Rasvan määrästä ruokavaliossa

[ysikymppinen]

n-3 fatty acids and blood glucose control in diabetes mellitus.
Vessby B.

Department of Geriatrics, Uppsala University, Sweden.

Abstract
Our knowledge of the effects of n-3 fatty acids on the glucose homeostasis in diabetes mellitus is at present incomplete. The results are in certain respects conflicting. Several studies have shown that addition of n-3 fatty acids, especially in type-2 diabetes, may increase blood glucose concentrations without a concomitant increase of insulin or C-peptide concentrations. The glucose/insulin ratio is increased in fasting as well as after meals. On the other hand, some data indicate that, in spite of increased or unchanged glucose concentrations, there may be an improved peripheral insulin sensitivity. The stimulated insulin response may be reduced after mixed meals, although there are no indications of significant impairments of the response to intravenous glucose. The reasons for the observed changes are still obscure. More controlled studies, during prolonged periods of time, are needed. At present it would seem important to closely follow diabetic patients with respect to glucose and lipid metabolism if treated with n-3 fatty acids. As for now, diabetic patients are recommended to increase their intake of fish in the diet. The use of pharmacological doses of n-3 fatty acids remains investigational.

PMID: 2650692

Diabetes. 1989 Oct;38(10):1314-9.

Effects of fish oil supplementation on glucose and lipid metabolism in NIDDM.
Borkman M, Chisholm DJ, Furler SM, Storlien LH, Kraegen EW, Simons LA, Chesterman CN.

Garvan Institute of Medical Research St. Vincent's Hospital, Sydney New South Wales, Australia.

Abstract
Fish oils, containing omega-3 fatty acids (omega 3FAs), favorably influence plasma lipoproteins in nondiabetic humans and prevent the development of insulin resistance induced by fat feeding in rats. We studied the effects of fish oils in 10 subjects (aged 42-65 yr) with mild non-insulin-dependent diabetes mellitus (NIDDM). Subjects were fed a standard diabetic diet plus 1) no supplementation (baseline), 2) 10 g fish oil concentrate (30% omega 3FAs) daily, and 3) 10 g safflower oil daily over separate 3-wk periods, the latter two supplements being given in radom order by use of a double-blind crossover design. At the end of each diet period, fasting blood glucose (FBG), insulin, and lipids were measured, and insulin sensitivity was assessed with a hyperinsulinemic-euglycemic clamp performed with [3-3H]glucose. FBG increased 14% during fish oil and 11% during safflower oil supplementation compared with baseline (P less than .05), whereas body weight, fasting serum insulin levels, and insulin sensitivity were unchanged. The absolute increase in FBG during each supplementation period correlated with the baseline FBG (fish oil, r = .83, P less than .005); safflower oil, r = .75, P = .012). Fasting plasma triglyceride levels decreased during fish oil supplementation in the 4 subjects with baseline hypertriglyceridemia (greater than 2 mM) but were not significantly reduced overall. There was no significant change in fasting plasma total, high-density lipoprotein, and low-density lipoprotein cholesterol levels. In summary, dietary fish oil supplementation adversely affected glycemic control in NIDDM subjects without producing significant beneficial effects on plasma lipids. The effect of safflower oil supplementation was not significantly different from fish oil, suggesting that the negative effects on glucose metabolism may be related to the extra energy or fat intake.(ABSTRACT TRUNCATED AT 250 WORDS)

PMID: 2676659

Juu, diabeetikoilla.

Adverse Effects of Fish Oil
DERMOT KENNY, MD
Milwaukee, Wis


Arch Intern Med. 1990;150(9):1967-1971.


Since this article does not have an abstract, we have provided the first 150 words of the full text PDF and any section headings.




To the Editor.— Fisher et al1 in their article on n-3 fatty acids and cellular aspects of atherogenesis suggest that urgent trials of n-3 fatty acid supplementation are needed to assess their effects on atherosclerotic disease. While epidemiological studies2,3 have documented a reduced incidence of ischemic heart disease in populations with a high intake of n-3 fatty acids, there is also an unexplained increased incidence of stroke.2,3 Apart from a high incidence of unpleasant side effects in patients taking fish oil supplements, clinical4 and laboratory studies5 have shown evidence of raised blood pressure in groups taking omega-3 fatty acid supplementation. In addition, recent epidemiological evidence has shown an increased incidence and prevalence of hypertensive related diseases3 in the same type of population in whom there is a low incidence of ischemic heart disease. While the theoretical benefits of n-3 fatty acid supplementation are . . .

Enempää ei näe ilman salasanaa tai rahaa.

Environ Int. 2007 Oct;33(7):993-8. Epub 2007 May 30.

Omega-3 fatty acids and the benefits of fish consumption: is all that glitters gold?
Domingo JL.

Laboratory of Toxicology and Environmental Health, School of Medicine, Rovira i Virgili University, San Lorenzo 21, 43201 Reus, Catalonia, Spain. joseluis.domingo@urv.cat

Abstract
In recent years, a number of studies have clearly remarked the nutritional benefits of fish consumption: proteins, vitamins, minerals, and especially omega-3 polyunsaturated fatty acids (PUFAs), which may protect against several adverse health effects, including coronary heart disease mortality and stroke. However, some concerns about potential health risks derived from the environmental contaminants found in fish have been also raised. Therefore, balancing adequately the risks and benefits of fish consumption is currently a nutritional/environmental health key issue. In this paper, the most recent available scientific information concerning this issue is reviewed. It is concluded that although it seems evident that fish must be an important part of a balanced diet, to choose the most suitable species in terms of levels of PUFAs and pollutants, the frequency of consumption, and the meal size are essential aspects to balance benefits and risks of a regular consumption.

PMID: 17540446

Sama juttu.

Biosci Biotechnol Biochem. 1998 Nov;62(11):2079-85.

The benefits and risks of n-3 polyunsaturated fatty acids.
Takahata K, Monobe K, Tada M, Weber PC.

Faculty of Agriculture, Okayama University, Japan. baiyou-1@cc.okayama-u.ac.jp

Abstract
There is a growing number of animal models and clinical trials of n-3 polyunsaturated fatty acid (PUFAs) supplementation in disease. Epidemiologic and biochemical studies have suggested beneficial effects of n-3 PUFAs. But also, the use of n-3 PUFAs has some potential toxicological risks that can be circumvented by careless processing, storing, and preserving the PUFAs. The use of n-3 PUFAs is safe if appropriate preparations and dosages are selected. Much research is needed to clarify their use under different disease conditions. The newly established clinical and nutritional facts on n-3 PUFAs will induce industry to develop food products based on this knowledge.

PMID: 9972229

Koko teksti -> http://www.jstage.jst.go.jp/article/bbb/62/11/2079/_pdf

 

[ysikymppinen]

Omega-3 rasvahapot näyttäs ainakin parantavan treenin jälkeisiä tulehdustiloja. Onko tämä sitten hyvä vai huono asia?

Niinpä, kuten antioksidantit, kalaöjystä voi tätä kautta olla haittaa.

Laskee prostalgandiinia, haittaa COX-2 kulkutietä, joka on mm. tärkeää lihasten kasvulle.

2-3 g EPA/DHA, ei kaikkia kerralla eikä treenien läheisyydessä, niin veikkaisinpa että hyödyt ylittävät haittavaikutukset selkeästi. Mikäli niitä haittavaikutuksia edes olisi.

 

[Viking Kong]

Aika monissa threadeissa näkee mielestäni yllättävän korkeita rasvamääriä ja olisinkin kiitollinen rasvan käytön logiikan avaamisesta

Itse ajattelen: Olet sitä mitä syöt. Näin ollen logiikkani sanoo, että henkilö joka esim tavoittelee 12% rasva-% ei tulisi pitkässä juoksussa sisällyttää ruokavalioonsa yli 12% rasvamääriä päivittäisellä tasolla. Kehohan ei tarvitse kuin noin 4% rasvaa minimissään. Tuossakin näyttäisi olevan selkeä analogia yleensä terveellisenä pidettyyn matalimpaan mahdolliseen rasva-%. Jos näin tiukalle vedetään, tämän tulee tietty kaiken olla hyviä rasvoja.

Jotkut kommentit esittävät esim. massakauden energiatarpeen kattamista ennemmin öljyillä kuin hiilareilla. Eikö tämäkin ole sikäli nurinkurista, että hiilihydraatit ovat ensisijainen ja tehokkin energialähde?

