SITÄ päivää en unohda...

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Fabien
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
22.12.2002
Viestejä
390
Päivä, jolloin kaikki muuttui? Päivä jolloin tapahtui jotain, joka ei mielestä häviä? Oliko se 100kg penkistä, ensimmäinen mallashumala?, hätäinen eka kerta? , kirpaiseva ero rakkaasta? , rakastumisen ensipisto?

Siis päivä, joka ei muistoistasi häviä...
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Fabien sanoi:
Päivä, jolloin kaikki muuttui? Päivä jolloin tapahtui jotain, joka ei mielestä häviä? Oliko se 100kg penkistä, ensimmäinen mallashumala?, hätäinen eka kerta? , kirpaiseva ero rakkaasta? , rakastumisen ensipisto?

Siis päivä, joka ei muistoistasi häviä...

No ei kai kukaan unohda rakastumisen ensipistoaan....siis sitä kun rakkauden rynnäkkökiväärini ampui sarjatulta viattomaan uhriinsa.
 
Heti otsikkoa lukiessani tuli mieleen sellainen päivä(t) jolla on ollut suurin vaikutus elämääni tähän mennessä on kun äitini kertoi kuolevansa. Ja seuraavat kaksi päivää viellä mitä äitini eli. Eli näitä kolme päivää en koskaa tule unohtamaan vaikka joskus tuntuu siltä että edes hieman niitä voisi unohtaa.
Seuraavana tulee mieleen taas toisenlainen käännekohta elämässä jonka päivän kanssa muistan täydellisesti. Kun kohtasin isäni 15vuoden eron jälkeen ja siitä lähti ikuinen ystävyys ja kaveruus elämässäni. Ja tämän tapaamisen vaikutukset ovat tuonneet kuitenkin minulle todella paljon asioita elämässäni joista vaan voin olla kiitollinen.

Sitten tulee mieleen muutamia vähäpätöisempiä asioita jotka kuitenkin ovat varmaan muistissani ikuisesti.
-No se eka klassinen tuheron saanti kerta ja varsinkin se miehekän olo sen jälkeen :D
-Eka ukkometso saalina metsällä
-ensimmäisen kerran kun näin karhun luonnossa
-ensimmäinen kerta practical kisoissa palkinto korokkeella
Onhan niitä saavutuksia ja tapahtumia elämässä jotka jää mieleen varsin hyvin mutta vain tuolla äitini kuolemalla ja isäni tapaamisella on ollut ne suurimmat merkitykset että olen tässä ja nyt ja sellaisen kuin olen.
 
Mukavista tulee ekaksi tulee mieleen nykyisen tyttöystävän tapaaminen viime kesänä. Ikävämpiä muistoja on esim keväisestä leikkauksesta ja sen jälkeisistä kompliikaatioista. Onneksi nekin on jo kaukana takana päin, ja treeni kulkee taas paremmin kuin koskaan. :)
 
Se hetki kun astuin uuden asuinmaani kamaralle toiselle puolelle maapalloa. Kaikkii jäi Suomeen, muistot, vanhemmat, sukulaiset ja kaverit. Silloin tuntui aika upealta ja kauhealta yhtäaikaa.
 
Sven Hassel sanoi:
Se hetki kun astuin uuden asuinmaani kamaralle toiselle puolelle maapalloa. Kaikkii jäi Suomeen, muistot, vanhemmat, sukulaiset ja kaverit. Silloin tuntui aika upealta ja kauhealta yhtäaikaa.

Noh eipä se noin nykyään enää ole internet-ajalla. Kaveri lähti singaporeen ja sama vittuilu jatkui. Nyt vaan MSN messengerin välityksellä. Terveisiä vaan jos luet tän =).
 
Tämän päivän muistan pitkään. Tyttöystävän menkat alkoi sittenkin muutama tunti sitten. Oli parina edellisenä yönä vahan nukkumisvaikeuksia.
 
kiewi sanoi:
Noh eipä se noin nykyään enää ole internet-ajalla. Kaveri lähti singaporeen ja sama vittuilu jatkui. Nyt vaan MSN messengerin välityksellä. Terveisiä vaan jos luet tän =).

Totta, mutta ota huomioon että joka ikisessä maailmankolkassa sitä 2 megan laajakaistaa ei ole heti saatavilla. Kun ei pariin kuukauteen kuule pahemmin suomea ja sähköpostin voi vilkaista kerran viikossa niin se voi tuntua erilaiselta. Jos olet ollut ulkomailla pidemmän aikaa niin ymmärrät mitä tarkoitan, internet on huono korvike oikeille ihmisille. No pun intended.

Ja onhan minulla tietenkin nyt laajakaista niin voi surffata Suomessa vaikka joka päivä :D
 
Fabien sanoi:
Siis päivä, joka ei muistoistasi häviä...
Prätkällä soratiellä nurin. Vauhtia 110 km/h ja varusteina tennarit, verkkarit, t-paita ja kypärä. Muistettavan tästä tekee se kun kivi (rajapyykki) meni 50 cm päästä päästä.
 
Ensimmäinen kunnon krapula. Kolmen päivän putken jälkeen. Niitä paria päivää en unohda. Suhinaa, naamoja, ääniä, hikeä, liskoja, tärinää...ei vittu :urjo:
 
Päivä jolloin sain ylioppilaslakin, kaikki meni sinä päivänä putkeen, aurinko paistoi, ihmiset olivat iloisia ja illan ohjelma täydellinen :D

Negatiivisista päivistä yksi on ylitse muiden, olkapään totaalinen hajoaminen harrastuksen parissa. Luulin että se oli siinä sitten ,ei urheilua ikinä enää :itku: No onneksi kirurgini oli varsinainen ihmemies ja rakenteli olkapääni osista kuntoon :thumbs:
 
Sitä päivää kun pääsin pois intistä. Minä ja sen paikan ajatusmaailma ei oikein sovittu yhteen. 362 päivää silkkaa kärsimystä. Se päivä oli kyllä aika ikimuistoinen.
 
1.Hyvin hyvin läheisen ihmisen kuolema pari vuotta sitten.
2.WTC
 
Ankka sanoi:
Prätkällä soratiellä nurin. Vauhtia 110 km/h ja varusteina tennarit, verkkarit, t-paita ja kypärä. Muistettavan tästä tekee se kun kivi (rajapyykki) meni 50 cm päästä päästä.

Oli aika lähellä, ettei ollu viimenen päivä, jonka muistat :eek:

Itellä parhaiten muistissa ekat treffit tyttöystävän kanssa :haart: :love: sekä päivä jolloin pääsin pois armeijasta :kippis1:
 
Se paiva on kylla jaanyt mieleen kun ekaa kertaa astuin ulkomaan kamaralle lentokoneesta. Ei tiennyt uskoako todeksi vai ei.
Toinen paiva mika on jaanyt mieleen on kun ammuin ensimmaisen janiksen oman koiran ajuun. Ja sita paivaa en myoskaan ikina unohda kun hautasin vanhan, rakkaan ystavan eli tuon koiran jolle ammuin sen janiksen.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom