Riidan jälkeen...

[Sist]

[/QUOTE]Oon ollut vähän yli kaksi vuotta naimisissa ja sitä ennen seurusteltiin 9 kuukautta... Tänä ajanjaksona ei oo vielä tullut yhtään riitaa

Teillä on sitten onni käynyt. taidatte olla todella samanlaisia ihmisiä.
Me ei oltu, mutta tuleekos sellasesta suhteesta yleensäkään mitään missä immeiset on tosi erilaisia keskenään? :(

 

[protsku]

Minä olen kyllä jyrkästi sitä mieltä että sovintoseksi on perseestä. Eihän sillä selviä yhtään se riidan alkuperäinen syy. Jos tällä tavalla eletään kuin siat pellossa niin sitten vaan naidaan ja riidellään kaikki päivät.

 

[Trifixion]

Me ei oltu, mutta tuleekos sellasesta suhteesta yleensäkään mitään missä immeiset on tosi erilaisia keskenään? :(

Riidat tulee siitä, että kaksi ihmistä ei osaa keskustella. Mikäli molemmat ovat keinoiltaan samanlaisia eli keskustelutaidoiltaan yhtä perseestä, homma voi mennä täysin jumiin. Toisaalta, yksinkään ei kahden ihmisen hommia voi tehdä.

 

[Buuffitus]

Itse olen kiukuttelijaluonne, mutta kyllä anteeksi tulee pyydettyä/lepyteltyä kumppania, kun olen turhasta kitissyt. Mut saa parhaiten leppymään läheisyydellä ja jutustelulla... Ristiriitaistahan se on kun kaipaan läheisyyttä huonolla tuulella ollessani, mutta minkäs teet. Huono omatunto tulee kyllä usein kiukuttelun jälkeen, kun on turhaan pahoittanut oman kullan mielen... :(

 

[Omskakas]

Voitte kokeilla Omskakasin keinoa lepyttää puoliso: Kun puoliskosi jäkättää/räyhää/on pahalla tuulella, katso häntä silmiin tyhmä koiramainen hymy kasvoilla sanomatta sanaakaan. Kun hän huomaa reaktiosi, halaa ja suukota häntä ja sano: "Minäkin tykkään sinusta".

Toimii kuin venäläinen perseensuristin! ;)

 

[Goatsilla]

Oon ollut vähän yli kaksi vuotta naimisissa ja sitä ennen seurusteltiin 9 kuukautta... Tänä ajanjaksona ei oo vielä tullut yhtään riitaa :thumbs:

Yli kuusi vuotta saman katon alla, ei yhtään huuto-itkuriitaa. Joskus toisella voi olla joku mitätön kiukuttelun aihe, jolloin toinen yrittää tappaa kiukuttelevan osapuolen nauruun, josta kiukutteleva osapuoli tietysti kerää lisää kiukkua, kunnes koko homma päätyy siihen naureskeluun ja halipusutteluun. Ei noitakaan oikein riidoiksi voi kutsua.

 

[She Devil]

Hiukan yli 7.v kimpassa ja ei olla kunnolla riidelty koskaan. Pientä kinastelua joskus ja väittelyä. Kumpikaan ei sovittele vaan yleensä kiistat loppuu omaan mahdottomuuteensa kun aiheesta josta väitellään, ollaan eksytty johonkin kauas.
Sovintoseksiä en ole koskaan ymmärtänyt, mitä se on???? Ei paljoa päässä liiku jos petipuuhilla täytyy alkaa sovittelemaan riitaa

 

[Yussi]

Voitte kokeilla Omskakasin keinoa lepyttää puoliso: Kun puoliskosi jäkättää/räyhää/on pahalla tuulella, katso häntä silmiin tyhmä koiramainen hymy kasvoilla sanomatta sanaakaan. Kun hän huomaa reaktiosi, halaa ja suukota häntä ja sano: "Minäkin tykkään sinusta".

Toimii kuin venäläinen perseensuristin! ;)

Joo, toi keino on hyväksi havaittu täälläkin :thumbs: .
Riita yleensä ratkeaa parhaiten just siten et toinen pystyy säilyttämään viileytensä eikä lähde mukaan taisteluun siinä vaiheessakun toisella "keittää yli".

Ja sovintoseksi riidan jälkeen on muuten :haart: :thumbs:

 

[IronMind]

Riidat tulee siitä, että kaksi ihmistä ei osaa keskustella. Mikäli molemmat ovat keinoiltaan samanlaisia eli keskustelutaidoiltaan yhtä perseestä, homma voi mennä täysin jumiin.

Samaa mieltä. En oikein lehmänhermoisena ole koskaan täysin käsittänyt missä muussa tarkoituksessa ihmiset parisuhteessa näitä olemattomia riitoja kyhäävät kokoon, kuin siinä että halutaan oksentaa oma (PMS-)vitutus jonkun toisen niskaan.

