kun sanon, että Adolf Hitler on varsin ihailtava persoona objektiivisesti ajateltuna, niin ihmiset katsovat minua hirveän kieroon, Hitler on jäänyt mieleen asiasta tietämättömille vain sekopäisenä sadistina, mutta todellisuus on että Hitlerin persoona oli hyvin monivivahteinen, julkisuuskuvan tuimaeleisestä ja voimakastahtoisesta tyrannista kuoriutui sen ulkopuolella usein hellä, rauhallinen ja hyvin tunteellinen persoona.

Hitlerillähän oli koira Biondi josta hän piti mm. koko maailmansodan ajan erittäin hyvää huolta, hän saattoi hoivaa ja helliä koiraa pitkiäkin aikoja rauhoittaakseen itseään päivän tapathumista. Samoin hän oli kasvissyöjä, eikä hän voinut sietää lihaa, sillä hänen edesmennyt rakastettunsa Geli Raubal oli vegetaristi, ja hänen kuolemansa 1930-luvun alussa sai Hitlerin kunnioittamaan hänen muistoaa. Askeettinen Hitler puhui jatkuvasti terveellisten elämäntapojen noudattamisesta.
Hitler vain loi itselleen omanlaisensa julkisuuskuvan, jollaisena me hänet tunnemme. Harvoin on politiikassa nähty yhtä voimakasta esiintymistä, on mielenkiintoista kuinka pummina elellyt ja korpraalina palvellut koulun kesken jättänyt ja vankilatuomion saanut henkilöä pystyi lumoaamaan niin totaalisesti maansa väestön ja tulemaan suurvallan diktaattoriksi. Sellaisessa persoonassa on jotain hyvin puoleensavetävää, tässä muutamia hitlerin puheita:on hyvä muistaa, että Hitler osasi pitää puheitaan niin isoille massoille, kuin tiedemiesryhmälleen tai kenraalijoukolleen, puheet raivokkaista kiihotuspuheista aina rauhalliseen esitelmöintiin onnistuivat häneltä hyvin luonetvast, Hitler onkin varsin ääriesimerkki siitä mihin hyvillä puhelahjoilla voi työelämässä päästä.
http://www.youtube.com/watch?v=_Q-6H4xOUrs
http://www.youtube.com/watch?v=-KgJQUXr2Ws&feature=related, tässä hieman pidempi puhe.
http://www.youtube.com/watch?v=lhVM0HmGado&feature=related
kuvia:
hitler-at-dortmund.jpg

Hitler_Reichstag_Ovation_1938.jpg

HitlerPlatform~newURL~c~R50~TL.JPG
 
Miettikääpä, mikä on noiden hienojen univormujen ja peltimerkkien tarkoitus. Varmaan herättää muissa kunniotusta, yhtenäistää ja luoda sosiaalista painetta ja ihan vaan yleisesti saada ihmiset uhrautumaan jonkun ideologian tai muun paskan takia tai ainiin, ihan vaan rahan takia. Niin ja onhan ne osaa auktoriteettirakennelmaa, univormusta voi päätellä ihmisen "arvon".
 
Laitan sitten Napoleon Bonapartesta vielä, että ihmiset täällä huomaavat, että täällä voidaan myös puhua muustakin kuin natsi-saksasta vaikka se kiehtova alue onkin:
Napoleon Bonaparte, tuo kuuluisa Ranskan keisari 24vuotiaana jo kenraali ja taitaa yhä edelleen olla yksi maailman kautta aikojen nuorimmista kenraaleista:
Erinomaisen strategisen silmän ja ovelan taktikon maineessa oleva Napoleon loi Ranskan armeijasta kyseisen ajan mahtavimman armeijan. Napoleon oli sotilasjohtajan aikaansa edellä, hän osasi käyttää oveluutta hyväkseen paremmin kuin kukaan muu, hän ymmärsi yllätyksen luoman edun merkityksen. Hänhän oli erikoistunut nimenomaan tykistöupseeriksi jonka voimaa hän käytti häikäilemättömästi hyväkseen. Hänen onnistui monta kertaa kukistaa jopa moninkertainen vastustajan armeija.

Hänen luomansa lainsäädäntö on yhä käytössä useissa maissa. Hän organisoi uudelleen Ranskan koulujärjestemän, kehitti useita tieteenaloja, rakensi Euroopan ensimmäisen lennätinjärjestelmän, otti ensimmäisenä käyttöön joukkorokotukset isorokkoa vastaan, rakensi useita kaupunkeja ja sairaaloita sekä perusti Ranskan keskuspankin, voidaan puhua uudistajasta joka oli paljon muutakin kuin pelkkä sotilasjohtaja.

Napoleonin pienikokoisuudelle on myöhemmin naurettu, mutta sen ajan ranskalaisten keskipituus oli n.165cm, napoleon oli itse 168cm eli hieman normaalimittaista pidempi.

Napoleonin hämmästyttävän nykyaikainen taktinen osaaminen teki hänestä lähes koko Euroopan hallitsijan, mutta hyökkäys Venäjälle koitui hänen kohtalokseen. Kyseiselle ajalle valtava 600 000 hengen armeija kutistui 75000 vahvuiseksi Napoleonin palattua takaisin Venäjän matkaltaan, tämä oli karu esimerkki kuinka tärkeässä roolissa huolto on sodankäynnissä, polttoaineita ja varusteita tarvisevat kaikki. Tuohon aikaan ei vielä osattu organsoida (eikä kyllä vielä II maailmansodan aikaankaan) näin mittavalle armeijalle riittävää huoltoa ja myös ei ymmärretty valtavien välimatkojen tuottamia ongelmia. Useinhan oli vielä 1800-luvulle tyypillistä hankkia esim. ruokaa armeijalle valloitetuista kaupungeista, mutta Venäjän poltetun maan taktiikka esti tämän mahdollisuuden hyväksikäytön.
Napoleon Bonaparte:
http://www.youtube.com/watch?v=qfiVhnyzSEI
yleisesti taustatietoa Napoleonin valtaannoususta ranskan vallankumouksen myötä:
http://www.youtube.com/watch?v=6EvakM9Waus&feature=related

Kuvia:
napoleon.jpg

napoleon-781366.jpg

Napoleon_Bonaparte.jpeg
 
Itekin tulee luettua paljon sotahistoriaa. Ja ne jotka on joskus pelannut tietokoneella tai pleikalla sotapelejä tai väkivaltapelejä ja tykännyt siitä, voi olla ihan hiljaa jos joku tykkää lukea sotahistoriasta.
 
Itse en jaksa mitään tietokirjoja sodista lueskella, mutta tykkään kyllä esimerkiksi Esa Anttalan kirjoista, joissa kerrotaan dokumentaarisesti kaukopartion tehtävistä. Samaten Reino Lehväslaihon kirjoja on tullut luettua. Eli Suomen sodat kiinnostavat näin naistakin.
 
Anttalasta ja Lehväslaihosta on matkaa dokumentaariseen kirjoitukseen. Etenkin Lehväslaihon kirjat on kirjoitettu pitkälti värikynillä, tarkoituksena kirjoittaa ennemmin viihdyttävä romaani kuin dokumentaarinen kertomus.

Ehdottomia sotahistorian harrastajan luettavia kirjoja edellä mainittuihin tapahtumiin liittyen ovat ainakin Anthony Beevorin Berliini ja Stalingrad -raamatut ja SS-eliittidivisioonien historiasta George Steinin Waffen-SS. Beevorin teokset kertovat realistisen kylmästi WW2:n järjettömyydestä ja laajuudesta sekä Neuvostoliiton että Saksan näkökulmasta, erityisesti Stalingradin luettua ymmärtää miksi Venäjän valtaaminen on aina epäonnistunut. Lisäksi John Keeganin teos Sodankäynnin historia on erittäin mielenkiintoinen teos sodankäynnin kehittymisestä aina alkuperäiskansoista nykyaikaan.

Itselläni seuraavana työn alla Teloitettu totuus. On ollut mielenkiintoista seurata keskustelua suomalaisten rintamakarkurien mahdollisista teloituksista ja Huhtiniemen kaivauksista. Onneksi tästä maasta eivät aiheet lopu kesken, ei käy harrastajalla aika pitkäksi.
 
Anttalasta ja Lehväslaihosta on matkaa dokumentaariseen kirjoitukseen. Etenkin Lehväslaihon kirjat on kirjoitettu pitkälti värikynillä, tarkoituksena kirjoittaa ennemmin viihdyttävä romaani kuin dokumentaarinen kertomus.

Ehdottomia sotahistorian harrastajan luettavia kirjoja edellä mainittuihin tapahtumiin liittyen ovat ainakin Anthony Beevorin Berliini ja Stalingrad -raamatut ja SS-eliittidivisioonien historiasta George Steinin Waffen-SS. Beevorin teokset kertovat realistisen kylmästi WW2:n järjettömyydestä ja laajuudesta sekä Neuvostoliiton että Saksan näkökulmasta, erityisesti Stalingradin luettua ymmärtää miksi Venäjän valtaaminen on aina epäonnistunut. Lisäksi John Keeganin teos Sodankäynnin historia on erittäin mielenkiintoinen teos sodankäynnin kehittymisestä aina alkuperäiskansoista nykyaikaan.

