Sipilän loputon rohkeus....

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005462972.html

Juha Sipilä ja kuusi entistä pääministeriä avautuvat nyt maan vaikeimmasta työstä: ”Selviytyminen on tehty melkein mahdottomaksi”, ”painetta aamusta iltaan”

Työtä vuorotta. Jatkuvaa riitelyä. Pilkkaa ja uhkailuja. Pääministerin työ kuulostaa lähes paskaduunilta. Juha Sipilä ja kuusi entistä pääministeriä kertovat nyt, millaista on elämä valtakunnan huipulla.


...... :eek: "ja ihan pakolla sinne mut laitettihin "

https://static.*******.net/uploads/2016/12/Maailman-paras-p%C3%A4%C3%A4ministeri-Juha-Sipil%C3%A4.jpg








-So its goes - (Those three famous words from Slaughterhouse-Five, by Kurt Vonnegut)
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Hyviä veljiä tai ei niin täältä länsisuomesta ei ainakaan ole pariin vuoteen enää löytynyt yhtään työtöntä joka oikeasti haluisi töihin ja olisi niitä oikeasti valmis tekemään.
Kaiken mailman joojoo porukkaa tulee haastatteluihin silloin tällöin kun työkköri pakottaa, sellaisilta joutaakin leikata.
Höpö höpö. Reilu 7% työttömyysprosentti ei edusta mitään pelkkää elämäntapatyöttömyyttä. Siihen päälle työvoimatoimiston pilipalikurssit, jotka eivät ole oikeaa työtä nähneetkään.
Ja mikä nyt oli Sipilän ansiota?
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005384055.html
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005006078.html
 
Höpö höpö. Reilu 7% työttömyysprosentti ei edusta mitään pelkkää elämäntapatyöttömyyttä. Siihen päälle työvoimatoimiston pilipalikurssit, jotka eivät ole oikeaa työtä nähneetkään.
Ja mikä nyt oli Sipilän ansiota?
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005384055.html
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005006078.html

https://juhanavartiainen.fi/2017/tyovoimavirrat-ja-rakenteellinen-tyottomyys/

Tuossa ihan järkevä kirjoitus aiheesta. Suomen ongelma on että maa on ihmisten lukumäärään suhteutettuna iso, joten maantieteellisesti työpaikat ja ihmiset eivät vaan aina kohtaa. Jos olisi tarjota duunia Espoosta ja Kemissä olisi sopiva kaveri vapaana, niin ei sinne niin vaan lähdetä jos on omakotitalo, lapset koulussa ja vaimo töissä.
 
Henkilökohtaisesti voin sanoa, että en tällä hetkellä tunne yhtään työtöntä henkilöä. En tiedä onko teidän lähipiirissänne sellaisia? Ja jos on niin mistä syystä? Ihan mielenkiinnosta kyselen.
 
Kohtuu monta fyysikkoa, kemistiä ja dippa-inssiä tunnen, jotka ei oo saanu alan töitä, ja eivät oo halunneet lähtä liukuhihnalle. Ei siis kannanotto yhtään mihinkään, vaan vastaus kysymykseen. Noiden on myös yleensä vaikea päästä esim. varastolle, kun kaikki tietää, että ne lähtee samantien, kun saavat parempaa duunia ja etsivät sitä koko ajan.

Luulen suurimman osan työttömistä olevan niitä, jotka on syrjäytyneet peruskoulun jälkeen. Prosentuaalisesti aika kova luku syrjäytyy suoraan peruskoulun jälkeen. Tai on kai ne syrjäytyneitä jo sitä ennen, mutta tilastoihin ei pääse ennen kuin täyttää 18.
 
Kohtuu monta fyysikkoa, kemistiä ja dippa-inssiä tunnen, jotka ei oo saanu alan töitä, ja eivät oo halunneet lähtä liukuhihnalle. Ei siis kannanotto yhtään mihinkään, vaan vastaus kysymykseen. Noiden on myös yleensä vaikea päästä esim. varastolle, kun kaikki tietää, että ne lähtee samantien, kun saavat parempaa duunia ja etsivät sitä koko ajan.

Luulen suurimman osan työttömistä olevan niitä, jotka on syrjäytyneet peruskoulun jälkeen. Prosentuaalisesti aika kova luku syrjäytyy suoraan peruskoulun jälkeen. Tai on kai ne syrjäytyneitä jo sitä ennen, mutta tilastoihin ei pääse ennen kuin täyttää 18.

