Rasva/HH geenien mukaan?

[jorimantysalo]

Laatikainen on taas naputtanut ahkerasti: http://www.pronutritionist.net/hiil...diabeteksen-ehkaisyyn-geeneista-uutta-tietoa/ Lopussa on toki varoitus, "Tarvitaan vielä kuitenkin runsaasti lisätutkimuksia ennen kuin asiasta voidaan lausua mitään varmemmin."

Joka tapauksessa kovin mielenkiintoinen juttu. Jos tällainen pitää paikkansa, saisi vhh-ylistyskin kenties selityksen: ehkä se todella on pienelle osalle erinomaisen hyvä juttu. Ja koko ravitsemustiede menee ikäänkuin uudelle tasolle, jos keskiarvoista lähdetään laajentumaan täsmäruokavalioiden suuntaan.

Aiemmin jo luin, että rasvojen maksimikäyttö vaihtelee kovasti ihmisestä toiseen, ja tietysti hyvällä triathlonistilla tms. sen(kin) täytynee olla hyvällä tasolla.

 

[Crrc]

Tätä on itse asiassa jotkut bodarit käyttäneet amerikassa jo pitkään. Eli jos ovat herkkiä hiilareiden vaikutuksille (väsymys, turvotus jne) niin parempi vetää vhh tyyppisellä. Eli periaatteessa proteiini+rasva kombinaatiolla muut safkat paitsi päivän ensimmäinen ja treenin jälkeinen ruokailu jolloin hiilareita voidaan syödä. Tosin nykyään aamupalastakin on vaikka kuinka monta mielipidettä.

 

[Hantta84]

Hakusanalla metabolic typing löytyy netistä juuri tätä tarkoitusta varten tietoa, mm muutama kysely, jonka luulisi aika monien silmiä avaavan sille, että eri ihmisten kroppa reagoi eri makroihin todella eri tavalla. Mielenkiintoista kamaa, oon jo jonkun verran tohon perehtynyt, vaikka periaatteen tasolla oon "tiennyt" jotain ton suuntaista jo aiemmin. Itse kun korkeilla hiilareilla turpoan todella kovasti.

 

[Naene]

Mun ei tarvitse edes miettiä - hiilarit eivät vaan sovi kovin hyvin mulle. Turvottaa, väsyttää, vituttaa, yöllä hikoilen litrakaupalla jos syön suositusten mukaisesti. En tarvitse edes lisätietoa asiasta kun asia on selvä kuin mikäkin. Hiilarit jos jättää vähemmälle pysyn hereillä kokouksissa ja ei tartte joka päivä lakanoitakaan vaihdella vaan mukavan kuivina pysytään yön yli. Ja kun ei joka yö tutise kylmissään märissä lakanoissa on flunssatkin pysyneet loitommalla. Palkkari on hyvä asia mutta muuten jätän leivät ja vastaavat mielummin ihan rauhaan. Kokouspullaa jos erehdyn syömään on vatsa samantien kuralla.

 

[TaaviMustonen]

Itse oon aina ajatellu että hiilarit ei sovi mulle yhtään. Nyt tein netissä pienen testin ja näyttäis olevan tulokset sen mukaiset.
http://www.naturalhealthyellowpages.com/metabolic/self_test.html

Tulokset itselläni
Profile #1 = 5
Profile #2 = 29
Profile #3 = 6


Testi vaatii hieman englannin kielen osaamista mutta ei noihin kaikkiin tarvitse vastata jollei ymmärrä. Testi siis näyttää minkälainen ruokavalio sopii kullekkin. Ja noi profiilit menis ilmeisesti niin, että Profile #1 on hiilaripainoitteinen, Profile #2 proteiinipainoitteinen ja Profile #3 on ns. "tasapainoinen" eli 40-45% protskuja, 50-55 hiilareita ja loput rasvoja.

 

[Bläkäri]

Sanon näin kylmiltään ennen artikkelin lukemista, että jos on taipumusta insuliiniresistenssiin tai insuliinintuotannossa on häiriöitä (hyvänlaatuisiakin), on verensokeritasoilla taipumus heitellä eli hiilihydraattien määrällä ja laadulla on suuri vaikutus mielialaan ja energiaan. Itselleni taas on täysin yhdentekevää, mitä hiilareita vedän - nopeammat vaan piristävät nopeammin. VHH:lla en jaksanut tehdä enkä ajatella mitään, joten siksi luovuin siitä - se ei vaan sovi mulle.

