Pystyottelu - yleinen keskustelu

GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
No, onhan tuo kieltämättä hieman naurettavaa. Suomenmestaruuden. ja mitalisijankin, olisi kuitenkin ihan hyvä tarkoittaa jotain ja tässä yhteydessä se ei ole niin.
Mitä sille sitten voi tehdä on vähän hankalampi juttu.
 
Itsekkin ajattelen että mitalisijan olisi hyvä tarkoittaa jotain.
Sm kisojen arvostus saattaisi nousta katsojien, tukioiden, ja ennenkaikkea kilpailijoiden keskuudessa.
Mielenkiintoisia otteluja myös enemmän.

Ekana tulisi mieleen painoluokkien yhdistely, pahamielihän siitä tietysti tulee.
 
Olisiko se, että "se on naurettavaa" syy olla osallistumatta kisoihin? Mielestäni Andylta aiheellinen kysymys, että mitä asialle voi tehdä. Painoluokkien yhdistäminen ehdotettu. Onko muita ehdotuksia?

Mielestäni ottelija ei oikein voi tehdä muuta, kuin mennä kisoihin, ja otella niitä vastaan, jotka sarjassa on. Se kuitenkin vaatii aika paljon ilmoittautua kisoihin, ja olla valmis ottelemaan ketä vastaan tahansa. Itse ainakin nostan hattua aika monelle mitalistille, joka sai mitalinsa ilman voittoja. Vaatii ballseja ilmoittautua samaan sarjaan vaikkapa Lauri Suomelan tai Jaakko Haanpään kanssa ja olla valmis astumaan sinne samaan kehään. Ei niitä mitaleja kenellekään kotiin lähetetä.

Myös esimerkiksi painissa, vapaaottelussa ja nyrkkeilyssä on vuosittain sarjoja, joissa kaikki osallistujat saavat mitalin, ja otetaan suoria finaaleja. Ovatko myös nämä mitalit naurettavia tai sellaisia, tai sellaisia, jotka eivät tarkoita mitään? Totta on se, että potkunyrkkeilyssä näitä lienee eniten, mutta mitenkään poikkeuksellista tämä ei kamppailulajeissa ole, pikemminkin sääntö.

Tietenkin jokainen eri lajien toimija haluaisi, että sarjat olisivat täynnä. Käytännössä vain minkään kamppailulajin kohdalla tämä ei toteudu.
 
Ei siina etta mitalin saa "helposti" ole mitaan naurettavaa, enemmankin tarkoittaa etta laji on huonossa jamassa ja sehan ei ole yksittaisen ottelijan syy. Lajijarjesto voi katsoa peiliin miten lajia saisi suositummaksi mutta ei se taysin niittenkaan vika ole, ei ihmisia voi pakottaa mihinkaan.
 
Kaikissa kehälajeissa on sama ongelma; monissa sarjoissa häviämällä saa pronssia ja raskaassa jopa hopeaa. Se on marginaalilajeissa valitettavaa. Tottakai voitolla tullut mitali on arvokkaampi kuin häviöllä mutta asialle on melko vähän tehtävissä.
 
Tämä häviöllä saaduista mitaleista valitus on toistunut joka vuosi ainakin 20 vuoden ajan. Yhteistä näille on se, että asiasta valittavat nimenomaan ne, jotka kisoihin eivät osallistu. Jos nyt tehtäisiin niin, että jaettaisiin vain kultamitalit, niin mitä se muuttaisi?

Mitalit maksavat joitain euroja kappale, joten eivät ne ainakaan kisojen taloutta hetkauta ja sitten vain sanottaisiin, että henkilö sijoittui toiseksi tai jaetulle kolmannelle sijalle sen sijaan, että olisi saanut hopea- tai pronssimitalin. Mikä oli saavutettu etu?

Potkunyrkkeilyn SM-kisoissa ei tule koskaan olemaan kovin suuria sarjoja monestakin syystä. Ensimmäinen näistä on se, että sinne saa tulla kuka hyvänsä. Tämä siis erotuksena vaikka vapaaotteluun, josta ammattilaiset on jätetty pois. Vaparin SM-kisoissakin olisi vähemmän osallistujia, jos siellä olisi sarjoissa Mäntykivi, Abba, Santalahti jne. Lisäksi kun polvia saa vetää päähän 14-vuotiaista alkaen, niin se on isoilla tasoeroilla tosi vaarallista.


View: https://www.facebook.com/kehahait/videos/255148696467316


Sattumoisin tänä vuonna useampi normaalisti 67-kiloisissa otteleva oli vaihtanut sarjaa ylemmäs. Samoin 60-kiloisten sarjaan ei ollut tunkua.

Painoluokkien tiheys on toinen asia. Painoluokat määrää kansainvälisesti WAKO, joka luultavasti protestoisi, jos niitä ei noudatettaisi. Lisäksi SM-kisat ovat yksi näyttökisa arvokisavalintoihin ja olisi hankalaa, jos siinä ei olisi samoja painoluokkia kuin kansainvälisissä kisoissa.

Olisi tietysti mahdollista harventaa painoluokkavälit puoleen, jolloin sarjajako näyttäisi miehissä tältä: -51, -57, -63,5, -71, -81, -91, +91. Isommissa painoluokissa ne menisivät siis 10 kilon välein, mikä on aivan valtava ero.

Sarjat luultavasti kasvaisivat, mutta kilpailijamäärä aivan varmasti pienenisi. Olisi aika ikävä otella -81 kg sarjassa 74-kiloisena jotain 83 kilosta pudottanutta vastaan. Etenkin jos itse on ensimmäisissä SM-kisoissaan viiden matsin kokemuksella ja se isompi ottelija on kokenut arvokisamitalisti. Tuloksena tämä 74-kiloinen ei luultavasti edes tule kisoihin. Harvempi sarjajako luonnollisesti kannustaisi myös suurempiin nestevetoihin, mikä ei ole toivottavaa.

Jos puhutaan huippu-urheilusta, pitäisi näin pienessä maassa tavoitteiden olla kansainvälisellä tasolla ja kansallisen kilpailutoiminnan tulee järjestelyiltään tukea tätä tavoitetta.

Yläpotkusarjat ovat sitten oma lukunsa. Niiden poistaminen ei kuitenkaan lisäisi ottelijamäärää K1:ssä, vaan nämä urheilijat eivät sitten vain tulisi SM-kisoihin. Näin olikin takavuosina. Liittotasolla tälle ei voi tehdä paljonkaan, vaan muutoksen pitäisi lähteä seuroista, joita ei oikein voi pakottaa mihinkään.

Olisi mielestäni toivottavaa, että suomalaiset keskittyisivät yhteen ottelumuotoon, koska se mahdollistaisi kovemman kansallisen kilpailun sekä laajemman yhteistyön harjoittelussa. En oikein näe yläpotkuottelussa mitään muuta etua kuin sen, että arvokisamenestys on todennäköisempää, kun kansainvälinen kilpailu ei ole siinä yhtä laajaa.
 
AndyS sanoi:
Tämä häviöllä saaduista mitaleista valitus on toistunut joka vuosi ainakin 20 vuoden ajan. Yhteistä näille on se, että asiasta valittavat nimenomaan ne, jotka kisoihin eivät osallistu. Jos nyt tehtäisiin niin, että jaettaisiin vain kultamitalit, niin mitä se muuttaisi?

Mitalit maksavat joitain euroja kappale, joten eivät ne ainakaan kisojen taloutta hetkauta ja sitten vain sanottaisiin, että henkilö sijoittui toiseksi tai jaetulle kolmannelle sijalle sen sijaan, että olisi saanut hopea- tai pronssimitalin. Mikä oli saavutettu etu?

Potkunyrkkeilyn SM-kisoissa ei tule koskaan olemaan kovin suuria sarjoja monestakin syystä. Ensimmäinen näistä on se, että sinne saa tulla kuka hyvänsä. Tämä siis erotuksena vaikka vapaaotteluun, josta ammattilaiset on jätetty pois. Vaparin SM-kisoissakin olisi vähemmän osallistujia, jos siellä olisi sarjoissa Mäntykivi, Abba, Santalahti jne. Lisäksi kun polvia saa vetää päähän 14-vuotiaista alkaen, niin se on isoilla tasoeroilla tosi vaarallista.


View: https://www.facebook.com/kehahait/videos/255148696467316


Sattumoisin tänä vuonna useampi normaalisti 67-kiloisissa otteleva oli vaihtanut sarjaa ylemmäs. Samoin 60-kiloisten sarjaan ei ollut tunkua.