Tuo on aika vaikea keissi. On koulutus jonka olettaaa oikeuttavan tiettyihin töihin, mutta ehkä ei ole työkokemusta tai osaamista niihin hommiin. Eräänlainen vääristymä siis todellisuuden ja omien uskomusten välillä. Veikkailisin että on suurin ongelma heti valmistumisen jälkeen useallakin alalla.

Tunsin itsekin pari siskon exää, joilla oli vaikeuksia työllistyä. Molemmilla akateemiset tutkinnon ja toisella jopa kaksi. Ongelmana oli kuitenkin tämä vääristymä todellisuuden ja omien uskomusten välillä. Ja tietenkin varakkaat vanhemmat, jotka mahdollistivat todellisuudessa tämän kikkailun. Tosin lienevät jo nyt töissä. En ole viiteen vuoteen kuullut kummastkaan mitään.
 
Tuo on aika vaikea keissi. On koulutus jonka olettaaa oikeuttavan tiettyihin töihin, mutta ehkä ei ole työkokemusta tai osaamista niihin hommiin. Eräänlainen vääristymä siis todellisuuden ja omien uskomusten välillä. Veikkailisin että on suurin ongelma heti valmistumisen jälkeen useallakin alalla.

Tunsin itsekin pari siskon exää, joilla oli vaikeuksia työllistyä. Molemmilla akateemiset tutkinnon ja toisella jopa kaksi. Ongelmana oli kuitenkin tämä vääristymä todellisuuden ja omien uskomusten välillä. Ja tietenkin varakkaat vanhemmat, jotka mahdollistivat todellisuudessa tämän kikkailun. Tosin lienevät jo nyt töissä. En ole viiteen vuoteen kuullut kummastkaan mitään.

Näillä mun kavereilla taisi olla suurimpana ongelmana huono ajoitus. Tai siis, eivät olleet sitä kaikista aikaansaavinta tai kunnianhimoisinta porukkaa ja sitten valmistuivat silloin, kun laman takia työllisyystilanne oli todella huono ja suurten irtisanomisten takia kohtuullisen työkokemuksen omaavat henkilötkin haki entry level -paikkoja, kun asuntolaina hönki niskaan. Ja jos ei vuoden kuluessa saa töitä, niin sepä on sitten aika lailla siinä. Kuka palkkaisi vuoden kortistossa notkuneen henkilön, kun voi ottaa samalla rahalla vasta valmistuneen, jolla tutkinnon asiat ovat tuoreempana muistissa? Muistan, kun 2012-2014 porukkaa valmistui, niin ne, joilla ei ollut suoraan työpaikkaa olivat melko peloissaan, koska siinä oli käytännössä muutamia kuukausia aikaa löytää töitä työttömyyden kasvaessa koko ajan, koska oli oikein hyvin tiedossa, että aika ajaa ohi, jos ei siinä ajassa onnistu.

Mitä olen jutellut meidänkin firman rekrytoijien kanssa, niin sanovat, että joka paikkaa hakee hirvittävä määrä henkilöitä, jotka ovat valmistuneet 2-3 vuotta sitten ja eivät ole tehneet alan töitä, tai monet eivät oikein mitään, tuona aikana. Ei niitä uskalleta sitten palkata, koska ylimääräinen riskihän se on työnantajalle.
 
Näillä mun kavereilla taisi olla suurimpana ongelmana huono ajoitus. Tai siis, eivät olleet sitä kaikista aikaansaavinta tai kunnianhimoisinta porukkaa ja sitten valmistuivat silloin, kun laman takia työllisyystilanne oli todella huono ja suurten irtisanomisten takia kohtuullisen työkokemuksen omaavat henkilötkin haki entry level -paikkoja, kun asuntolaina hönki niskaan. Ja jos ei vuoden kuluessa saa töitä, niin sepä on sitten aika lailla siinä. Kuka palkkaisi vuoden kortistossa notkuneen henkilön, kun voi ottaa samalla rahalla vasta valmistuneen, jolla tutkinnon asiat ovat tuoreempana muistissa? Muistan, kun 2012-2014 porukkaa valmistui, niin ne, joilla ei ollut suoraan työpaikkaa olivat melko peloissaan, koska siinä oli käytännössä muutamia kuukausia aikaa löytää töitä työttömyyden kasvaessa koko ajan, koska oli oikein hyvin tiedossa, että aika ajaa ohi, jos ei siinä ajassa onnistu.

Mitä olen jutellut meidänkin firman rekrytoijien kanssa, niin sanovat, että joka paikkaa hakee hirvittävä määrä henkilöitä, jotka ovat valmistuneet 2-3 vuotta sitten ja eivät ole tehneet alan töitä, tai monet eivät oikein mitään, tuona aikana. Ei niitä uskalleta sitten palkata, koska ylimääräinen riskihän se on työnantajalle.
Siinäpä oli aika täydellisesti tiivistettynä koko paska. Moni vanhempi ihminen joka on joskus saanut työpaikkansa marssimalla tehtaan ovesta sisään ja vain kysymällä töitä, ei tätä kuitenkaan ymmärrä sitten millään. Haukutaan veteläksi ja laiskaksi, eikä tajuta, ettei ole enää asiat kuten ennen. Kuvitellaan että johonkin paperitehtaaseenkin pääsee vaan kysymällä ja reippaalla asenteella.
 
Siinäpä oli aika täydellisesti tiivistettynä koko paska. Moni vanhempi ihminen joka on joskus saanut työpaikkansa marssimalla tehtaan ovesta sisään ja vain kysymällä töitä, ei tätä kuitenkaan ymmärrä sitten millään. Haukutaan veteläksi ja laiskaksi, eikä tajuta, ettei ole enää asiat kuten ennen. Kuvitellaan että johonkin paperitehtaaseenkin pääsee vaan kysymällä ja reippaalla asenteella.

Tämä on kyllä vaikea ongelma ratkaistavaksi. Kaipa sen ymmärtää että ihmiset katkeroituvat ja syyttävät sitten Sipilää, hallitusta tai mamuja. Ehkä hallituksen pitäisikin luoda ohjelma joka tunnistaisi nämä vähän reppanat väliinputoajat, jotka otettaisiin sitten tehokkaamman tuen piiriin. Auttaisi työnhaussa ja neuvoisi tekemään urapolun sinne unelma-ammattiin.
 
Ehkä hallituksen pitäisikin luoda ohjelma
No ei helvetissä enää yhtäkään ohjelmaa, koulutusta tai työpajaa enempää. Noi nyt ei auta paskan vertaa, paitsi saa tilastot näyttämään vähän paremmalta keinotekoisesti. Ongelma ei ole se, etteikö ihmiset osaisi hakea töitä. Ei siinä ole mitään neuvottavaa.
Ongelma on se, ettei enää meinaa olla työtä tarjolla johon pääsisi ilman helvetillistä määrää todistuksia, koulutusta ja kokemusta. Ja nekin paikat mitä on, jokaiseen satoja hakijoita. Työpaikkojen ilmoituksia kun lukee, ne vaatimukset on ihan käsittämättömiä yksinkertasiin hommiin.
Kaikkien pitäisi olla jotain sosiaalisen median ammattilaisia tekohymy naamalla innokkaasti pyrkimässä uralla eteenpäin ja kouluttautumassa. Tietysti pitää olla myös työturvakortti, tulityökortti, trukkikortti, hygieniapassi, armeija käytynä jne. Enää ei voi vaan olla varastomies ja nostella laatikoita kaikessa yksinkertaisuudessaan.
Ja hallitusta nyt on vähän helvetin helppo syyttää, kun ne todellakin tekee kaiken ihan päin persettä. Täysin todellisuudesta vieraantunutta porukkaa.
 
No ei helvetissä enää yhtäkään ohjelmaa, koulutusta tai työpajaa enempää. Noi nyt ei auta paskan vertaa, paitsi saa tilastot näyttämään vähän paremmalta keinotekoisesti. Ongelma ei ole se, etteikö ihmiset osaisi hakea töitä. Ei siinä ole mitään neuvottavaa.
Ongelma on se, ettei enää meinaa olla työtä tarjolla johon pääsisi ilman helvetillistä määrää todistuksia, koulutusta ja kokemusta. Ja nekin paikat mitä on, jokaiseen satoja hakijoita. Työpaikkojen ilmoituksia kun lukee, ne vaatimukset on ihan käsittämättömiä yksinkertasiin hommiin.
Kaikkien pitäisi olla jotain sosiaalisen median ammattilaisia tekohymy naamalla innokkaasti pyrkimässä uralla eteenpäin ja kouluttautumassa. Tietysti pitää olla myös työturvakortti, tulityökortti, trukkikortti, hygieniapassi, armeija käytynä jne. Enää ei voi vaan olla varastomies ja nostella laatikoita kaikessa yksinkertaisuudessaan.
Ja hallitusta nyt on vähän helvetin helppo syyttää, kun ne todellakin tekee kaiken ihan päin persettä. Täysin todellisuudesta vieraantunutta porukkaa.
Tämä. Ja sitten kun sulla on ne kaikki kortit ja koulutukset ja haet hommiin, missä niitä ei tarvita, niin oletkin ylikoulutettu. Siellä omassa kuplassaan monen on helppo kuvitella, että kaikki oon itte tehny ja se on vaan tahdosta kiinni, että joku on työtön. Tämän voi kertoa vaikka Nokian insseille, että kuule ihan oma syy kun teitä ex-nokialaisia on Oulu täynnä. Lisäksi työttömien määrä on edelleen pilipalikurssit mukaan lukien helvetin korkea ja paikkoja on auki alle 20 000. Sitä ei millään työtöntä piiskaamalla lopeteta. Itse kannattaisin tässä vaiheessa työnantajakulujen laskemista. Yrittäjyyden aloittamista jo onkin helpotettu, joka on hyvä juttu.
 
Yksi asia mikä on itselle ollut aivan mahdotonta ymmärtää, on työaikojen PIDENNYS. Ja eläkkeelle aina vaan myöhemmin. Mitä helvettiä, lyhyemmäksihän sitä pitäisi muuttaa, niin silloin useampi ihminen voisi tehdä sitä työtä. Kai tässä on jotakin mitä en sitten ymmärrä.
Mutta jos 16 hengen työmaalla jokainen tekisi edes 30min vähemmän, siinä olisi jo yksi työpaikka lisää. Tiedän, ei se noin yksinkertaista ole käytännössä, ainakaan kaikissa töissä, mutta tajuatte idean varmasti.
 
Tämä on kyllä vaikea ongelma ratkaistavaksi. Kaipa sen ymmärtää että ihmiset katkeroituvat ja syyttävät sitten Sipilää, hallitusta tai mamuja. Ehkä hallituksen pitäisikin luoda ohjelma joka tunnistaisi nämä vähän reppanat väliinputoajat, jotka otettaisiin sitten tehokkaamman tuen piiriin. Auttaisi työnhaussa ja neuvoisi tekemään urapolun sinne unelma-ammattiin.

Tilanne käytännössä puhtaasti eduskunnan luoma, niin ei tähän uusia toimia kaivata - päinvastoin, nykyiset lopetettaisiin, niin ongelma ratkeaisi. Ongelma Suomessa on se, että karkeasti sanottuna työssä käyvä ihminen joutuu tekemään 4h töitä, että voi palkata jonkun toisen tekemään tunnin töitä. Tämä tuhoaa etenkin matalan tuottavuuden töitä, joka on taas yksi suuri syy sen taustalla, että ihmisiä syrjäytyy. Jos tuo 4h vs 1h yhtälö saataisiin käännettyä vaikkapa 3h vs 1h tai jopa 2h vs 1h, niin tadaa! Tuo vaatisi sen, että verotusta ja lupapapereiden pyöritystä vähennettäisiin. Ei siis sitä, että perustettaisiin vielä seitsemäskymmenesneljäs komitea miettimään, että mitä lomakerallia vaativia tulonsiirtomekanismeja voitaisiin rakentaa, että saataisiin tukityöllistettyä ihmisiä.
 
Yksi asia mikä on itselle ollut aivan mahdotonta ymmärtää, on työaikojen PIDENNYS. Ja eläkkeelle aina vaan myöhemmin. Mitä helvettiä, lyhyemmäksihän sitä pitäisi muuttaa, niin silloin useampi ihminen voisi tehdä sitä työtä. Kai tässä on jotakin mitä en sitten ymmärrä.
Mutta jos 16 hengen työmaalla jokainen tekisi edes 30min vähemmän, siinä olisi jo yksi työpaikka lisää. Tiedän, ei se noin yksinkertaista ole käytännössä, ainakaan kaikissa töissä, mutta tajuatte idean varmasti.

Jos kaikkien palkkoja leikattaisiin samalla, niin sitten periaatteessa joo. Jos palkat pysyisivät samana, mutta työaikaa lyhennettäisiin (käänteinen KIKY), niin samalla rahalla saataisiin vähemmän asioita, eli tuottavuus laskisi, joka taas johtaisi siihen, että työ tehtäisiin siellä, missä se kannattaa tehdä, eli Suomen rajojen ulkopuolella.
 
Jos kaikkien palkkoja leikattaisiin samalla, niin sitten periaatteessa joo
Siis joo, tietty, jäi vaan mainitsematta. Mutta uskallan väittää että aika moni tekisi mielellään vähän lyhyempää päivää, vähän pienemmällä palkalla. Ei kaikki, mutta moni.
 
Siis joo, tietty, jäi vaan mainitsematta. Mutta uskallan väittää että aika moni tekisi mielellään vähän lyhyempää päivää, vähän pienemmällä palkalla. Ei kaikki, mutta moni.

Tuossa taas on valtion tasolla se ongelma, että veroprogression takia valtion verotulot tippuisivat, joten pitäisi "leikata" (eli korottaa veroja), joka taas tekisi lisää hallaa taloudelle, koska jo nyt EU-tasolla suomalaisten heikko ostovoima tippuisi entisestään. Tuppaa vaan ikävän järjestelmällisesti asiat palaamaan siihen, että verot on liian kovat ja jos jotain tehdään, niin se vaikuttaa verotuloihin ja...
 
Työpaikkojen ilmoituksia kun lukee, ne vaatimukset on ihan käsittämättömiä yksinkertasiin hommiin.
Kaikkien pitäisi olla jotain sosiaalisen median ammattilaisia tekohymy naamalla innokkaasti pyrkimässä uralla eteenpäin ja kouluttautumassa. Tietysti pitää olla myös työturvakortti, tulityökortti, trukkikortti, hygieniapassi, armeija käytynä jne. Enää ei voi vaan olla varastomies ja nostella laatikoita kaikessa yksinkertaisuudessaan.
.

Tässä. vaikkei liity enää Sipilään niin pakko kommentoida. Muutamia vuosia sitten hain ihan puhdasta downgradea omiin hommiin. Olisin halunnut sellaiseksi perus mikrotukihenkilöksi joka kävelee lisäämässä printtereihin papereita ja kloonaa koneen sinne sun tänne. Tällaiseen hommaan piti käydä kolmessa (3) haastattelussa. Ekana rekryfirma, sitten asiakasyritys ja lopulta pällitestit. Siinä kohtaa kun mulle sanottiin, että tää voi olla vähän turhan entry-tason homma, että he ei oikein usko mun pysyvän tässä, kiitos mutta ei kiitos. Voihelvetinkuustoista. Olisivat heti kärkeen kertoneet, että mulla on liikaa työkokemusta haettuun paikkaan. Menee näköjään molemmin päin. Heillä kyllä oli tiedossa, että olen vakituisessa työsuhteessa, joten mitenkään pakon perässä en ole hakemassa. Minä nyt en vaan hae uusia haasteita. Mielellään niin vähän kuin mahdollista työelämässä, muilla elämänsaroilla niitä kyllä haetaan ja niistä nautitaan.

Jos tossa sanot, että no kun ei vois vähempää kiinnostaa uudet prosessit ja tekniikat, en halua edetä mihinkään vaan tehdä jotain puolimielekästä helppoa työtä ja viettää laatuaikaa silloin kun en ole töissä. Tuohan olisi aivan karmee asia työnantajan puolelta, ei halua edetä, opiskella, kehittää, mikä hupiukko se semmonen on?

Mua ei kiinnosta työhaasteet ei sitten vittu millään tasolla. On koitettu nykyisessä paikassa hyvällä ja pahalla saada managerivastuuta ja olen kauniisti ja vähemmän kauniisti sanonut, että töitä riittää tässäkin ja varmasti pätevää väkeä on rekryttävissä. Palkkaa mä haluan toki aina lisää, mutta en vastuuta yhtään. Tämä kun ei ole mahdollista niin tyydyn nykyiseen palkkaan minimaaliseen stressitasoon, lomailen 6-9vko vuodessa ja nipstelen sitten arkielämässä tarvittavat rahat.
 
