Univaje, nälkä, kylmyys. Siinä on kolme sellaista asiaa, jotka tulee vaivaamaan niin Erkkareita, kuin ketä tahansa varusmiespalvelusta suorittavaa. Jos edes yhden noista kolmesta saa pois, niin se on jo hyvä. Immolaan haetaan sisukkaita jätkiä. Kesken ei saa luovuttaa, vaikka tuntisi, että ei jaksa enää yhtään. Se pääkopan sisältö pitää olla sellainen, että se kestää uskomatonta vitutusta. Mielestäni kannattaa painottaa sitä omaa sisukkuuttaan niissä haastatteluissa, sillä sitä he hakevat.
Ja mitä tuohon maitojunaan vielä tulee, niin sisäänpäässeistä tulee keskeyttämään muutamia. En muista oman kurssini keskeytysmäärää, mutta yli kymmenen se oli. Jotkut lähtivät, koska huomasivat, ettei tuo erkkarielämä ollutkaan niin glamouria kuin siinä rekryvideossa näytettiin. Toiset taas joutuivat kokemaan loukkaantumisen ja sen myötä keskeytyksen. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka monta on nykyiseltä kurssilta keskeyttänyt tässä vaiheessa?