Erään nuoren tarina:
"Aloin syömään rahkaa ja tonnaria 16-vuotiaana. Aluksi otin ehkä pari purkkia viikossa Valion maitorahkaa ja saman verran Abban tonnikalaa tomaattikastikkeessa. Jäin kiinni ensimmäisen kerran tonnikalasta 17-vuotiaana kun äitini löysi tyhjän tonnikalapurkin huoneeni roskiksesta. Vanhempani pitivät minulle puhuttelun ja sain viikon arestia, yritin kyllä selittää, että purkki ei ollut minun vaan eräs ystäväni oli nauttinut sitä huoneessani.
Vanhempani luulivat, että aresti ja puhuttelu tehoasivat minuun mutta ei, ne vain lisäsivät himoa näitä proteiininlähteitä kohtaan. Vaihdoin pian Valion maitorahkan Pirkkaan ja lopulta Ehrmanniin, koska se oli halvinta ja maitorahkaa oli saatava joka viikko vain enemmän ja enemmän. Tonnikalakin vaihtui Euroshopperin purkkeihin, joita säilytin kymmenittäin sänkyni alla. Kaikki kesätyörahani menivät rahkaan ja tonnikalaan, kun rahat loppuivat, myin myös polkupyöräni ja Playstationin. Kun vanhempani vihdoin tajusivat, että olin proteiinikoukussa, oli jo liian myöhäistä.
Onneksi pääsin hyvin nopeasti vieroitukseen mutta hoito ei ole helppoa. Näen joka yö painajaisia siitä, kuinka avaan viileän Ehraman-purkin ja kaadan siihen Funlightia.
Toivottavasti kukaan ei joudu käymän läpi samanlaista helvettiä"