Monet vannovat south beach tyyppisten hiilarit leikkaavan ruokavalion nimiin. Olen itse ruvennut ajattelemmaan, että SoBe, Atkins ym. ovat aikanaan olleet tehokkan vaihtoehto sen vuoksi, että niissä ennen kaikkea korostuu tarpeeksi korkea proteiinin hankinta ravinto-aineilla joissa koutenkin on myös suhteellisesti enemmän rasvaa kuin hiilareita. Nykyään meillä kuitenkin on mahdolliuus hyödyntää lisäravinteita, jolloin proteiinien saanti on turvattu ilman turhaa rasvan määrän lisäämistä.

Mutta siis: Lukisin erittäin mielelläni argumentteja (ja erityisesti linkkejä) rasvan käytöstä osana ruokavaliota.

Eiköhän se ole ihan turha kenenkään ruveta "kotilääkäriksi". Maalaisjärjellä ei kukaan voi järkeillä miten paljon rasvaa pitäis syödä, tai miks jotkut dieetit toimii ja toiset ei. Ja eikös se kumminkin niin ole että rasvassa on enemmän energiaa kuin hiilareissa? Jos oikein muistan niin yhdessä grammassa rasvaa on 9kcal, kun taas yhdessä grammassa hillaria on 4kcal.

Tässä jotain selitystä miten elimistö toimii (http://whole9life.com/2010/03/the-grain-manifesto/)

Grains pack a whopping amount of carbohydrates in a very small package. As most grains are also heavily processed (yes, even whole grains) they are broken down into blood sugar (glucose) in your body very quickly. A high amount of ingested carbohydrate broken down very fast leads to a spike in blood sugar. The body, demanding homeostasis, then releases a massive dose of a hormone called insulin to pull blood sugar levels back down. This is often referred to as an “insulin spike”.

When too much blood sugar is present in the system, your body quickly runs out of places to store it as useful energy, and will store any excess as body fat. In addition, when too much insulin is present in the system, the cells in your body become desensitized to the hormonal “message” insulin is trying to send. Since the message isn’t getting through, your pancreas is prompted to release even more insulin when your body doesn’t need it. Finally, chronically high insulin levels lead to a condition in which your body has trouble releasing the energy already stored in your cells. This is a bad place to be. If (via a diet high in carbohydrates) this pattern continues, insulin levels continue to rise, fat stores continue to grow and the body becomes completely incapable of responding to its own directions.

En nyt enempää jaksa nuita kaivella, enkä myöskään itse muista tarkempia syitä miks rasva on hyväks keholle. Jos haluut vastauksia ihmisiltä ketkä tietää asiasta enemmän, mee kysymään sama kysymys tänne: http://www.board.crossfit.com/index.php

Korjaa jos oon väärässä, mut toi sun tietämys terveellisestä syömisestä tuntuu olevan aika suppea, ja perustuvan vaan niille asioille mitä öbaut jokasella bodaussivustolla toitotetaan? Jos haluat avartaa vähän tota sun käsitystä ruokailusta, suosittelen että vähän pläräät vaikka näitä sivuja:

http://www.marksdailyapple.com/
http://robbwolf.com/
http://whole9life.com/

 

[jorimantysalo]

Pikkuisen on taas vaikea tavallisen kuolevaisen ymmärtää... Ensiksi korjaan typon aiemmassa viestissäni: wikipedian mukaan muutos on ALA -> EPA -> DHA, eikä siis ALA -> DHA -> EPA, kuten kirjoitin. (Loogista, sillä ALAssa on kolme cis-sidosta, EPAssa viisi ja DHA:ssa kuusi.)

Sitten käytännöstä sen verran, että eikö rasvaisesta kalasta saa samalla kertaa sekä EPAa että DHAa. Kun tunnetusti on paikkoja joissa kalaa syödään hyvinkin paljon ja ysikymppisen lainaama tekstikin sanoo "results in a dose-dependent, saturable increase", niin yliannoksen vaaraa ei kai käytännössä ole. Rasvahappojen oksidaatio kai tarkoittaa tässä sitä, että ei pidä syödä pilaantunutta kalaa. Sen tiesin ennestäänkin. Eli niinkuin yhteenvetona käytännössä "syö lohta" on ihan hyvä ohje eikä tarvitse miettiä yksityiskohtia. Vaan paljonko lohessa EPAa ja DHAa on?

