Ravinto-osion yleiset kysymykset. Yksinkertaiset nopeat kysymykset tänne

Meta title: 💥 Ravinto-osion yleiset kysymykset – kaikki nopeat ruokapulmat yhteen helppoon ketjuun

Meta description: Keskustelua ravinnon perusasioista, makroista, lisäravinteista ja arjen valinnoista – nopeita vastauksia ilman turhaa selittelyä.


Teitä kasvissyöjiäkin on vaikka mitä helvetin koulukuntia, siksi tarkentava kysymys. Pähkinät, palkokasvit ja soija taitaa olla ne helpoimmat lähteet proteiinille siun kohdallasi jos maitotuotteet on nykyään kanssa pannassa. Toki on noita laktoosittomiakin versioita, mutta niissä on aika kovat hinnat.

Näinpä, anteeksi vähän kärkäs vastaus. Soijaa oon välttäny vähän sen takia etten mausta perusta ja toisekseen kun ei ole jaksanut siitä kunnon ruokaa alkaa vääntämään. Taitaapi olla jo aihetta.
 
Näinpä, anteeksi vähän kärkäs vastaus. Soijaa oon välttäny vähän sen takia etten mausta perusta ja toisekseen kun ei ole jaksanut siitä kunnon ruokaa alkaa vääntämään. Taitaapi olla jo aihetta.

Soijarouhe maustettuna menee ihan täydestä makaronilaatikossa ja erilaisissa kastikkeissa. Sitten on tietty nuo kaikki tofut ja kokonainen tuoteperhe vegaani-kinkkuja ynnä muita outouksia.
 
Paljonkohan on aspartaamia sadassa grammassa proteiinijauhoa jotka on sillä makeutettu? Kasvaako tuo aspartaamin saanti suositellun rajan yli jos tällä hetkellä menee päivässä päälle 200g jauhoja?
 
Kalorilaskurista katsoin koipireiden ravintosisältöä ja ihmettelin kun siellä nuo arvot heittelevät nahattoman ja nahallisen broiskun välillä aika paljon. Eli minkä mukaan nuo kalorit sit lasketaan? Ja riisin arvot ovat ilmeisesti keittämättömälle riisille?
 
Kalorilaskurista katsoin koipireiden ravintosisältöä ja ihmettelin kun siellä nuo arvot heittelevät nahattoman ja nahallisen broiskun välillä aika paljon. Eli minkä mukaan nuo kalorit sit lasketaan? Ja riisin arvot ovat ilmeisesti keittämättömälle riisille?

Eiköhän siellä riisin kohdalla lue jos kyse on keitetystä riisistä. Koipireiden arvot tietenkin muuttuu sen mukaan, onko se nahka siinä vai ei. Siinä kun on yleensä aika paljon rasvaa mukana. Eli jos revit nahat pois niin silloinhan tietysti lasket nahattoman mukaan, mutta jos suurinta herkkuasi on syödä se rapea nahka heti ekana niin lasket nahallisen mukaan.
 
Mistä muuten johtuu, että läskiä ei tule söipä kuinka paljon tahansa. Oli kausi, jolloin mättäsin pikaruokaa tyyliin jotain 2000 kcal päiväs + omat sapuskat, lihasta tuli muttei painoa. Minulla ruuasta tulee lihasta, muttei rasvaa. Siksi kaiken maailman dieettikaudet ja muut eivät ole tarpeellisia. Riitää vaan, että syö kunnolla, niin lihasta tulee.
 
Kun on dieetillä ja tarkoitus kehittää vain voimaa eikä lihasmassaa, onko parempi tehdä laaja kirjo eri liikkeitä kerran viikossa vai kolme kertaa viikossa lyhyitä sarjoja tyyliin 5x5 isoja liikkeitä tyyliin leuat, mave, penkki, kyykky, pystypunnerrus, jne? Ajatuksena siis se, että jos kaikenlaisia pikkulihaksia ei treenaa niin ne saattavat surkastua isojen lihasten kustannuksella?
 
Kun on dieetillä ja tarkoitus kehittää vain voimaa eikä lihasmassaa, onko parempi tehdä laaja kirjo eri liikkeitä kerran viikossa vai kolme kertaa viikossa lyhyitä sarjoja tyyliin 5x5 isoja liikkeitä tyyliin leuat, mave, penkki, kyykky, pystypunnerrus, jne? Ajatuksena siis se, että jos kaikenlaisia pikkulihaksia ei treenaa niin ne saattavat surkastua isojen lihasten kustannuksella?

Isot liikkeet treenaa yleensä myös niitä pikkulihoja, siksi 1-jakoisella ei hirveästi tehdä mitään eristäviä liikkeitä ja saadaan silti tulosta aikaiseksi.
 
Mistä muuten johtuu, että läskiä ei tule söipä kuinka paljon tahansa. Oli kausi, jolloin mättäsin pikaruokaa tyyliin jotain 2000 kcal päiväs + omat sapuskat, lihasta tuli muttei painoa. Minulla ruuasta tulee lihasta, muttei rasvaa. Siksi kaiken maailman dieettikaudet ja muut eivät ole tarpeellisia. Riitää vaan, että syö kunnolla, niin lihasta tulee.

