- Liittynyt
- 29.6.2010
- Viestejä
- 1 029
Jep ja Kemin keijun etukyykky taitaa olla Suomen kovimpia ja huikeat 20-30m juoksun ajat.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
No nyt on kuitenkin niin että se vitonen penkissä 200kg ja 180kg rinnalleveto on nyt varmoja, uskon ne nähneen miehen sanaan. Vuoden 87 svm-kisan penkki oli yllättäväb huono esim. 257.5kg kisapenkkaaja Saarelainen ei vakuuttanut. Mitä tulee Jarmo Ruotsalaiseen niin oli kyllä vaikuttava ilmestys, muttei sentään saman aikakauden Jorrma Ojanahon joka olikin 290kg salipenkkaaja veroinen.
Joo mutta vielä mainitakseni niin kuulamiehet on tosiaan ihan eri kaliiberia kun keihäänheittäjät, ja lajivaatimukset fysiikan osalta täysin erilaiset. Niitä tuloksia siis ei voi rinnastaa mitenkään. Jos keskiverto huipputason keihäänheittäjä penkkaa ja vetää rinnalle 150 kilon molemminpuolin, niin vastaavat luvut kuulantyöntäjillä on siinä 200kg luokassa(penkki enemmänkin).
Jep, kyllä nimenomaan keihäänheittäjäksi poikkeuksellisen vahva ja isokokoinen. Johtuisiko nuo lukuisat loukkaantumisetkin kovista puntin kolisteluista ja tuliko sitä kauttakin niitä vammoja? 60 metriä paikaltaan on heitetty 140kg penkillä ja 145 rivellä keihästä, ja Räty heitti juurikin hieman yli 60m paikaltaan. Lähde tässä on maajoukkueheittäjä. Tehot ei siis ole siirtynyt kovin hyvin välineeseen, tuo paikaltaan heitto kun yleisesti on pitkälti tehoista kiinni. Enemmän kuin vauhdillinen ainakin.
Voimatasot on joka tapauksessa ollut lajiin kovin ylimitoitetut, jos oletetaan että edes osa noista miehen itsensä kertomista tuloksista paikkansa pitää.
Rädyn kovuudesta kertoo ehkä eniten hänen pitkä uransa. Se oli eräänlainen ihme. Vallankin, kun alku oli mitä oli: 18-vuotiaana lentopallo-ottelussa repeytyneet nivelsiteet jäivät vuosikausiksi korjaamatta. Laiminlyönti tuli kalliiksi. Kun nilkat eivät kestäneet juoksu- ja hyppyharjoituksia, Räty korvasi puutteensa punttisalissa. Räty ei ehkä palvonut voimaa niinkään omasta halustaan kuin olosuhteiden pakosta. Toisaalta voima sai loppuvuosina itsepetoksen piirteitä. Ei voimalla voinut korvata iän tuomaa jäykkyyttä ja sen vaikutusta tekniikkaan.