Painoluokkien tiheys on toinen asia. Painoluokat määrää kansainvälisesti WAKO, joka luultavasti protestoisi, jos niitä ei noudatettaisi. Lisäksi SM-kisat ovat yksi näyttökisa arvokisavalintoihin ja olisi hankalaa, jos siinä ei olisi samoja painoluokkia kuin kansainvälisissä kisoissa.

Olisi tietysti mahdollista harventaa painoluokkavälit puoleen, jolloin sarjajako näyttäisi miehissä tältä: -51, -57, -63,5, -71, -81, -91, +91. Isommissa painoluokissa ne menisivät siis 10 kilon välein, mikä on aivan valtava ero.

Sarjat luultavasti kasvaisivat, mutta kilpailijamäärä aivan varmasti pienenisi. Olisi aika ikävä otella -81 kg sarjassa 74-kiloisena jotain 83 kilosta pudottanutta vastaan. Etenkin jos itse on ensimmäisissä SM-kisoissaan viiden matsin kokemuksella ja se isompi ottelija on kokenut arvokisamitalisti. Tuloksena tämä 74-kiloinen ei luultavasti edes tule kisoihin. Harvempi sarjajako luonnollisesti kannustaisi myös suurempiin nestevetoihin, mikä ei ole toivottavaa.

Jos puhutaan huippu-urheilusta, pitäisi näin pienessä maassa tavoitteiden olla kansainvälisellä tasolla ja kansallisen kilpailutoiminnan tulee järjestelyiltään tukea tätä tavoitetta.

Yläpotkusarjat ovat sitten oma lukunsa. Niiden poistaminen ei kuitenkaan lisäisi ottelijamäärää K1:ssä, vaan nämä urheilijat eivät sitten vain tulisi SM-kisoihin. Näin olikin takavuosina. Liittotasolla tälle ei voi tehdä paljonkaan, vaan muutoksen pitäisi lähteä seuroista, joita ei oikein voi pakottaa mihinkään.

Olisi mielestäni toivottavaa, että suomalaiset keskittyisivät yhteen ottelumuotoon, koska se mahdollistaisi kovemman kansallisen kilpailun sekä laajemman yhteistyön harjoittelussa. En oikein näe yläpotkuottelussa mitään muuta etua kuin sen, että arvokisamenestys on todennäköisempää, kun kansainvälinen kilpailu ei ole siinä yhtä laajaa.
Click to expand...

En lähtisi poistamaan fc ottelumuotoa, sillä on kuitenkin pitkät perinteet ja oliko peräti niin että tämä ottelumuoto oli se ensimmäinen millä potkunyrkkeilyssä alettiin kilpailemaan.

Sen sijaan karsisin pois low kick ottelumuodon. Se on liian lähellä k1 muotoa ja k1 on ymmärtääkseni laajemmin kilpailtu. Tämä ihan vain sivuhuomiona, tänä vuonna ei kukaan tainnut kilpailla low kickissä sm kisoissa.
 
SM-kisoissa ei kaikeksi onneksi ole Low Kickiä. Jos olisi, niin siihen varmaan tulisi hieman enemmän osallistujia kuin Full Contactiin ja nämä olisivat sitten pois K1:stä, eli matsit vähenisivät edelleen. Jonkin verran LK-matseja on salikisoissa.

Itseasiassa vastikään laskin Suomessa käydyt matsit ottelumuodoittain alkuvuonna ennen SM-kisoja. Niitä oli seuraavasti: K1 70 kpl, LK 6 kpl ja FC 6 kpl.

Kansainvälisesti toivoisin että WAKO lakkauttaisi Low Kickin kokonaan, koska se on liian lähellä K1:a ja olisi parempi jos sarjoja olisi vähemmän. Näin ei kuitenkaan ole tapahtumassa nähtävissä olevassa tulevaisuudessa.

Kun tilanne on se mikä on, kannattaa Suomen minusta lähettää ottelijoita myös LK-puolelle arvokisoihin silloin, jos samassa painoluokassa on kaksi kansainvälisen tason ottelijaa, joilla molemmilla on menestysmahdollisuuksia.
 
AndyS sanoi:
SM-kisoissa ei kaikeksi onneksi ole Low Kickiä. Jos olisi, niin siihen varmaan tulisi hieman enemmän osallistujia kuin Full Contactiin ja nämä olisivat sitten pois K1:stä, eli matsit vähenisivät edelleen. Jonkin verran LK-matseja on salikisoissa.

Itseasiassa vastikään laskin Suomessa käydyt matsit ottelumuodoittain alkuvuonna ennen SM-kisoja. Niitä oli seuraavasti: K1 70 kpl, LK 6 kpl ja FC 6 kpl.

Kansainvälisesti toivoisin että WAKO lakkauttaisi Low Kickin kokonaan, koska se on liian lähellä K1:a ja olisi parempi jos sarjoja olisi vähemmän. Näin ei kuitenkaan ole tapahtumassa nähtävissä olevassa tulevaisuudessa.

Kun tilanne on se mikä on, kannattaa Suomen minusta lähettää ottelijoita myös LK-puolelle arvokisoihin silloin, jos samassa painoluokassa on kaksi kansainvälisen tason ottelijaa, joilla molemmilla on menestysmahdollisuuksia.
Click to expand...
Suomessa alkaa tosiaan olla vaikea saada matseja jos ottelee vain yläpotkuilla. Mitenköhän on tilanne muissa maissa?

Kuitenkin pm, em, mm ja world cup turnauksissa on riittänyt kivasti porukkaa yläpotkusarjoissa. Esimerkiksi Akseli Saurama ja Tatu Maunu tuntuvat ottelevan päälajissaan vain ulkomailla, siis amatöörinä otellessaan.
 
mma31 sanoi:
Suomessa alkaa tosiaan olla vaikea saada matseja jos ottelee vain yläpotkuilla. Mitenköhän on tilanne muissa maissa?

Kuitenkin pm, em, mm ja world cup turnauksissa on riittänyt kivasti porukkaa yläpotkusarjoissa. Esimerkiksi Akseli Saurama ja Tatu Maunu tuntuvat ottelevan päälajissaan vain ulkomailla, siis amatöörinä otellessaan.
Click to expand...

Olen aiemmin laskenut kaksista edellisistä aikuisten MM-kisoista osallistujamäärät eri ottelumuodoissa.

Tässä pitää tietenkin huomata se, että kukin maa saa lähettää painoluokkaan vain yhden ottelijan. Jos jossain maassa siis on tosi paljon tietyn ottelumuodon kilpailijoita, siitä ei tule lisäystä kuin sen verran, että he saavat joka sarjan täyteen.

2023
K1-STYLE
MIEHET: 199 NAISET: 90 YHT: 289

LOW KICK
MIEHET: 189 NAISET: 74 YHT: 263

FULL CONTACT
MIEHET: 162 NAISET: 64 YHT: 226

2021
K1-STYLE
MIEHET: 239 NAISET: 98 YHT: 337

LOW KICK
MIEHET: 191 NAISET: 70 YHT: 261

FULL CONTACT
MIEHET: 157 NAISET: 62 YHT: 219

Ottelijamäärän väheneminen 2021 -> 2023 johtuu luonnollisesti Venäjän ja Valko-Venäjän joukkueiden hyllyttämisestä. Näistä erityisesti Valko-Venäjä osallistui lähes pelkästään K1:een. Tästä huolimatta K1 on selkeästi kilpailluin ottelumuoto.

Noin karkeasti sanottuna Full Contact on suosittua enemmän Länsi- ja Etelä-Euroopassa, K1 ja Low Kick Itä-Euroopassa ja maailmalla muutenkin. Hollantilaiset eivät juurikaan osallistu kansainvälisiin amatöörikisoihin, koska heillä on mahdollisuus otella kotimaassaan tasokkaita matseja, joista lisäksi maksetaan jotain.
 
SM-kisojen matsit ovat alkaneet tulla Youtubeen Espoon Kehähaiden tilille. Tässä Pietarsaaren Albert Thiangdeen semifinaali.


View: https://www.youtube.com/watch?v=KWP4NQxLYHc


Albert on siis kiinnitetty Hamaraan ottelemaan Atte Kähäriä vastaan. Hän myös nyrkkeili GB:ssä ja kärsi siellä pistetappion sarjan voittaneelle Akseli Sauramalle.

Hän on minusta nyt ehkä Suomen potentiaalisin ei vielä maajoukkueessa esiintynyt miesottelija. Asuinpaikka Pietarsaaressa tietenkin rajaa sparrikavereita ja vaatii matkustelua.
 
AndyS sanoi:
Olen aiemmin laskenut kaksista edellisistä aikuisten MM-kisoista osallistujamäärät eri ottelumuodoissa.

Tässä pitää tietenkin huomata se, että kukin maa saa lähettää painoluokkaan vain yhden ottelijan. Jos jossain maassa siis on tosi paljon tietyn ottelumuodon kilpailijoita, siitä ei tule lisäystä kuin sen verran, että he saavat joka sarjan täyteen.

2023
K1-STYLE
MIEHET: 199 NAISET: 90 YHT: 289

LOW KICK
MIEHET: 189 NAISET: 74 YHT: 263

FULL CONTACT
MIEHET: 162 NAISET: 64 YHT: 226

2021
K1-STYLE
MIEHET: 239 NAISET: 98 YHT: 337

LOW KICK
MIEHET: 191 NAISET: 70 YHT: 261

FULL CONTACT
MIEHET: 157 NAISET: 62 YHT: 219

Ottelijamäärän väheneminen 2021 -> 2023 johtuu luonnollisesti Venäjän ja Valko-Venäjän joukkueiden hyllyttämisestä. Näistä erityisesti Valko-Venäjä osallistui lähes pelkästään K1:een. Tästä huolimatta K1 on selkeästi kilpailluin ottelumuoto.

Noin karkeasti sanottuna Full Contact on suosittua enemmän Länsi- ja Etelä-Euroopassa, K1 ja Low Kick Itä-Euroopassa ja maailmalla muutenkin. Hollantilaiset eivät juurikaan osallistu kansainvälisiin amatöörikisoihin, koska heillä on mahdollisuus otella kotimaassaan tasokkaita matseja, joista lisäksi maksetaan jotain.
Click to expand...
Hyvää statistiikkaa! Tuon perusteella näyttää että yläpotkunyrkkeilyssä n.30% vähemmän osallistujia.
 
Tuosta ei voi kuitenkaan tehdä sitä johtopäätöstä, että ottelijamäärät maailmanlaajuisesti olisivat jotenkin suoraan verrannolliset noihin lukuihin.

Esimerkiksi Suomi lähetti vuoden 2023 MM-kisoihin ottelijoita K1: 9, LK: 2 ja FC: 5. Silti kansallisissa kisoissa FC-ottelijoita ei todellakaan ole yli puolta K1-ottelijoiden määrästä vaan alle 10 %. Ja Hollannista WAKO:n kisoihin tulee tosiaan lähinnä tatamiottelijoita ja musiikkikataajia, mikä ei ihan kerro maan kokonaistilanteesta. :sneaky:

Epäilemättä kaikissa maissa on tällaisia epäsuhtia suuntaan tai toiseen, eikä niitä voi oikein tietää mistään, kun ei ole mitään maailmanlaajuista ottelutietokantaa.
 
AndyS sanoi:
SM-kisojen matsit ovat alkaneet tulla Youtubeen Espoon Kehähaiden tilille. Tässä Pietarsaaren Albert Thiangdeen semifinaali.


View: https://www.youtube.com/watch?v=KWP4NQxLYHc


Albert on siis kiinnitetty Hamaraan ottelemaan Atte Kähäriä vastaan. Hän myös nyrkkeili GB:ssä ja kärsi siellä pistetappion sarjan voittaneelle Akseli Sauramalle.

Hän on minusta nyt ehkä Suomen potentiaalisin ei vielä maajoukkueessa esiintynyt miesottelija. Asuinpaikka Pietarsaaressa tietenkin rajaa sparrikavereita ja vaatii matkustelua.
Click to expand...

A.Thiangdee on boxrecin mukaan otellut aktiivisesti nyrkkeilyn puolella jo vuodesta 2016. Hänellä on kirjattu boxreciin 33 nyrkkeilyottelua. Siihen vielä potkis ottelut päälle, on melkoisen kokenut ottelija ja voisi hyvinkin voittaa matseja potkiksen arvokisoissa.
 
Back
Ylös Bottom