Pihveissä pihtaillaan jo
Naudan lihan hinta on ylittänyt kuluttajien kipukynnyksen. Moni jättää jo pihvit kauppaan ja ostaa niiden sijaan jauhelihaa, sikaa tai broileria. Leipää ja maitotuotteita ostetaan pääosin entiseen malliin hintojen noususta huolimatta.
Naudan lihan hinta on kallistunut viime vuodesta selvästi. Prisman johtaja Ilkka Riiali Vantaan Jumbosta sanoo, että kun vielä viime vuonna lihaa myytiin tarjouksessa alle viidentoistakin euron kilohintaan, nyt hinta on tuplaten tämä.
– Osa asiakkaista on siirtänyt kulutustaan paljon maltillisemmin kallistuneisiin broilerin ja sianlihaan, kertoo Riiali.
Halvemmissa tuotteissa hintojen nousu ei ole kauppiaiden mielestä muuttanut käyttäytymistä näin selvästi.
Kauppias Mika Timonen Helsingin Itäkeskuksen Citymarketista kertoo, että halvimmat juustot ovat menneet alkuvuonna kaupaksi paremmin kuin parina aiempana vuonna. Silti arvokkaampiakin juustoja on ostettu entistä tahtia.Timonen myöntää, että tämä on vähän ihmeellistä. Hän kuitenkin lisää, että määriä on hankalaa verrata, koska myynti on ylipäätään kasvanut koko ajan.
Muita maitotuotteita myydään kuten ennenkin. Maitoa juodaan se, mitä juodaan, eikä jugurttipurkin kallistuminen kymmenellä sentillä muuta Riialin mukaan kulutustottumuksia mitenkään.
Arvoleivät menevät hyvin kaupaksi
Leivässä suomalaiset eivät juuri nuukaile. Vuoden vaihteessa leivän hinnan nousu sai jotkut hetkellisesti ostamaan halvempaa leipää, mutta moni on ryhtynyt jälleen ostamaan suosikkejaan.
– Kuluttajat ovat hyvin tarkkoja siitä, mistä leivästä tykkäävät ja mitä haluavat syödä. Emme ole merkittävissä määrin havainneet sellaista, että asiakkaat olisivat siirtyneet arvokkaimmista leivistä halvempiin tuotteisiin, Riiali sanoo.
Myöskään Primulassa ei ole huomattu kulutuskäyttäytymisen muutosta. Toimitusjohtaja Juha Valkamo kertoo, että leipomon Artesaani-leivät ovat menneet hyvin kaupaksi. Nykyisin näiden arvokkaimpien leipien osuus leipomon koko myynnistä hipoo jo neljännestä.
Erikoisleipien myynti huipentuu viikonloppuisin ja Valkamo puhuukin arki- ja viikonloppukäyttäytymisestä. Tämä tarkoittaa, että vapaapäivinä ruokailuun satsataan enemmän ja ollaan valmiita myös ostamaan kalliimpia tuotteita kuin muulloin.
Tottumuksia muutetaan jähmeästi
Nordean alkuvuonna teettämässä kyselyssä ilmeni, että vastaajat suunnittelivat säästävänsä ruoka- ja energiamenoissaan. Ruokakauppiaat eivät kuitenkaan usko, että vielä nähdyt tai edes loppuvuonna odotettavissa olevat hinnannousut saavat aikaan suuria kulutustottumusten muutoksia.
– En usko, että ihmiset alkavat syömisen kautta säästämään. Kyllä säästäminen alkaa jostain muualta, Timonen arvioi.
Kauppiaat muistuttavat, että ostoskäyttäytyminen riippuu toki elämäntilanteesta. Riiali huomauttaa kuitenkin, että keskivertokuluttaja käyttää ruokaansa edelleen vähemmän rahaa kuin 10–15 vuotta sitten. Näin siis siitä huolimatta, että elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinta on Tilastokeskuksen mukaan noussut alkuvuonna yli seitsemän prosenttia.
Tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen Pellervon Taloudellisesta tutkimuslaitoksesta sanoo, että välttämättömyyshyödykkeiden kysyntä on erittäin jäykkää. Hän vertaa ruuan ja bensiinin hinnan nousuja.
– Kun bensa maksoi alle euron litralta, puhuttiin, että kipukynnys on eurossa. Nyt, kun hinta on jo 1,40 ja ylikin, voidaan kysyä, onko kulutus vähentynyt. Ovatko ihmiset ryhtyneet vähentämään esimerkiksi hupiajeluaan ja miten paljon tätä on ylipäätään ollut?
Hinnan kaksinkertaistuminen voi olla kipuraja
Suomalaisten kulutuksesta menee Tilastokeskuksen mukaan elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin noin 13 prosenttia. Osuus on hyvin samansuuruinen kuin muissa vastaavasti kehittyneissä Euroopan maissa kuten Pohjoismaissa.
Kuinka paljon ruuan hintojen pitää kallistua ennen kuin suomalaiset alkavat siirtyä halvempiin tuotteisiin? Pyykkösen mukaan tuo hinnan kaksinkertaistuminen, joka on nyt nähty naudan lihassa, voi olla kipuraja.
– Jos ruuan hinta tuplaantuisi, ihmiset rupeaisivat ehkä tekemään kotona yhä enemmän ruokaa ja ostamaan halvempia tuotteita, miettii Pyykkönen.