 

[jorimantysalo]

Ihan yksittäisen tapauksen löydän perheestäni. Poika voi käydä vaikka sokeripurkilla varkaissa eikä tapahdu käytöksessä mitään. Tytär kun aiemmin sai edes jonkun karamellin muuttui ärripurriksi, nyt tosin tuntuu viimeisen vuoden-parin aikana sokerinsieto syntyneen.

Seuraava vaihe olisi selvittää toisaalta geenien yhteys terveysvaikutuksiin ja toisaalta ihmisten omiin tuntemuksiin. Onko liika HH pidemmän päälle pahasta, jos siltä akuutisti tuntuu?

 

[Dona]

Onneks ei oo mitään ongelmia hiilareiden kanssa. VHH:lla lähtee voimat, lihat, hajoo paikat ja palautuminenki on huonompaa itellä.

 

[KaljuJallu]

Onneks ei oo mitään ongelmia hiilareiden kanssa. VHH:lla lähtee voimat, lihat, hajoo paikat ja palautuminenki on huonompaa itellä.

Mulla nyt ei ole treenitaustaa ja sen kummemmin palautumisongelmia , mutta VHH itellä auttanut eritoten jalkojen turvotukseen/puutumiseen ja painon pudottamiseen (10kg läskiä 3-4kk). Olo on virkeämpi ku aikoihin ja virtaa riittää..
Nämä on varmasti aika yksilöllisiä jutskia

 

[stone-cold]

Ihan yksittäisen tapauksen löydän perheestäni. Poika voi käydä vaikka sokeripurkilla varkaissa eikä tapahdu käytöksessä mitään. Tytär kun aiemmin sai edes jonkun karamellin muuttui ärripurriksi, nyt tosin tuntuu viimeisen vuoden-parin aikana sokerinsieto syntyneen.

Vakio macho postelijoonille ja naapuriin vaa tarjoo aamusella dumleja ja kattoo alkaako paketit lennellä :D

Itsekkin luulin olevani yliherkkä hiilareille joskus ja ties mitä paskaa mut se läski tuliki siitä et taisin olla yliherkkä plussakaloreille.
Oikeestaan kun sillon tuli myös mätättyä se 60g protskua aterialle normi hiilareitten ja rasvojen lisäks ni tuli pöhötys siittä.

Ja puhun vain itsestäni, tunnen paljon ihmisiä joille hiilarit ei vain sovi, varsinkaan kaikissa muodoissa ja suositus makropiirakoiden mukaan.

 

[Sicceli]

Vähän mutta paljonko hiilareita uskaltaa max. syödä kerralla? Tietysti yksilöllistä, mutta esim. itellä yleensä 4 ateriaa päivässä ja hiilareita tulee yhteensä n. 250g jotka jaan aamupala 70g, lounas 80g, päivällinen 80g ja iltapala 20g. Jotenkin vaan tuntuu, että tuo 80g hiilareita on kerralla aika paljon. Ja eihän nuo 20g hiilareita illalla vaikuta kasvuhormonin tuotantoihin mitenkään? Ainakin näin olen ymmärtänyt.

 

[stone-cold]

Vähän mutta paljonko hiilareita uskaltaa max. syödä kerralla? Tietysti yksilöllistä, mutta esim. itellä yleensä 4 ateriaa päivässä ja hiilareita tulee yhteensä n. 250g jotka jaan aamupala 70g, lounas 80g, päivällinen 80g ja iltapala 20g. Jotenkin vaan tuntuu, että tuo 80g hiilareita on kerralla aika paljon. Ja eihän nuo 20g hiilareita illalla vaikuta kasvuhormonin tuotantoihin mitenkään? Ainakin näin olen ymmärtänyt.

Riippuu paljon koska treenaat, treenin jälkeiselle aterialle voi hyvin laittaa vaikka puolet tai valtaosan. Jotkut tykkää myös ennen treeniä syödä hiilaripitosen aterian alle mut hyödystä sit tiedä. Niinkö puhuttu ni henk. kohtasta.

 

[Crrc]

Itse oon aina ajatellu että hiilarit ei sovi mulle yhtään. Nyt tein netissä pienen testin ja näyttäis olevan tulokset sen mukaiset.
http://www.naturalhealthyellowpages.com/metabolic/self_test.html

Tulokset itselläni
Profile #1 = 5
Profile #2 = 29
Profile #3 = 6


Testi vaatii hieman englannin kielen osaamista mutta ei noihin kaikkiin tarvitse vastata jollei ymmärrä. Testi siis näyttää minkälainen ruokavalio sopii kullekkin. Ja noi profiilit menis ilmeisesti niin, että Profile #1 on hiilaripainoitteinen, Profile #2 proteiinipainoitteinen ja Profile #3 on ns. "tasapainoinen" eli 40-45% protskuja, 50-55 hiilareita ja loput rasvoja.

