Willie sanoi:
Kovin vahvalla pohjalla tiedot eivät täällä päässä ole, mutta käsittääkseni päästökauppa nostaa hintoja, koska Suomessa teollisuus oli investoinut ympäristöteknologiaan päästöjen pienentämiseksi jo ennen päästökaupasta päättämistä. Eli, päästöjä päätettiin vähentää tietty prosenttimäärä tiettyyn vuoteen mennessä. Koska kustannustehokkaimmat keinot on jo Suomessa käytetty, ei päästöjä kyetä vähentämään, vaan päästöoikeuksia joudutaan ostamaan muualta.
Hyvin pitkälti näin. Kioton sopimuksessa hiilidioksidipäästöjä verrataan vuoden 1990 tasoon. EU-tasolla päästöjä on tavoitteena alentaa 7% vuoteen 2010 mennessä ja kaikkien maiden kesken 5,2% vuoden 1990 tasosta. Suomessa oltiin tuolloin jo ympäristölainsäädännöllä vähennetty päästöjä yksipuolisesti. Täällä ei voida siis alentaa päästöjä yhtä helposti kuin niissä maissa, joissa päästöistä ei välitetty vuonna 1990.
Kioton sopimukseen sisällytettiin markkinamekanismi, jolla sopimusvaltiot voivat käydä päästökauppaa. Tämän tarkoituksena on asettaa hiilidioksidipäästöille selkeä rahallinen hinta, joka pakottaa jäsenvaltiot alentamaan päästöjä. Suomi on selkeä päästöoikeuksien ostaja, koska ne ovat halvempia kuin päästöjen vähentäminen suomalaisessa energiantuotannossa.
Willie sanoi:
Vaikka päästöjä ei voidakaan helposti vähentää, olisi sähköä kuitenkin mahdollista säästää huomattavasti. Suomessa sähkön hinta on nimittäin euroopalaisen mittapuun mukaan hyvin edullista, joten teollisuus ei ole koskaan oikein tosissaan joutunut miettimään säästötoimenpiteitä.
Samalla viivalla ne energiakustannukset ovat muiden kustannusten kanssa teollisuudessa. Energiaintensiivisilla aloilla on tehty jo paljonkin työtä energiankäytön vähentämiseksi. Teollisuus on kuitenkin perinteisesti ollut merkittävä energiantuottajien omistaja. Kulutuksen vähentäminen on ollut ehkä niille kannattamattomampi vaihtoehto kuin tuotannon lisääminen.
kas-vain sanoi:
Lisäksi ostettu sähkökin on tuotettu suurimmaksi osaksi vesivoimalla (norja, ruotsi) jolloin päästökaupan ei pitäisi vaikuttaa ainakaan nostavasti hintoihin...
Tämä on toinen tärkeä sähkön hintaa nostava tekijä päästökaupan ohella. Suomi on nykyään osana yhteispohjoismaisesta sähkömarkkinaa, jossa sähkön hinta määräytyy yhdessä sähköpörssissä Nord Poolissa. Suuremman kokonaismarkkinan piti lisätä kilpailua. Käytännössä suuret tuottajat voivat kuitenkin manipuloida hinnanmääritysmekanismia markkinahintaa nostaen.
neutraali sanoi:
se vaikuttaa nostavasti hintoihin ja siinä seliteltiin syitäkin, valitettavasti en sitä muista miten se homma meni. vesitilanne on nyt niin hyvä kuulemma että sähkön hintaa voitais alentaa 20-25% mutta tuo päästökauppa jotenkin siihenkin vaikutti että hinnan alennusta ei voida tehdä ja samaan syssyyn se äijjä selitteli tuosta 40% hinnan noususta.
Vesitilanne ja päästökauppa vaikuttavat toki osaltaan sähkön hintaan. Suurin syy hinnan nousuun on kuitenkin aidon kilpailun puute ja sähkön pieni hintajousto. Vaikka hintaa nostetaan, eivät kuluttajat ja teollisuus vähennä merkittävästi kulutustaan. Tämän vuoksi voittojaan maksimoivan sähköntuottajayrityksen kannattaa nostaa hintaa, koska ne siihen pystyvät.
Willie sanoi:
Reinon energiapoliittisesta opista jäi puuttumaan muutama keskeinen vaihtoehto: puuhake ja aurinkoenergia, joista viimeksimainitun suhteen tehdään uusia innovaatioita. Ydinsähkö käsittänee myös fuusioenergian.
Näistä viherpiipertäjien kailottamista uusiutuvista energianlähteistä puhuttaessa pitää muistaa, että energiantuotannon tehokkuudessa on usean dekadin ero fossiilisten polttoaineiden ja ydinenergian hyväksi. Uusituvista lähteistä ei käytännössä voida koskaan saada, ainakaan nykyisellä teknologialla, merkittävää osaa kaikesta käytetystä energiasta. Kaupallinen fuusioenergia on viimeiset 30 vuotta ollut 50 vuoden päässä tulevaisuudessa. Fuusioenergiaa ei voi ottaa tämän perusteella mukaan mihinkään energiapoliittisiin päätöksiin.