Mua ei kiinnosta työhaasteet ei sitten vittu millään tasolla. On koitettu nykyisessä paikassa hyvällä ja pahalla saada managerivastuuta ja olen kauniisti ja vähemmän kauniisti sanonut, että töitä riittää tässäkin ja varmasti pätevää väkeä on rekryttävissä. Palkkaa mä haluan toki aina lisää, mutta en vastuuta yhtään. Tämä kun ei ole mahdollista niin tyydyn nykyiseen palkkaan minimaaliseen stressitasoon, lomailen 6-9vko vuodessa ja nipstelen sitten arkielämässä tarvittavat rahat.

Pakko myöntää että vähän sama homma täällä. :)

Työtehtävät on kyllä tosi haasteellisia ja opiskelen jatkuvasti uuttakin, mutta olen tehnyt nyt 80% työviikkoa jonkin aikaa ja pitänyt vielä lisäksi saldovapaita ja palkattomia siihen päälle. Kivasti ehtii harrastaa, olla ja leikkiä lasten kanssa ja sitten vielä nukkua ja palautua kunnolla. En ole sairastellut (perusflunssia sun muita köhi) enää niin paljoa kuin aiemmin ja veroprogression ja firman bonarikäytäntöjen takia NETTOtulot vuositasolla pudonneet yllättävän vähän. Vähän vaikeeta se on keksiä kehityskeskusteluissa verukkeita lyhyemmän työviikon jatkamiselle, mutta kun mikään ei oikein motivoi tekemään pidempää niin minkäs teet!

Edit. Hirveästi en myöskään jaksa stressata pienemmästä eläkekertymästäni, koska epäilen koko eläkehimmelin kaatuvan ennen omaa eläkeikääni tai vähintään eläkeikä hilataan johonkin +70v tienoille niin en jaksa lyödä nyt betsejä sen puolesta että eläisin päälle ysikymppiseksi jotta kerkeisin sitten elämästä ja eläkkeestäni nauttimaan. En varsinkaan kun huomioi nuorisotyöttömyyden, automaation ja maahanmuuttajat (* en jaksa tätä ajatusta tässä sen enempää selittää, ehkä joku tajuaa mitä tarkoitan, ehkä ei).

Se on jotenkin sairasta, että tuntuu siltä että tietyssä palkkakategoriassa on ihan sama missä segmentissä sitä keikkuu, niin käteen jää jotakuinkin vähän enemmän tai vähemmän ja kun palkka ei ole "ihan paska" niin se jääkö sitten kuussa satku tai kaksi enemmän tai vähemmän ei kauheasti vaikuta mihinkään, sen pystyy aika iisisti sitten kompensoimaan kulutuksesta. Pitäisi joko nousta sinne oikeasti paljon tienaavien joukkoon, että saisi jotain merkittävää muutosta varallisuuteen, mutta siihen ei sitten taas perus asiantuntija(palkka)työssä hirveän helpolla nousta. Siis ehkä johonkin reiluun satkuun vuodessa.

Työttömillä on varmaan monella sama "tuloloukko" ja sen purkaminen on varmasti vaikeaa kun samassa himmelissä toisiinsa vaikuttaa ostovoima, verokertymä ja asunto(laina)pyramidi ja sen kautta jopa pankkien pystyssä pysyminen.
 
No ei helvetissä enää yhtäkään ohjelmaa, koulutusta tai työpajaa enempää. Noi nyt ei auta paskan vertaa, paitsi saa tilastot näyttämään vähän paremmalta keinotekoisesti. Ongelma ei ole se, etteikö ihmiset osaisi hakea töitä. Ei siinä ole mitään neuvottavaa.
Ongelma on se, ettei enää meinaa olla työtä tarjolla johon pääsisi ilman helvetillistä määrää todistuksia, koulutusta ja kokemusta. Ja nekin paikat mitä on, jokaiseen satoja hakijoita. Työpaikkojen ilmoituksia kun lukee, ne vaatimukset on ihan käsittämättömiä yksinkertasiin hommiin.
Kaikkien pitäisi olla jotain sosiaalisen median ammattilaisia tekohymy naamalla innokkaasti pyrkimässä uralla eteenpäin ja kouluttautumassa. Tietysti pitää olla myös työturvakortti, tulityökortti, trukkikortti, hygieniapassi, armeija käytynä jne. Enää ei voi vaan olla varastomies ja nostella laatikoita kaikessa yksinkertaisuudessaan.
Ja hallitusta nyt on vähän helvetin helppo syyttää, kun ne todellakin tekee kaiken ihan päin persettä. Täysin todellisuudesta vieraantunutta porukkaa.