Eräs ex oli juuri tälläinen tiettyyn aikaan kiertoa ja en vain kerta kaikkiaan osannut suhtautua vakavalla naamalla jos toinen alkaa vaahdota jostakin itse virittelemästään nippeliasiasta pää punaisena. Lähinnä ensireaktioni oli yleensä isällinen huvittuneisuus. Joka tietysti lisäsi vain kierroksia koneeseen. Joka taas huvitti minua entistäkin enemmän. Joka taas nosti kierroksia vielä vähän lisää ja päättyi itkuhuutoraivareihin ja ties mihin lapsellisiin huomionkerjäämisiin.

Nykyisen ajatusmalleiltaan hieman aikuisemman naisen kanssa onneksi onnistuu nimenomaan tämä keskustelu mainiosti. Eli jos toisen mielestä on joku pielessä niin asia korjautunee paremmin puhumalla kuin huutamalla. Jatkuvasta kilpalaulannasta kun äkkiä jää kestovitutus päälle ja alkaa tulla intoa katsella rauhallisempia partnerikandidaatteja - turhasta riiteleminen ei minulla ainakaan mitenkään "puhdista ilmaa", vaan nimenomaan kasaa sitä vitutuslastia sinne takaraivoon. Riidan aihe muuttuu yhdentekeväksi ja vitutus siirtyy aiheutumaan nimenomaan siitä parterin riidanhaastohaluisesta luonteesta.

 

[NP]

Mikä sovintoseksi?

Joo, en ole minäkään törmännyt tuohon ikinä :D

 

[Trifixion]

Joo, toi keino on hyväksi havaittu täälläkin :thumbs:

Ainakin jos se ilme muistuttaa yhtään tuota avatariasi, uskallan sanoa, että olet vastustamaton!

:lol2: :lol2: :lol2:

 

[jtt1983]

Meitsil on sama tilanne kuin tomilla. Vituttaa kun välil naukuu ihan helvetin pienestä ja kehittää siitä suurta ja sit tosiaan hävettää kun tajuaa tilanteen :D

 

[Timba79]

Kun ollaan oltu useita vuosia yhdessä ja jos sitten ruetaan ostamaan jokaisen kränän jälkeen lahjomaan niin rahat ja lahjaideat loppuvat aika nopeaan. Joten ei enää lahjoja vaan ihan reilua keskustelua ja anteeksi pyyntöjä. Jotenkin nuo lahjat tuntuvat kliseiseltä riidan jälkeen.

Niinpä ja mekin ollaan aika tulisia luonteeltamme molemmat, joten niitä pieniä riitoja tulee vähän väliä. Loppuis jo rahatkin jos aina pitäis lahja ostaa.

Mutta jos taas omaa vittumaisuuttaa on toisen suututtanut, niin olenpa joskus vienyt syömään tai jotain muuta pientä, mutta ei mikään tapa todellakaan.

 

[Gillyanne]

Sovintoseksiä en ole koskaan ymmärtänyt, mitä se on???? Ei paljoa päässä liiku jos petipuuhilla täytyy alkaa sovittelemaan riitaa

Minä olen kyllä jyrkästi sitä mieltä että sovintoseksi on perseestä. Eihän sillä selviä yhtään se riidan alkuperäinen syy.

Enpä voisi olla enempää samaa mieltä!

Jos riitaa tulee, niin sitten riidellään - ja jälkeenpäin tietenkin pyydetään anteeksi ja keskustellaan asia läpi, MISSÄÄN NIMESSÄ ei lakaista ikäviä asioita maton alle ja "halailla riitaa pois" (kuten edellisessä suhteessani lähes aina tapahtui). Jos asioita ei kunnolla puhuta halki, ne jäävät vaivaamaan ja satavarmasti pompahtavat jossain vaiheessa taas pintaan - entistäkin pahempina.

Nykyisessä suhteessa emme ole riidelleet kunnolla vielä kertaakaan, mitä nyt välillä ehkä on ollut vähäisessä määrin hieman tiukemmansävyistä sananvaihtoa... ja sellainen tuntuma kyllä on, että tuskinpa tarvitsee vastaisuudessakaan sen erityisemmin riitoja kehiä, aika samansuuntaiset mielipiteet meillä on monistakin asioita.

Btw. Ikinä en ole oikeuttanut riitaa/kiukuttelua PMS:llä tms., enkä oikeuta! :evil:

 

[rantapantteri]

Mä oon kyllä varmaan jotenkin paska ja turha jätkä, kun en saa muijan kanssa ikinä tappelua aikaan...

 

[NEUTRAALI]

todella harvoin tulee tapeltua, ei yksinkertaisesti enään edes virta riitä moiseen, alkuaikoina tuli tapeltua vähän väliä. salille jää meikän energiat eikä enään nappaa edes tapella/ ei riitä virtaa, ylimääräinen testo ois varmaan tarpeeseen.

 

[JPK]

Kyllä meidän tilanteessa olisi varmasti saanut montakin riitaa jo aikaiseksi, jos ei osattaisi keskustella.

 

[Sumu]

Sovintoseksiä en ole koskaan ymmärtänyt, mitä se on???? Ei paljoa päässä liiku jos petipuuhilla täytyy alkaa sovittelemaan riitaa

Mä olen aina käsittänyt, että sovintoseksiä harrastetaan vasta sitten kun riita on oikeasti sovittu. Ei riidan sovittelun asemasta.