Itselläni seuraavana työn alla Teloitettu totuus. On ollut mielenkiintoista seurata keskustelua suomalaisten rintamakarkurien mahdollisista teloituksista ja Huhtiniemen kaivauksista. Onneksi tästä maasta eivät aiheet lopu kesken, ei käy harrastajalla aika pitkäksi.


Joo mutta sehän siinä onkin, että luen mielummin kuvauksia sodasta viihdyttävämmässä muodossa kuin tietokirjana. Mutta jokainen tyylillään.
 
Muakin kiinnostaa sotahistoria aika lailla varsinkin talvi-ja jatkosota sekä natsi saksan vaiheet. Erityisesti waffens ss kiinnostaa koska se oli todistetusti aikansa parhaiten koulutettu sotilasjoukko
 
Hyvä linkki. Toivottavasti tällainen teksti saa ihmiset ajattelemaan. Nykypäivänäkin esiintyy vaan aika paljon "muukalaisvihaa" eri muodoissaan. Ongelma ei todellakaan ole kovinkaan uusi, toivottavasti historia ei toista itseään :piis: vaikka kaikkihan me tiedetään että toistaa se..
Niinpä. Sama kuvio toistuu melkein jokaisessa sodassa. Kannattaa lukea kirjoja myös tuolta toiselta osapuolelta. Esim. Raimond Kaugverin Neljäkymmentä kynttilää oli (muistaakseni) hyvä kirja. Ei ollut helppoa välissä olleissa maissakaan. Vuorotellen olivat eri maiden vainon ja puhdistusten kohteina.
 
Tuo miksi olen kiinnostunut ihmisen suorituskyvyistä ja koettelemuksista on selvä.
Sotatilanne on tilane jossa venytetään ihmisten kestokykyä äärirajoille niin fyyisesti kuin psyykkisestikin, pitkiä aikoja olemattomalla yöunella, vähäisellä ruoalla ja juomalla ja vaara joutua millä tahansa sekunnilla kuoleman omaksi, on vain puristettava se kuuluisa viimenenkin mehu itsesssään. Omatkin elämän pienet murheet tuntuvat pieniltä verrattuna mitä ihmiset ovat joutuneet kokemaan sodan aikana, arvostan kovasti kaikkien sotilaiden työpanosta jotka ovat menneet uhraamaan henkensä oman kansakuntansa puolesta joko pakolla tai pakottamatta. Tuli armeija-aikana monesti mietittyä mihin sitä oikein ollaan menossa jos ihan oikeasti sota syttyy, itseäni ärsytti suunnattomasti kutsunnoissa ollut esittelyvideo, jossa oli jokin virtuaalinen pelivideo "propaganda" filminä, aika naurettavaa verrata ihmisten tappamista johonkin videopeliin:down:

Tunnen suurta kunnioitusta etenkin oman maamme veteraaneita kohtaan, jotka saivat vielä kokea pahamaineisen puna-armeijan taistelutyylin, puna-armeijahan keskittyi kouluttaessaan jalkaväkeään nimenomaan lähitaisteluun, jossa lapiot, veitset, aseen perät ja pistimet näyttelivät oleellista osaa, sotiminen oli todella brutaalia. Samoin mahtavat tykistökeskitykset, valtavat ilmapommitukset(puna-armeija saattoi sylkeä yhden päivän aikana talvi-kuin jatkosodan suurhyökkäysten aikana niin paljon pommeja mitä suomen armeijalla oli käytössä yhteensä, venäläisillä myös ylivoimainen ilmaherruus!) ja mahtavat panssarivaunut tekevät suomen torjuntavoitosta lähes käsittämättömän. Haluan aidosti olla kiinnostunut näistä suorituksista kunnioittaakseni heidän muistoaan.

Mutta myös muualla maailmassa on tehty valtavia suorituksia ja juuri siksi olen yleisesti kiinnostunut sotahistoriasta, 1941 talvi Venäjällä oli melkoinen, itse kun -35asteen pakkasessa hytisin talvileirillä mietin usein että helpollahan minä vielä pääsin mitä saksalaiset kyseisenä talvena ja alkoi taas lämmittää:)
 
napoleon nuorin kenraali ja blaa blaa....
Kukas oli se Venäläinen lähes eläkeikäinen kenraali joka sitten löi natsa napoleonin joukot (vellihousut) tuusan nuuskaksi?
Hyökkäyssotaan lähtijät ovat kaikki järjestään sairaita ja perseennuolijat myös.
Jokaisen pellen vois listiä tyyliin mussoliini.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom