seurustelu masentuneen kanssa

[Corto]

Hei!
seurustelen ja asustelen naisen kanssa joka sairastaa masennusta, tämä ei voi olla vaikuttamatta mun elämääni. Avokki saattaa olla erittäin etäinen ja välinpitämätön. Keskustelut muuttuvat riidoiksi ja hän paisuttaa joka asiasta suuren murheen. Tilanteen ollessa päällä hän osaa olla todella ilkeä,kylmä ja välinpitämätön. :(
Kuitenkin hyvinä hetkinään, pyytää anteeksi ja sanoo rakastavansa.
Riidan jälkeen kun saavun "rauhoittumiskävelyltä" saattaa tulla kainaloon ja purskahtaa itkuun. Sanoo ettei voi itselleen mitään ja on pahoillaan.
välillä tuntuu vain ettei jaksa ja mietityttää mitä kaikkea voi/joutuu/tarvitsee/jaksaa kestää, sairautensa takia.
Rakastan ja hänkin rakastaa. Kyseessä kuitenkin ns."enkeli-piru" yhdistelmä.
Tuntuu ettei aina voimat riitä tukemiseen, varsinkin kun saa solvauksia kuulla.
Kuitenkin "normaalitilassa" on mitä ihanin ja tosiaan myös tiedostaa omat ongelmansa.
Onko muilla samansuuntaisia kokemuksia ja miten selvittelette/käsittelette niitä?

nim. Voimat tuntuvat ehtyvän.

 

[pikkupasi]

eikös ne kaikki naiset olekaan tuollaisia?

 

[Ekimies]

Aika vaikea sivusta tehdä muuta kuin toivottaa lisää niitä voimia. Sitä tarvitaan. Et kertonut, että hoidetaanko naisesi masennusta jollain tavalla... Yhdistetyllä terapia- ja lääkehoidolla saavutetaan usein hyviä tuloksia. En ala sen tarkemmin ruotimaan tätä koko ongelmakenttää tässä. Luultavasti tiedät yhtä sun toista masennuksesta ja lopulta kysymys on aina yksilöistä... Jokaisella meistä mielenterveyden häiriöt kiinnittyvät siihen yksilölliseen kokemus- yms. pohjaan, jota me kannetaan tahoillamme. Vähän niinkuin se, että kännissä ihmiset ovat hyvin erilaisia.

Omat kokemukset masentuneiden kanssa toimimisesta rajoittuvat lievästi masentuneista psykoosin kuilun reunalla roikkuneisiin ja erityisesti vakavassa masennuksessa ihminen kai harvoin on enää ilkeä ja kylmä, välinpitämätön kylläkin. Mun mielestä tuossa vastaantaistelemisessa ihminen yrittää säilyttää omaa elämänhallintaansa, vaikka se on tietysti hyvin raskasta läheisille.

Mun oma teoria, jolla usein kuvaan masentuneen tilaa on, että masennuksesta kärsivä näkee maailman ikäänkuin jonkun huvipuiston vääristävän peilin kautta. Pienet asiat saavat järkyttävän suuret mittasuhteet ja omat mahdollisuudet vaikuttaa asioihin näyttävät mitättömän pieniltä. Eli maailma kaatuu päälle ja oma elämänhallinta on jossain kadoksissa. Ihminen käpertyy sisäänpäin ja jää pyörimään omassa liemessään. Tätä kierrettä on tosi vaikea katkaista kotikonstein.

Tärkeintä sinulle läheisenä olet juuri sinä itse. Jos haluat kestää tätä tilannetta, niin sun täytyy huolehtia omasta hyvinvoinnistasi ensisijaisesti, jotta voit auttaa toista. Tämä tarkoittaa myös sun omista rajoista kiinni pitämistä, mikä kuulostaa toiselle pahalta, mutta todellisuudessa palvelee kokonaisuutta. Sun jaksaminen nousee keskeiseksi kaikkien elämän kannalta.

 

[hafanafa]

Pari vuotta seurustelin masentuneen kanssa josta reilu puol vuotta asunttiin yhdessä. meille ei tosin ongelmia tullut muuten kuin alkoholinkäyttötilanteissa ja ne sit koituivatkin ylitsepääsemättömiksi ongelmiksi..

Tyttö käytti masennuslääkkeitä ja kävi joissakin tapaamisissa ja kerran olin itekkin mukana sellaisessa.

 

[Aimo]

Joko keräät jatkuvasti voimia ja jatkat nykyisellään tai vaihdat. Itse en sitä jaksanut loputtomiin. Menin ja vaihdoin. Kannatti.

 

[Belmondo]

Siis vaimonhakkaaja-kompleksi? Kävelee sun päällä ja sitten herkkänä hetkenä inhoaa itseään kun on niin ilkeä ja pyytelee anteeksi ah-niin-herttaisesti? Ja sinä ajattelet että "oi jos olen vain kiltti enkä tee mitään mikä suututtaisi hänet niin ehkä hän ei lyö..."
Kaksi ratkaisua:
1)Älä anna muiden pitää sinua pellenään. (Tiedätkö kun sanotaan "Pidä ittes miehenä"?)
2)Jätä se. Teillä ei ole hyvää tulevaisuutta yhdessä.
(Tää on multa sitten raakaa rakkautta eikä mitään häijyilyä.)

 

[reinhardt]

2)Jätä se.

juuri näin. Ihmisten kanssa kannattaa olla vain, jos ne on aina juuri sellaisia kuin tapaamishetkellä. Mitä sitä hankalia ihmisiä sietämään. Mitäpä siitä, vaikka masennus onkin sairaus.

Ai niin, ja jos kumppaninne sairastuu joskus syöpään, sekin kannattaa jättää. On tosi raskasta katsella kun toinen käy syöpähoidossa ja mahdollisesti kituu kuoliaaksi.

 

[Ekimies]

Joko keräät jatkuvasti voimia ja jatkat nykyisellään tai vaihdat. Itse en sitä jaksanut loputtomiin. Menin ja vaihdoin. Kannatti.

Aimo kiteytti yhden pointin, jonka mä yritin viehkosti piilottaa rivien väliin. Eli osa omista rajoista kiinni pitämistä on myös sen arviointi, että kannattaako suhdetta jatkaa. Jossain tapauksessa, jos se toinen ihminen jää roikkumaan masentuneeseen, hän ikäänkuin estää toisen parantumisen. Tulee tilanne, jossa on epäselvää kumpi tarvitsee kumpaa. Suhde ei saisi perustua pohjimmiltaa auttaja-autettava -asetelmaan, vaan tasapuoliseen tasa-arvoiseen kumppanuuteen, jossa molemmilla on omat yhtäläiset oikeutensa ja velvollisuutensa.

Toisaalta mä en ole minkään pikaisen vaihtamisen kannalla, jos toinen kärsii masennuksesta. Masentunut ihminen tarvitsee ennenkaikkea tukea sekä läsnäoloa ja usein aika on ainoa parantava lääke. Jos pariskuntana pääsee yli toisen masennusvaiheesta, voi tuloksena olla vahva pohja tälle ihmissuhteelle. Lähtökohta kaikille vakaville parisuhteille kai on kuitenkin oleminen tukena toiselle sekä myötä- että näissä vastamäissä. Ei vaan kannata ottaa omille hartioille liian isoa taakkaa kannettavaksi.

 

[Corto]

terapialla hoidetaan, tuntuu välillä helpottuvankin. Kunnes taas jokin laukaisee "suvantovaiheen" päälle.

ja belmondo.
Jos äijänä kävelen kapakkaan kun toinen sairastaa, niin se sit siitä miehekkyydestä

 

[Eleonoora]

Avo oli joitain vuosia sitten todella masentunut. Olipahan vaikeaa aikaa. Välillä meinasivat minunkin voimat jo loppua, mutta kaikesta selvittiin. Nykyään masennuksesta ei ole enää tietoakaan. Tai noh, mitä nyt välillä jotain pientä, mutta minusta ne kuuluvat jokaisen elämään.
Jos minä olisin vaikeina aikoina jättänyt avokin, niin hän tuskin olisi mennyt ainakaan parempaan suuntaan. Itsekin mies on sanonut, että niinä aikoina mä olin ainut hyvä asia sen elämässä..
Mut masennukseen kannattaa ehdottomasti hakea apua! Me ei sitä koskaan haettu, vaan vaiettiin koko hommasta. Jälkeenpäin ajateltuna se harmittaa. Mutta kyllähän sen tietää, miten helposti nuo miehet yleensääkään ovat lääkäriin tai vastaavaan lähdössä..

 

[Ekimies]

terapialla hoidetaan, tuntuu välillä helpottuvankin. Kunnes taas jokin laukaisee "suvantovaiheen" päälle.

Nyt mennään sellaiselle alueelle, josta en oikeasti tiedä paljon mitään, mutta mun käsityksen mukaan jokin lievä mielialalääkitys saattaisi tasoittaa näitä suvantovaiheita, mikä ikäänkuin tukisi vielä terapiatyöskentelyä. Mutta jos lääkitystä ei ole käytössä, vaikka hän on ammattiavun piirissä, niin ilmeisesti tähän on jokin syy?

 

[N.D.]

Joko keräät jatkuvasti voimia ja jatkat nykyisellään tai vaihdat. Itse en sitä jaksanut loputtomiin. Menin ja vaihdoin. Kannatti.

Sama juttu. Tuntui todella pahalta mennä ja jättää, mutta joskus joutuu/kannattaa ajatella ihan itseäänkin. Meillä kyse ei ollut masennuksesta vaan ihan kylmästä kausiluontoisesta dissaamisesta, jonka takana oli pyrkimys korottaa heikkoa itsetuntoa. Ikuisena optimistina koitin tarjota apuani pitkään liiankin kiltisti, koska muuten kaikki oli ihan hyvin. Ei hyvä kummallekaan. Lopulta piti viheltää peli poikki. Jälkeenpäin huomasin, että kannatti erota, koska olin itse joutua masennuksen valtaan. Ei masenna muuten enää.

 

[Gillyanne]

Meillä kyse ei ollut masennuksesta vaan ihan kylmästä kausiluontoisesta dissaamisesta, jonka takana oli pyrkimys korottaa heikkoa itsetuntoa. Ikuisena optimistina koitin tarjota apuani pitkään liiankin kiltisti, koska muuten kaikki oli ihan hyvin.

Tällaisesta suhteesta kannattakin lähteä kävelemään, jos ei meininki muutu, mutta alkuperäisen tapauksessa olikin ymmärtääkseni kysymys ihan ehdasta masennuksesta.

 

[nevahood]

kannattaa pistää ensin kaikki fyysiset masennuksen syyt kuntoon. vika voi löytyä jostain ihan typerästä jutusta. monivitamiinit, monihivenainelisät ja kalaöljyt ruokavalioon. erityisesti tuo e-epa on ostamisen arvoinen. näyttäisi olevan ihan oikeastikin hyötyä siitä, tosin vasta muutaman kuukauden käytöllä on vaikutus tullut selvästi näkyviin. :haart:

 

[N.D.]

Mikäli kyse on ihan "ehtasta" masennuksesta, voi olla hyvä tukeutua ulkopuolisen apuun, kuten on jo todettukin. Kynnys siihen on vain valitettavan korkea. Toki kumppanin rakkaus ja tuki on ehdottoman tärkeää, mutta jos liian pitkään sinnitellään kahdestaan, laskee kummankin elämänlaatu tarpeettomasti. Joskus ero voi olla jopa se ratkaiseva asia, mikä saa depression kourissa olevan hakemaan apua ja parantumaan. Ihan yhtäkkiä tällaista henkilöä ei kyllä saa yksin jättää.

Toivottavasti teillä tilanne kohenee ja kaikki kääntyy vielä hyväksi. Voimia molemmille!

 

[ToughGrip]

Omassakin avokissa esiintyy voimakkaita masennuksen piirteitä, joihin vaikuttaa suurelta osin vaikea taloudellinen tilanne. Oli asia sitten siitä tai muusta asiasta, kaatuvat kaikki aina kiukutteluksi minulle ja yhteiseksi riitelyiksi. Vituttaa olla sellaisessa mukana, varsinkin jos itsellä ei ole asiaan mitään tekemistä ja yrittää olla vain tukena. Eräs lehtori kerran totesi osuvasti, että naiset ovat loistavia riidan kehittelijöitä, mutteivät ole oppineet vielä riitelemään yksin.

On joskus aikoinaan monta kertaa tehnyt mieli puhaltaa peli poikki ja jättää toinen yksin omine riitoinensa, mutta onneksi en tehnyt niin. Riitoja tulee ja menee , mutta rakkaus on aina tähän asti voittanut. Olisi vaan kiva välillä riidellä aiheestakin ja etenkin silloin kun on oma lehmä ojassa. Tulee turhan usein syntipukkiolo, vaikkei vielä tiedä edes mistä puhutaan.

 

[reinhardt]

Voisin veikata että reinhardt ottaisi mut liekaansa ihan samalla tavalla jos multa alkaisi ote lipsua

Nyt en kyllä ymmärtänyt...

EDIT: Miten tämä saattoi hypätä Belmondon viestin YLÄPUOLELLE? En rupee mitään, hotmailkaan ei ole toiminut kunnolla kahteen päivään ja nyt alkaa pakkiskin vittuilla.

 

[Belmondo]

Tällaisesta suhteesta kannattakin lähteä kävelemään, jos ei meininki muutu, mutta alkuperäisen tapauksessa olikin ymmärtääkseni kysymys ihan ehdasta masennuksesta.

Jos tarkkaan luetaan, niin ei siinä mikään muu viitannut masennus-nimiseen tautiin kuin kerran mainittu "masennus"-sana. Muuten kuulosti tuo Corton teksti täsmälleen ND:n kaltaiselta häirikkötapaukselta. Tein sitten oman diagnoosini.
Voisin veikata että reinhardt pistäisi mut liekaansa ihan samalla tavalla jos multa alkaisi ote lipsua

edith piaf: reiska, ^ viittaa tuohon naiselliseen taistelustrategiaan: aloitetaan riita, ja jos mies osallistuu siihen se häviää (koska riidan aloittaja voi määrittää mistä riidellään ja on näin aina etulyöntiasemassa), ja kun mies häviää, nainen inhoaa sekä miestään joka on luuseri, että itseään kun on moisen tohvelisankarin kanssa.
Ote ei saa lipsua. Jätkän täytyy porskuttaa.

 

[Helga]

Jos tarkkaan luetaan, niin ei siinä mikään muu viitannut masennus-nimiseen tautiin kuin kerran mainittu "masennus"-sana. Muuten kuulosti tuo Corton teksti täsmälleen ND:n kaltaiselta häirikkötapaukselta. Tein sitten oman diagnoosini.

Samaa mieltä. Jos pitäisi lonkalta heittää, niin threadin aloittajan naisen diagnoosi taitaa olla tunne-elämältään epävakaa persoonallisuushäiriö. Kuvatut raivokohtaukset ja toisen totaalinen dissaaminen eivät ole tyypillisiä masennuksen oireita. Masennuksesta paranee, mutta se usein uusiutuu. Pers.häiriöiset masentelevat, mutta persoonallisuushäiriö harvoin paranee. Vuosien terapioiden jälkeen mahdollista, mutta epätodennäköistä. Että kannattaa tosissaan miettiä, että vaikka kuinka rakastaa, jaksaako sietää tuollaista käytöstä..

 

[Aimo]

Masennuksesta paranee, mutta se usein uusiutuu. Pers.häiriöiset masentelevat, mutta persoonallisuushäiriö harvoin paranee. Vuosien terapioiden jälkeen mahdollista, mutta epätodennäköistä. Että kannattaa tosissaan miettiä, että vaikka kuinka rakastaa, jaksaako sietää tuollaista käytöstä..

Tässäpä tämä harvinaisen selkeästi ilmaistu. Kaikille "häiriöisten" puolikkaille haluan kuitenkin toivottaa jaksamista ja voimia. :haart:


Ps. Miettikää silti vielä kerran ainoan elämänne sisältöä.