Olet yli-ihminen ja perinyt jäätävät geenit. Syö vuosi kunnolla ja nouse bodilavoille rasvattomana lihaskimppuna. :rolleyes:


Oikeesti, jos lihasta on kertynyt huomattavampikin määrä, painon pitäisi olla noussut. Ellet sitten ole välissä ollut miinuskaloreilla niin paljon, että rasvaa olisi ehtinyt palamaan.
 
Mitä eroa on San- launch full impact 4350:lla ja San-Fierce:llä?
Molemmat ovat PWO-tuotteita samalta firmalta, onko paljon eroa aineksilla ja launch on vissiin vähän tiivistetympi?
 
Olet yli-ihminen ja perinyt jäätävät geenit. Syö vuosi kunnolla ja nouse bodilavoille rasvattomana lihaskimppuna. :rolleyes:


Oikeesti, jos lihasta on kertynyt huomattavampikin määrä, painon pitäisi olla noussut. Ellet sitten ole välissä ollut miinuskaloreilla niin paljon, että rasvaa olisi ehtinyt palamaan.

No, kun aloitin kuntosalin, niin paino nousi 65-kilosta lähemmäs 75:teen kiloon. Sitä korkeammaksi se pikku perkele ei oikein mene. Rasvaprosentti on pysynyt samana, koska ei ole läskiä missään. Tulee vain mahamakkara istuessa, mikä on normaalia, muuten se on aika lauta, paitsi silloin kun olen syönnyt. Isoäiti pisti voipaketillisen tehdessä ruokaa keitoksiinsa, äiti ei lihonut, mutta isoisä lihosi kymmeniä kiloja... Ilmeisesti plussakalorit menee mulla herkemmin lämmön tuottamiseen, ulosteeseen ja lihaksiin.

Toisaalta täytyypi laskea tarkemmin miten syön, koska vaikka ei olisi nälkä, niin voin olla "miinuskaloreilla"
 
Raakoja kananmunia ei välttämättä kannata syödä, koska vähemmän proteiineja kuulemma imeytyy elimistöösi. Täytyy vaan vaivautua paistamaan tai keittämään ne.
 
Lienee kysytty ehkä tuhat kertaa, mutta jos haluan laskea annoksen ravintoarvot punnitsenko lihat ennen paistoa vai paiston jälkeen? Nyt olen punninnut paiston jälkeen. Liekö suurta merkitystä?
 
Lienee kysytty ehkä tuhat kertaa, mutta jos haluan laskea annoksen ravintoarvot punnitsenko lihat ennen paistoa vai paiston jälkeen? Nyt olen punninnut paiston jälkeen. Liekö suurta merkitystä?

Yleensä kaikissa nuo ilmoitetut arvot on raaka-arvoja, ellei toisin sanota. Eihän niissä nyt hirveän suurta eroa tule, rasvaa lähinnä tirisee pois ja kokonaispaino tippuu kun nesteitä haihtuu.
 
Perustele. Mieluiten lähteiden kera.

igestibility of cooked and raw egg protein in humans as assessed by stable isotope techniques.

Evenepoel P, Geypens B, Luypaerts A, Hiele M, Ghoos Y, Rutgeerts P.

Department of Medicine, Division of Gastroenterology and Gastrointestinal Research Centre, University Hospital Leuven, B-3000 Leuven, Belgium.

Egg proteins contribute substantially to the daily nitrogen allowances in Western countries and are generally considered to be highly digestible. However, information is lacking on the true ileal digestibility of either raw or cooked egg protein. The recent availability of stable isotope-labeled egg protein allowed determination of the true ileal digestibility of egg protein by means of noninvasive tracer techniques. Five ileostomy patients were studied, once after ingestion of a test meal consisting of 25 g of cooked 13C- and 15N-labeled egg protein, and once after ingestion of the same test meal in raw form. Ileal effluents and breath samples were collected at regular intervals after consumption of the test meal and analyzed for 15N- and 13C-content, respectively. The true ileal digestibility of cooked and raw egg protein amounted to 90.9 +/- 0.8 and 51.3 +/- 9.8%, respectively. A significant negative correlation (r = -0.92, P < 0.001) was found between the 13C-recovery in breath and the recovery of exogenous N in the ileal effluents. In summary, using the 15N-dilution technique we demonstrated that the assimilation of cooked egg protein is efficient, albeit incomplete, and that the true ileal digestibility of egg protein is significantly enhanced by heat-pretreatment. A simple 13C-breath test technique furthermore proved to be a suitable alternative for the evaluation of the true ileal digestibility of egg protein.


http://www.pakkotoisto.com/ravinto/39170-kananmunat-raakana-11/ lue tuolta eteenpäin. Saat rauhassa tutustua raakoihin kananmuniin
 
Back
Ylös Bottom