S-pankki - http://www.s-pankki.fi

[J@rno]

Kun liität siihen Visan, tarvitset vain yhden kortin

Onnistuukohan tuo myös visa electronilla, että etukortti tulee siihen yhteyteen? Luulisi ainakin onnistuvan, mutta jotain mainosta tutkaillessani löysin maininnan vain visasta.
Pitäisi saada sellainen pankkikortti, mihin pystyisi liittämään kaikki mahdolliset bonuskortit, niin pääsisi paljon vähemmällä korttien kanssa kikkailullu

 

[ossipena]

Onnistuukohan tuo myös visa electronilla, että etukortti tulee siihen yhteyteen? Luulisi ainakin onnistuvan, mutta jotain mainosta tutkaillessani löysin maininnan vain visasta.
Pitäisi saada sellainen pankkikortti, mihin pystyisi liittämään kaikki mahdolliset bonuskortit, niin pääsisi paljon vähemmällä korttien kanssa kikkailullu

ei saa elektronia, mutta visa deebitin saa.
(tai kreeditin tai deebitkreeditin)
eli siis visa jossa ei ole luotto-ominaisuutta, mutta ei tarvitse sitä katevarausta kuten electron.

e: eli visa debit = uudenmallinen pankkikortti, nykyiset pk:t poistetaan käytöstä muistaakseni 2008 loppuun mennessä tai jotain.

 

[ossipena]

Mulla ei yhdessäkään lainassa. Jos tommonen ehto ois jossain lainaehdoissa ollut, olisin marssinu toiseen pankkiin välittömästi.

no voi vittu :D

täytyy kyllä todeta nyt että pankin kassaneidit on kyllä sit ihan vitun pihalla. yks tuollainen joka jostain syystä aina pyörii kotona on väittänyt noin ja lisäks aika paljon muuta järjetöntä. pitääkin rueta hyvin kriittiseksi sen puheiden kanssa.

 

[modified]

Ei ehkä ärähdä, mutta osa palveluista muuttuu maksullisiksi ja niissä lopuissa hinta tuplaantuu. Näin siis ainakin Nordeassa. Käsittääkseni niiden systeemi myös kyttää sitä tuleeko sinne tilille joka kuukausi palkkaa tai eläkettä.

Et voi olla "kulta-asiakas" jos palkka ei tule Nordean tilille?

Noin ylipäänsä sillä ei ole väliä, vaikka palkkapäivänä siirtäisit automaattivelotuksella rahat toiselle tilille.

 

[e_o]

Et voi olla "kulta-asiakas" jos palkka ei tule Nordean tilille?

Noin ylipäänsä sillä ei ole väliä, vaikka palkkapäivänä siirtäisit automaattivelotuksella rahat toiselle tilille.

Just niin. Joku säännöllinen tulo vaatimus siellä oli mutta tarkemmin en muista enkä aio selvittää.

Ja toki sieltä voi laittaa toistuvan maksun ja siirtää heti vaikka koko palkan muualle, mutta ne rahat ilmestyvät spanking tilille sitten pari päivää myöhemmin.

 

[Lumi]

Just niin. Joku säännöllinen tulo vaatimus siellä oli mutta tarkemmin en muista enkä aio selvittää.

Ja toki sieltä voi laittaa toistuvan maksun ja siirtää heti vaikka koko palkan muualle, mutta ne rahat ilmestyvät spanking tilille sitten pari päivää myöhemmin.

Muistaakseni Nordean kultapossukerhon jäsenyys edellyttää tiettyä keskisaldoa kuukausittain. Tipahdin kelkasta kun siirsin palkanmaksun muualle. Tosin keskisaldoon lasketaan lainat ja sijoitukset, joten jos lainat on Nordeassa, pysyy vippijäsenenä vaikka palkka tulisikin muualle. Ehkä. Kai.

 

[modified]

http://mikropc.net/uutiset/index.jsp?categoryId=atk&day=20071017#w2007101711355811699

Mikähän vouhotus tämäkin on. Handelsbankenilla on sama käytäntö.

S-Pankki luopui verkkopankin salasanasta

Tällä viikolla avattu S-Pankin verkkopankki perustuu ainoastaan käyttäjätunnukseen ja vaihtuvaan avainlukuun. Suomalaisverkkopankeille tyypillinen, käyttäjän itse vaihdettava salasana ei ole lainkaan käytössä.

SOK:n avaama pankki kutsuu avainlukuja termillä kertakäyttöinen tunnusluku. Tunnuslukulistalla on nelinumeroisia lukuja kaikkiaan 135 kappaletta. Esimerkiksi Osuuspankilla lukuja on sata ja Sammolla 88. Samoilla tunnuksilla käytetään myös puhelinpankkia.

Verkkopankin tekniikasta vastaa maarianhaminalainen Crosskey Banking Solutions Ab. Palvelinalustana pankki käyttää F5 Big-IP:tä Apache-palvelinohjelmistolla.

Ilman konttoriverkostoa toimivalla pankilla on myymälöissä 1 500 asiakaspalvelupistettä, joissa voi tallettaa ja nostaa rahaa. Lisäksi satakunta kattavampaa toimipistettä tulee lähinnä Prismoihin. Yhteensä 35 000 myyjää on koulutettu pankkitoimintaan. Osuuskauppojen asiakasomistajien säästökassatilien käyttäjistä tuli tällä viikolla automaattisesti pankin tilinomistajia.

Aamulehden viikonloppuna haastatteleman S-Pankin toimitusjohtaja Pekka Ylihurulan mukaan osalla S-tileistä on talletettuna satoja tuhansia euroja.

SOK on varannut pari vuotta sitten käyttöönsä spankki.fi:n ja saman osoiteen com-, net- ja info-päättein. Vapaana ovat muun muassa phishing-huijausten alkuaikoina käytettyihin tekniikoihin perustuvat s-pankk1.com, s-pankk1.net ja s-pankk1.org. Osoitteiden varaaminen vilpilliseen tarkoitukseen ei kuitenkaan ole todennäköistä, sillä fi-verkkotunnuksista vastaava viestintävirasto tarkistaa varaukset ennen niiden hyväksymistä.

 

[ossipena]

http://mikropc.net/uutiset/index.jsp?categoryId=atk&day=20071017#w2007101711355811699

Mikähän vouhotus tämäkin on. Handelsbankenilla on sama käytäntö.

S-Pankki luopui verkkopankin salasanasta

Tällä viikolla avattu S-Pankin verkkopankki perustuu ainoastaan käyttäjätunnukseen ja vaihtuvaan avainlukuun. Suomalaisverkkopankeille tyypillinen, käyttäjän itse vaihdettava salasana ei ole lainkaan käytössä.

SOK:n avaama pankki kutsuu avainlukuja termillä kertakäyttöinen tunnusluku. Tunnuslukulistalla on nelinumeroisia lukuja kaikkiaan 135 kappaletta. Esimerkiksi Osuuspankilla lukuja on sata ja Sammolla 88. Samoilla tunnuksilla käytetään myös puhelinpankkia.

Verkkopankin tekniikasta vastaa maarianhaminalainen Crosskey Banking Solutions Ab. Palvelinalustana pankki käyttää F5 Big-IP:tä Apache-palvelinohjelmistolla.

Ilman konttoriverkostoa toimivalla pankilla on myymälöissä 1 500 asiakaspalvelupistettä, joissa voi tallettaa ja nostaa rahaa. Lisäksi satakunta kattavampaa toimipistettä tulee lähinnä Prismoihin. Yhteensä 35 000 myyjää on koulutettu pankkitoimintaan. Osuuskauppojen asiakasomistajien säästökassatilien käyttäjistä tuli tällä viikolla automaattisesti pankin tilinomistajia.

Aamulehden viikonloppuna haastatteleman S-Pankin toimitusjohtaja Pekka Ylihurulan mukaan osalla S-tileistä on talletettuna satoja tuhansia euroja.

SOK on varannut pari vuotta sitten käyttöönsä spankki.fi:n ja saman osoiteen com-, net- ja info-päättein. Vapaana ovat muun muassa phishing-huijausten alkuaikoina käytettyihin tekniikoihin perustuvat s-pankk1.com, s-pankk1.net ja s-pankk1.org. Osoitteiden varaaminen vilpilliseen tarkoitukseen ei kuitenkaan ole todennäköistä, sillä fi-verkkotunnuksista vastaava viestintävirasto tarkistaa varaukset ennen niiden hyväksymistä.

eikös nordealla ole ihan sama systeemi?

 

[mxm]

eikös nordealla ole ihan sama systeemi?

Eikös nyt ylipäätään kaikilla pankeilla ole sama nettipankkisysteemi? Eihän siinä olisis mitään järkeä, että olisi vain yksi salasana, jonka saisi joku nörtti pöllittyä minuutissa.

 

[ossipena]

Eikös nyt ylipäätään kaikilla pankeilla ole sama nettipankkisysteemi? Eihän siinä olisis mitään järkeä, että olisi vain yksi salasana, jonka saisi joku nörtti pöllittyä minuutissa.

onhan osuuspankilla se perus salasana jolla näkee sen verkkopankin etusivun. sit jos tahtoo tehdä myös jotain, tarttee juurikin vaihtuvan tunnusluvun joka on kertakäyttöinen.

 

[Kritz]

onhan osuuspankilla se perus salasana jolla näkee sen verkkopankin etusivun. sit jos tahtoo tehdä myös jotain, tarttee juurikin vaihtuvan tunnusluvun joka on kertakäyttöinen.

Joo, itse ainakin pystyn katsomaan OP:n tilin saldon pelkällä tunnuksella ja salasanalla.

 

[assis]

Eikös nyt ylipäätään kaikilla pankeilla ole sama nettipankkisysteemi? Eihän siinä olisis mitään järkeä, että olisi vain yksi salasana, jonka saisi joku nörtti pöllittyä minuutissa.

Nordeassa kirjaudutaan 8-numeroisella käyttäjätunnuksella joka ei vaihdu ja joka pitää opetella ulkoa ja 4-numeroisella, vaihtuvalla koodilla joka luntataan koodilistasta. koodit käytetään järjestyksessä, joten jos saat haltuusi koodilistan etkä tiedä mikä tunnari on seuraava, olet pulassa. Tunnukset lukkiutuvat muutaman väärän yrityskerran jälkeen; jos sen sijaan onnistut naputtamaan esim. koodin numero 59 vaikka oikea olisi 61, palvelu ilmoittaa että seuraavaksi olisi koodi 61.

Sammossa naputetaan ensin käyttäjätunnus, joka on kirjoitettu näkyviin asiakaskortille (tms.), jonka jälkeen tulee omavalintainen 4-numeroinen koodi, minkä jälkeen palvelu pyytää varsinaisen koodin muodossa "2158" ja lunttaat listasta, mikä tuon tunnarin kohdalla oleva 6-numeroinen koodi onkaan.

Humanistina en osaa laskea, kumpi systeemi on turvallisempi.

Edit: ja jos verkkopankissa tekee jotain kuten maksaa laskuja, palvelu pyytää molemmissa pankeissa vielä ylimääräisen tunnusluvun, joka luntataan listasta.

 

[ossipena]

Joo, itse ainakin pystyn katsomaan OP:n tilin saldon pelkällä tunnuksella ja salasanalla.

eli etusivun. mitään muutahan siinä ei voi tehdä.

tilit, luottokortit, tai lainat saa siihen etusivulle näkyville.

ja nordeassahan maksujen vahvistaminen yms vaatii myös sen kirjainkoodin (joka on myös siinä avainlukulistassa...)

 

[[nelo]]

ja nordeassahan maksujen vahvistaminen yms vaatii myös sen kirjainkoodin (joka on myös siinä avainlukulistassa...)

Jep, kolme "koodia" tarvitaan, että raha liikkuu muualle kuin omille tileille Nordean sisällä (siihen riittää kaksi).

Itse asiaan eli täytyykin harkita tilin avaamista, kuulostaa aika hyvältä.

 

[skuge]

http://mikropc.net/uutiset/index.jsp?categoryId=atk&day=20071017#w2007101711355811699

Mikähän vouhotus tämäkin on. Handelsbankenilla on sama käytäntö.

S-Pankki luopui verkkopankin salasanasta

Tällä viikolla avattu S-Pankin verkkopankki perustuu ainoastaan käyttäjätunnukseen ja vaihtuvaan avainlukuun. Suomalaisverkkopankeille tyypillinen, käyttäjän itse vaihdettava salasana ei ole lainkaan käytössä.

SOK:n avaama pankki kutsuu avainlukuja termillä kertakäyttöinen tunnusluku. Tunnuslukulistalla on nelinumeroisia lukuja kaikkiaan 135 kappaletta. Esimerkiksi Osuuspankilla lukuja on sata ja Sammolla 88. Samoilla tunnuksilla käytetään myös puhelinpankkia.

Verkkopankin tekniikasta vastaa maarianhaminalainen Crosskey Banking Solutions Ab. Palvelinalustana pankki käyttää F5 Big-IP:tä Apache-palvelinohjelmistolla.

Ilman konttoriverkostoa toimivalla pankilla on myymälöissä 1 500 asiakaspalvelupistettä, joissa voi tallettaa ja nostaa rahaa. Lisäksi satakunta kattavampaa toimipistettä tulee lähinnä Prismoihin. Yhteensä 35 000 myyjää on koulutettu pankkitoimintaan. Osuuskauppojen asiakasomistajien säästökassatilien käyttäjistä tuli tällä viikolla automaattisesti pankin tilinomistajia.

Aamulehden viikonloppuna haastatteleman S-Pankin toimitusjohtaja Pekka Ylihurulan mukaan osalla S-tileistä on talletettuna satoja tuhansia euroja.

SOK on varannut pari vuotta sitten käyttöönsä spankki.fi:n ja saman osoiteen com-, net- ja info-päättein. Vapaana ovat muun muassa phishing-huijausten alkuaikoina käytettyihin tekniikoihin perustuvat s-pankk1.com, s-pankk1.net ja s-pankk1.org. Osoitteiden varaaminen vilpilliseen tarkoitukseen ei kuitenkaan ole todennäköistä, sillä fi-verkkotunnuksista vastaava viestintävirasto tarkistaa varaukset ennen niiden hyväksymistä.

En kyllä ihan ymmärrä mitä järkeä luopua siitä salasana hommasta jos se oli valmiiksi jo tehty. No nyt palvelun käyttö on ehkä muutaman sekunnin nopeampaa, mutta toisaalta jos hukkaat tunnukset niin rahoihin pääsee helpommin "löytäjä" käsiksi.

Uudet tunnukset hävinneiden tilalle muuten maksaa tuola s-pankissa ulkomuistista sen 10e. Sampossa eivät maksa ainakaan mitään, mutta sielä korko käyttötilille hurjat 0.1% joka lasketaan kuukauden alimman saldon mukaan :dance:

 

[mxm]

En kyllä ihan ymmärrä mitä järkeä luopua siitä salasana hommasta jos se oli valmiiksi jo tehty. No nyt palvelun käyttö on ehkä muutaman sekunnin nopeampaa, mutta toisaalta jos hukkaat tunnukset niin rahoihin pääsee helpommin "löytäjä" käsiksi.

Eihän niihin rahoihin pääse kovin helposti käsisksi koska on kuitenkin laitettava vielä se asiakastunnus. Tosin on niitäkin dorkia, jotka kirjoittaa asiakastunnuksensa siihen tunnuslukulappuun koska ei päässä ole tilaa muutamalle numerolle. Ne on niitä samoja dorkia, jotka eivät muista omaa puhelinnumeroaan ulkoa.

 

[Lumi]

En kyllä ihan ymmärrä mitä järkeä luopua siitä salasana hommasta jos se oli valmiiksi jo tehty.

Mä en ole nyt ihan varma miten toimintansa aloittava pankki voi luopua mistään, mikä ei alkujaan käytössä ollutkaan. Vai onko otsikoinnin ideana luopuminen ajatuksesta/mahdollisuudesta ottaa käyttöön verkkopankin salasana?

Vai verrataanko tässä sen bonustilin käytäntöön? Eikö silloin pitäisi otsikoida "S-Pankki otti käyttöön vaihtuvat salasanat poiketen S-Ryhmän aiemmista käytännöistä"?

 

[Johan]

S-pankissa on https salaus yhteydessä.. Netistä voi hakea tapuksia jos joku "häkkeri" on tuon saluksen pystynyt purkamaan siinä ajassa kun asiakas käy verkkopankissa ;)

HTTPS (Hypertext Transfer Protocol Secure) on HTTP-protokollan salattu versio. HTTPS-protokollaa käytetään tiedon suojattuun siirtoon webissä. Tiedot salataan ennen lähettämistä SSL-protokollan (tai uudemman melkein samanlaisen TLS-protokollan) avulla.

SSL-salausta käytettäessä tarvitaan varmenne. Varmenteen avulla käyttäjä voi paremmin selvittää, minkä palvelimen kanssa verkossa todellisuudessa asioi.

Selaimessa käytetty protokolla on HTTPS, kun osoite alkaa "https://".

Normaalisti HTTPS-protokolla käyttää TCP-porttia numero 443.

http://fi.wikipedia.org/wiki/HTTPS

 

[ossipena]

aika nopeeta toimintaa oli.

kävin jykylän sokkarilla kysymässä verkkotunnareita. meinasin panikoida kun s-pankin vuoronumeroksi annettiin 502 ja edellinen numero oli 172 tai jotain sinnepäin (samassa systeemissä lippupalvelu ja matkahuollon joku homma)

no sit joku neiti tuli siihen äs-pankin pisteeseen ja pääsin melkein samantien tiskille (2 jonossa edellä ollutta häipänneet). henkkarien näyttäminen, allekirjoitus ja nimenselvennys sopimuspaperiin ja avainlukulista käteen. aikaa meni pari minuuttia ja kovasti ehdotteli visaa mutta sanoin harkitsevani ja voi kuulema tilata nettipankista.

eilen testailin nettipankkia. ihan niinkuin minimalistinen versio muiden pankkien verkkopankeista. (toisinsanoen huomattavasti loogisempi kuin op:n)

pitää siirrellä rahnaa sinnepäin ja kattoa paljon lupaavat korkoa määräaikaiselle tilille. (jostain syystä verkkopankissa ei voi laskea tarjousta korosta jos ei ole talletuksen suuruista summaa jollain ässän tilillä. kai siinä joku logiikka on...)

 

[modified]

En edes katsonut, että kai noi tunnarit on ilmaiset? Eli käytännössä normi pankkiasioiden hoitaminen on S-pankissa ilmaista?

Mielummin tuonne laittaisi vaikka kuukausittain määräaikaistalletuksen kuin Handelsbankenin prime - 0,75%. Varmasti saa paremman koron.