Oli tarkoitus olla sarkasmia.

Mutta joo, kyllähän se on niin että osalle porukasta on liikaa kun vaaditaan että on armeija käytynä ja hygieniapassi. Ja se on valtion vika.
 
Pakko myöntää että vähän sama homma täällä. :)

Työtehtävät on kyllä tosi haasteellisia ja opiskelen jatkuvasti uuttakin, mutta olen tehnyt nyt 80% työviikkoa jonkin aikaa ja pitänyt vielä lisäksi saldovapaita ja palkattomia siihen päälle. Kivasti ehtii harrastaa, olla ja leikkiä lasten kanssa ja sitten vielä nukkua ja palautua kunnolla. En ole sairastellut (perusflunssia sun muita köhi) enää niin paljoa kuin aiemmin ja veroprogression ja firman bonarikäytäntöjen takia NETTOtulot vuositasolla pudonneet yllättävän vähän. Vähän vaikeeta se on keksiä kehityskeskusteluissa verukkeita lyhyemmän työviikon jatkamiselle, mutta kun mikään ei oikein motivoi tekemään pidempää niin minkäs teet!

Edit. Hirveästi en myöskään jaksa stressata pienemmästä eläkekertymästäni, koska epäilen koko eläkehimmelin kaatuvan ennen omaa eläkeikääni tai vähintään eläkeikä hilataan johonkin +70v tienoille niin en jaksa lyödä nyt betsejä sen puolesta että eläisin päälle ysikymppiseksi jotta kerkeisin sitten elämästä ja eläkkeestäni nauttimaan. En varsinkaan kun huomioi nuorisotyöttömyyden, automaation ja maahanmuuttajat (* en jaksa tätä ajatusta tässä sen enempää selittää, ehkä joku tajuaa mitä tarkoitan, ehkä ei).

Se on jotenkin sairasta, että tuntuu siltä että tietyssä palkkakategoriassa on ihan sama missä segmentissä sitä keikkuu, niin käteen jää jotakuinkin vähän enemmän tai vähemmän ja kun palkka ei ole "ihan paska" niin se jääkö sitten kuussa satku tai kaksi enemmän tai vähemmän ei kauheasti vaikuta mihinkään, sen pystyy aika iisisti sitten kompensoimaan kulutuksesta. Pitäisi joko nousta sinne oikeasti paljon tienaavien joukkoon, että saisi jotain merkittävää muutosta varallisuuteen, mutta siihen ei sitten taas perus asiantuntija(palkka)työssä hirveän helpolla nousta. Siis ehkä johonkin reiluun satkuun vuodessa.

Työttömillä on varmaan monella sama "tuloloukko" ja sen purkaminen on varmasti vaikeaa kun samassa himmelissä toisiinsa vaikuttaa ostovoima, verokertymä ja asunto(laina)pyramidi ja sen kautta jopa pankkien pystyssä pysyminen.

Tämä on muuten oikeasti iso ongelma, johon pitäisi puuttua. Mulla on vähän sama tilanne. Kuuluun ehkä siihen paremmin ansaitsevaan porukkaan ja oikeasti se on ihan se ja sama jos saisin muutaman satasen korotuksen kk palkkaan. Siitä kun vie verottaja yli puolet. Miksi hitossa tekisin enemmän töitä jos en saa siitä enää käytännössä mitään itselleni? Olen myös alkanut miettiä opintovapaita ja tuota 80% työviiikkoa. Tuottavuuden kannalta tämä on tietty huonompi homma, mutta meitä alkaa olla tosi paljon joiden työmotivaatiota tämä verotus syö rotan lailla.
 
Back
Ylös Bottom