Saamattomuus

[Alyssa]

Saamattomuus voidaan jakaa kahtee eri kategoriaan: energian tai motivaation puutteeseen.

Motivaation puute on varmaan useimmilla syy saamattomuuteen. Ei jakseta tehda mitaan, koska mikaan ei oikein innosta eika siita koeta saavan mitaan hyotya itselleen.

Ma olen siita onnekas, etta olen saanut jarjestettya elamani niin etta talla hetkella motivaatiota loytyy lahes kaikkeen mita pitaakin tehda. Olen tietysti valilla vahan saamaton esimerkiksi koulujuttujen suhteen eika mua aina huvita lukea naihin tuleviin tentteihinkaan, mutta rakastan opiskelemaani alaa ja haluan saavuttaa tavoitteeni, joten loppupeleissa motivaatiota lukemiseen kuitenkin loytyy.

Saamattomuus kertoo siis mielestani enemmankin siita, etta ei ole loytanyt sita omaa juttua. Jos tekee just sita mita haluaa ja nauttii siita, sen tekee vaikka miten vasyttaisi tai laiskottaisi.

 

[MrBuffet]

Motivaation puute on varmaan useimmilla syy saamattomuuteen. Ei jakseta tehda mitaan, koska mikaan ei oikein innosta eika siita koeta saavan mitaan hyotya itselleen.

Ma olen siita onnekas, etta olen saanut jarjestettya elamani niin etta talla hetkella motivaatiota loytyy lahes kaikkeen mita pitaakin tehda. Olen tietysti valilla vahan saamaton esimerkiksi koulujuttujen suhteen eika mua aina huvita lukea naihin tuleviin tentteihinkaan, mutta rakastan opiskelemaani alaa ja haluan saavuttaa tavoitteeni, joten loppupeleissa motivaatiota lukemiseen kuitenkin loytyy.

Saamattomuus kertoo siis mielestani enemmankin siita, etta ei ole loytanyt sita omaa juttua. Jos tekee just sita mita haluaa ja nauttii siita, sen tekee vaikka miten vasyttaisi tai laiskottaisi.

Juurikin näin. Kerrankin Alyssa puhuu asiaa (turhanpäiväisiin vitutuksiin kyllästynyt) ;)

 

[Teräskäsine]

Mukava huomata etten ole yksin tämän olotilan kanssa. Olen aina koulussa ja töissä todella ahkera ja olen aina se joka saapuu ensimmäisen paikalle. Minulla on harrastuksina piirrellä sarjakuvia ja tehdä taidetta, joiden kanssa painiskelen joka päivä elämässäni. Saan luovasta työskentelystä yleensä aina mielettömän hyvän fiiliksen, mutta aloittaminen on aina kummallisen vaikeaa ja keksin kamalasti turhia tekosyitä. Jos en ole iltaan mennessä osannut aloittaa työskentelyä, annan itselleni luvan ottaa loppuillan hommista vapaata. Tämä aiheuttaa aina kökön fiiliksen, etenkin kun sama paska toistuu seuraavanakin päivänä.

Olen mukavuudenhaluinen, mutta aika levoton sielu, joka ei pysy paikoillaan. Nautin kävelemisestä ja pyöräilemistä todella paljon ja koen usein rentoutuvani lenkkeilessä parhaiten. Luulen sen johtuvan siitä etten aseta niissä mitään tavoitteita itselleni, vaan nautiskelen ulkosäästä ilman kiireitä. Luovassa työskentelyssä olen huomannut saman, että silloin kun teen töitä ilman mitään aikarajoja ja vaatimuksia, teen parasta jälkeä ja huomaamattani viihdyn työpöydän äärellä tuntikausia.


Yleensä saamattomuuteen auttaa se, että aloittaa heti herättyään tekemää hommia välittömästi.

 

[foresrun]

Vihaan kodinhoitoa. Siks palkkasin kodinhoitajan

 

[Lomax]

Saamattomuus voidaan jakaa kahtee eri kategoriaan: energian tai motivaation puutteeseen. Itse en "jaksa" siivota, mutta se johtuu täysin siitä, että pidän siivousta ajan haaskauksena. Turha huolehtia tahrasta seinällä tai vaatteista lattialla, on sitä parempaakin mietittävää. Vasta kun sotku on ylittänyt tietyn kriittisen rajan ja haittaa selvästi esim. tavaroiden löytämistä, niin pidän siivousta hyödyllisenä.

Mulla on muuten ihan täysin sama filosofia siivoamisen suhteen :thumbs:

 

[KETKUTTAJA]

Hajotkaa meihin (playstation sukupolvi). Kyllä teitä nälkävuosien aikasia puleja tuolla näkyy enemmän, ku leikkari narkkeja.

 

[Peppe Halti]

Hajotkaa meihin (playstation sukupolvi). Kyllä teitä nälkävuosien aikasia puleja tuolla näkyy enemmän, ku leikkari narkkeja.

Niin näkyykin, mutta se saattaa johtua myös siitä, että kunnolla pohjalle joutumiseen menee aikaa useimmilla ihmisillä, joten yleensä denut joita kadulla näkee, ovat näitä vanhempia herrasmiehiä. Nuoremmilla narkeilla on vielä jotain suhteita jäljellä, eikä kämppä vielä ole mennyt alta.

 

[KETKUTTAJA]

Nii, että viimeistää ku menee pleikkarit ja pelit alta nii se on puistoo rillaa.

 

[osku]

Nii, että viimeistää ku menee pleikkarit ja pelit alta nii se on puistoo rillaa.

Jep. Kyllä Siberia opettaa.

 

[proileri]

Motivaation puute on varmaan useimmilla syy saamattomuuteen. Ei jakseta tehda mitaan, koska mikaan ei oikein innosta eika siita koeta saavan mitaan hyotya itselleen.

Ma olen siita onnekas, etta olen saanut jarjestettya elamani niin etta talla hetkella motivaatiota loytyy lahes kaikkeen mita pitaakin tehda. Olen tietysti valilla vahan saamaton esimerkiksi koulujuttujen suhteen eika mua aina huvita lukea naihin tuleviin tentteihinkaan, mutta rakastan opiskelemaani alaa ja haluan saavuttaa tavoitteeni, joten loppupeleissa motivaatiota lukemiseen kuitenkin loytyy.

Saamattomuus kertoo siis mielestani enemmankin siita, etta ei ole loytanyt sita omaa juttua. Jos tekee just sita mita haluaa ja nauttii siita, sen tekee vaikka miten vasyttaisi tai laiskottaisi.

Mulla o semmoinen näkemys että nykysukupolvi on opetettu siihen "sä voit olla mitä vaan haluat, löydä oma juttus", enemmän kuin aikaisempia sukupolvia ainakin. Se varmaan näkyy haluttomuudessa tehdä sellaista duunia mikä ei motivoi. Mullakin vielä kolmikymppisenä on kyseinen 'oman jutun' etsintä vielä osittain menossa, useampaa korkeakoulualaakin kokeillut. Vaikka vuosien varrella onkin oppinut paljon itsestään, niin kyllähän se itseäkin hieman vaivaa, miettii että "olisi pitänyt vaan mennä duuniin parikymppisenä ja tehä sitä - kaverit (osa) o jo pitkällä työelämässä". Mutta toisaalta, olen kyllä iloinen siitä että olen päässyt kokeilemaan montaa juttua mitkä itseäni ovat kiinnostaneet - kiitos Suomen korkeakoulujärjestelmä ja sosiaalituki!

Toisaalta taas, jos ei etsi omaa juttuaan, niin ei sitä voi koskaan löytää - ja vain tuntemalla intoa duuniinsa voi 'tulla niitä uusia Nokioita'. Ei mikään menestys synny, jos ajattelee että "käynpäs vain 50 vuotta ansiotöissä että saan vähän leivän päälle makkaraa, ja olen sitten tyytyväinen osaani. Eläkkeellä sitten voi muuttaa Espanjaan ja istua Jorman Kippolan terassilla."