Huippukallista ruokaa
Keskiviikko 24.8.2011 klo 03.07
Uutuuskirja ruotii syitä siihen, miksi suomalaiset joutuvat maksamaan ruuasta niin paljon.
- Meidän suomalaisten elämisen eväät ovat kalliita. Maksamme ruuasta, asumisesta, lämmöstä ja liikkumisesta enemmän kuin Länsi-Euroopan kansalaiset, vaikka palkkatasomme ostovoimalla korjattuna on vanhojen EU-maiden häntäpäässä, toimittaja Seppo Konttinen kertoo eilen julkaistussa kirjassaan Suomalainen ruokalasku.
Konttisen mielestä kotimainen ruoka on ollut läpi historian samanlaista: kallista ja huonolaatuista. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan suomalaisten ruokalasku vielä kasvaisi 3,7 prosenttia vuoden 2011 aikana.
Näin Konttinen arvioi syitä siihen, miksi ruoka on Suomessa niin kallista.
Katteet
Katteet ovat katossa. Maatalouden kokonaistuottavuuden kasvu on siirtynyt tuottajahintoihin, mutta ei elintarvikkeiden vähittäishintoihin.
Kauppa
Keskittynyt kauppa on kahmaissut viime vuosina yhä suuremman siivun elintarvikkeiden hinnoista. Kun muualla Länsi-Euroopassa kaupan osuus on pienentynyt tai jopa laskenut, meillä se on noussut. Ruotsissa ja Tanskassa kaupan osuus on 37-39 prosenttia. Suomessa se on maanosan korkein, 52 prosenttia.
Ei kilpailua
Konttinen korostaa, että kauppa on keskittynyt S-ryhmän ja Keskon käsiin. Teollisuus on keskittynyt kullakin ruoka- ja juomatuotannon alalla parin suuren toimijan käsiin.
Herraseura
Konttinen huomauttaa, että keskusliikkeet tuntevat toisensa läheisesti. Sama systeemi toistuu teollisuudessakin. Vain merkittävä rajojen ulkopuolelta tuleva kilpailu voisi sotkea tämän sopuisan herraseuran.
Keskittynyt ketju
Keskittynyt ruokaketju peittoaa kuluttajan edut kolme nolla. Maataloustuottajat ovat myös elintarvikeyhtiöiden ja teurastamojen omistajia.
Liian pientä
Esimerkiksi Lidl ja Suomen Lähikauppa ovat liian pieniä pystyäkseen heiluttamaan markkinajohtajien asemaa.
Samat ihmiset
Konttisen mukaan Helsingin viidestätoista kaupunginhallituksen jäsenestä peräti kymmenen istuu myös osuuskauppaliikkeen edustajistossa.
Kansanedustajat
Konttisen mielestä kansanedustajat säätävät lakeja erilaisten eturyhmien ääntä kuunnellen ja unohtaen tavallisten veronmaksajien toiveet.
Tietyt merkit
Kauppojen omat merkkituotteet estävät tuottajien ja pienvalmistajien tuotteiden pääsyn tarjolle.
Bonuskortit
Konttisen laskujen mukaan bonuskortit tulevat kuluttajille loppupeleissä kalliiksi. Hänen mukaansa korttijärjestelmän kustannukset, 300 miljoonaa euroa vuodessa, tulevat kuluttajien maksettavaksi tuotteiden hinnoissa.
Mainonta
Mainonta maksaa. Ruokaa mainostetaan Suomessa enemmän kuin missään EU-maassa.
Alko
Alko houkuttelee kansalaiset asioimaan uusissa suurissa liikekeskuksissa.
Suuriin keskuksiin
Kun kannattavia kauppapaikkoja ei ole saatavilla, ei tule kilpailua. Kyläkaupat eivät kannata ja ihmisten pitää matkustaa suuriin ostoskeskuksiin.
Venäjälle
S-ryhmä siirtää voittojaan investointeina Venäjälle ja Baltiaan. Viime perjantaina avautui Pietariin jo kahdeksas Prisma.
Höyhenteoria
Se näkyy Suomessa Konttisen mukaan selvästi: kun hinnat maailmanmarkkinoilla nousevat, kuluttajahinnat pöllähtävät ylös myös Suomessa. Kun hinnat maailmalla laskevat, Suomessa ne leijuvat alaspäin vain hiljalleen.
Nollatutkimuksia
Konttisen mielestä turhat tutkimukset vievät resursseja ja näkyvät lopulta kuluttajan pussissa. Asiantuntijat ovat tässä maassa aina samoja.
Maksupalvelulaki
Laki, joka toi kaupalle 60 miljoonan lisälaskun, nosti hintoja.
Isänmaallisuus
Suomalainen suosii suomalaista - mihin hintaan hyvänsä.
Valmiiksi laskettu?
Kuluttajille on syntynyt harhakuva erikoishintaisista tuotteista. Konttinen kuitenkin arvelee, että sovitut alennusprosentit on laskettu jo etukäteen tuotteen hintaan.
Tukipolitiikka
Elintarvikkeita kuljetetaan turhaan maasta toiseen tukipolitiikan takia.
Lähde: Seppo Konttisen eilen julkaistu kirja: Suomalainen ruokalasku