Toinen juttu on sitten se, jos ei kala maita tai on allerginen. Silloin kai kannattaa miettiä mitä kapseleita syö, jos niitä on erilaisia.

Sitten hyppään taas teoriasta käytäntöön. Tekstistä: "ALA supplementation does not result in appreciable accumulation of long-chain n-3 fatty acids in plasma. Eicosapentaenoic acid (EPA) but not DHA concentrations in plasma increase in response to dietary EPA. Dietary DHA results in a dose-dependent, saturable increase in plasma DHA concentrations and modest increases in EPA concentrations."

Eli siis ALA muuttuisi "pitkiksi omega-3:ksi" (onko näitä muitakin kuin DHA ja EPA?), mutta käytännössä ei merkittävästi. DHA-lisä lisäsi veren DHA-pitoisuutta ja vähän EPA-pitoisuutta, kun taas EPA-lisä lisäsi veren EPA-pitoisuutta mutta ei lainkaan DHA-pitoisuutta. Mikä menee väärinpäin, koska EPAn piti muutta DHAksi, ei toisinpäin. Mutta ehkä DHA-lisä vähensi hiukan tarvetta muuttaa EPAa DHAksi? Puuh, tätä kun miettii niin yksinkertaistus malliin "syö kalaa" tuntuu entistäkin paremmalta.

 

[ysikymppinen]

Sitten käytännöstä sen verran, että eikö rasvaisesta kalasta saa samalla kertaa sekä EPAa että DHAa.

Pääasiassa kyllä, enemmän EPA ja DHA:ta. Tosin esim. lohessa taitaa olla joku kolme kertaa enempi DHA:ta kuin ALA:aa ja sitten jonkun verran ALA:ta.

Vaan paljonko lohessa EPAa ja DHAa on?

http://www.fineli.fi/

Sieltä hakuun 'lohi'.

Eli siis ALA muuttuisi "pitkiksi omega-3:ksi" (onko näitä muitakin kuin DHA ja EPA?), mutta käytännössä ei merkittävästi. DHA-lisä lisäsi veren DHA-pitoisuutta ja vähän EPA-pitoisuutta, kun taas EPA-lisä lisäsi veren EPA-pitoisuutta mutta ei lainkaan DHA-pitoisuutta. Mikä menee väärinpäin, koska EPAn piti muutta DHAksi, ei toisinpäin. Mutta ehkä DHA-lisä vähensi hiukan tarvetta muuttaa EPAa DHAksi? Puuh, tätä kun miettii niin yksinkertaistus malliin "syö kalaa" tuntuu entistäkin paremmalta

.

Aikalailla samoilla linjoilla.

Tuossakin on yksilöllisiä eroja, myös sukupuolten välillä.

Ja varmaan tulee eroja myös siinä jos ottaa ALA:ta -> EPA > DHA kuin EPA -> DHA.

Ja varmasti DHA vähensi/vähentää EPA:n tarvetta. Ja EPA ainakin auttaa mys siihen, että DHA:ta ei tarvita niin paljoa.

 

[jorimantysalo]

http://www.fineli.fi/ Sieltä hakuun 'lohi'.

Kopsattakoon tiedot tähänkin. Karkeasti sanoen sata grammaa sisältää 1 gramman DHA:ta ja kolmannesgramman EPA:a. "Syökää kalaa" on siis muutettava muotoon "Syökää aika paljon kalaa". Esittämäsi optimisaanti 2-3 grammasta päivässä tekisi tuollaiset 200 grammaa lohta per päivä. Kilon palaa syön ehkä kolmena päivänä, mutta sitten kuluukin helposti pari viikkoa ennenkuin tulee taas ostettua.

Missä muussa kuin kalassa on EPA:ta ja DHA:ta?

 

[untalented]

Missä muussa kuin kalassa on EPA:ta ja DHA:ta?

EPA: munuainen, maksa, broileri nahkoineen, kananmuna, pekoni...
DHA: kananmunan keltuainen, kananmuna, maksa, broileri, munuainen, meetvursti

Suurinpiirtein tuossa järjestyksessä löytyy finelin "eniten ja vähiten sisältävät" -listalta. Ensimmäiset 100 sijaa menee kyllä mereneläville, mutta parhaiden 200 joukosta löytyy ed.mainitut. Pitoisuudet ovat kyllä säälittäviä kalaan verattuna.