Olipas huonot testit, noissa jokaisessa luokassa syödään rasvoja aika normaalisti eli 20-30% tai sitten kolmas luokka jossa rasvoja vedetään äärimmäisen vähän. Ei se tarkota että jos ei hiilareita kunnolla siedä niin se kaikki pitäisi proteiinilla korvata.

 

[Markku Tikka]

Kaikkinensa tulokset puhuvat sen puolesta, että yksi ja sama ruokavalio ei ole kaikille paras ratkaisu. Toinen hyötyy enemmän vähärasvaisesta ja toinen vähähiilihydraattisesta.

WAU... nyt on oikein tieteellisesti todennettu, että henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat siihen, että miten yksilö reagoi eri ravintoaineisiin.
Painokoneet seis... tämä oli ihan täysin uutta tietoa.

:sarkasmihymiötähän:

 

[Zentel]

Onneks ei oo mitään ongelmia hiilareiden kanssa. VHH:lla lähtee voimat, lihat, hajoo paikat ja palautuminenki on huonompaa itellä.

Mulla ihan sama juttu. VHH ei sovi ollenkaan mulle. Ite syön joka aterialla hiilareita ja homma toimii.

 

[purenutrition]

Mulla ihan sama juttu. VHH ei sovi ollenkaan mulle. Ite syön joka aterialla hiilareita ja homma toimii.

Täällä sama. Kaikenlaista on kyllä kokeiltu. Joskus söin todella protsku ja rasvapainotteisesti hiilarit minimissä, mutta se ei tuntunut hyvältä. Tuntui aina siltä, että jotain puuttuu, vaikka olisikin syönyt vatsansa täyteen ja kaloreita olisi saatu tarpeeksi. Olen myös kokeillut sellaista ruokavaliota, joka on todella kasvispainotteinen niin, että viikossa oli useita päiviä, jolloin söin pelkkää kasvisruokaa. Sekään ei tuntunut kovin hyvältä. Tuntui taas siltä, että jotain puuttuu. Nykyisin olen sitten todennut, että tämän ns. perusjakauman mukaisesti syöminen on minulle kaikkein paras vaihtoehto. Tarvitsen hiilareita, että jaksan treenata ja palautua. Joka ateriaan sisältyy sekä hiilareita, proteiinia että rasvoja. Pyrin syömään todella paljon kasviksia. Ja elänperäiset proteiininlähteet koen myös minulle välttämättömiksi.

 

[Metallica]

Mulla ihan sama juttu. VHH ei sovi ollenkaan mulle. Ite syön joka aterialla hiilareita ja homma toimii.

Sama täällä, mutta myös noita oireita esiintyy massalla runsaalla hiilarinsyönnillä, joita joku sanoo hiilareista johtuviksi. Väsymys voi ison ruuan jälkeen johtua vain isosta ruokamäärästä, kuumuus voi johtua plussakaloreista, turvotus voi johtua maitotuotteista, eli mitään ei voi silti pistää varmasti hiilareiden syyksi.

 

[Uzeeh]

Tutkimuksessa on mielestäni se puutteena että "matalakin" hiilarimäärä oli 38 prossaa energiasta, eli joku 240 grammaa jos 2000 kaloria on se normi. Se ei oikein vielä ole vähähiilihydraattista perinteisimmillään, vaikka toki sopii monellekin. Ehkä 20-25 prosenttia hiilareina olisi ollut sopivampi.

 

[jorimantysalo]

WAU... nyt on oikein tieteellisesti todennettu, että henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat siihen, että miten yksilö reagoi eri ravintoaineisiin. Painokoneet seis... tämä oli ihan täysin uutta tietoa.

:sarkasmihymiötähän:

Minä en pidä tätä ollenkaan nollatutkimuksena. Varmasti moni kokee olon paranevan vhh-ruualla ja selittää sen nimenomaan hiilihydraateilla. Ja se voi olla totta. Mutta toisaalta, esimerkiksi sähköyliherkät eivät ole havainneet sähkökenttiä testeissä, useampikin toimittaja kertoi lehdessä miten ihmeranneke paransi tasapainoa jne. Ihmisen kyky tunnistaa erilaisia olemattomia kipuja ja kolotuksia, ja toisaalta välillä tuntea olo erinomaiseksi, on kuitenkin todella suuri.

Lisäksi linkitys yksittäiseen geeniin oli ainakin minulle uutta.