Punttiohjelma potkunyrkkeilijälle

BCAA-valmisjuoma

Pineapple Lemonade, 24 tlk

-40%
Status
Viestiketju on suljettu.
Liittynyt
9.2.2007
Viestejä
1
Elikä ideana ois kerätä/saada tietoa siitä millanen punttisaliohjelma on hyvä potkunyrkkeilyn tueksi, kun treenaan potkunyrkkeilyä 4 tuntia viikossa ja salilla olisi tarkoitus ruveta käymään 2 kertaa viikossa.
Pistäkää vaan ihan vapaasti ehdotuksia tulemaan. Kiitos!
 
Sanoisin että älä mene yleistämään liikaa Andy. Jos valmentaja onkin joku "Tee 1000 linkkaria ja selkälihasta päivässä" tyylinen kaveri, ja tämä kysyjä haluaa otella raskaammassa ku höyhensarjassa ni voi mun mielestä ihan hyvin lukea mitä sanottavaa jengillä on netissä. Se on sitten eri asia jos niitä seuraa ihan loppuun saakka...
 
Paras punttiohjelma sinulle on seuraava:

1. Älä nosta puntteja omin päin tai nettineuvojen avulla ollenkaan.
2. Käy punttailun sijaan lenkillä.
3. Kysy omalta valmentajalta neuvoa ja tee niin kuin hän sanoo.

Painoharjoittelu JA juoksu kannattaa pitää budotreenien ohella.
Painoharjoittelu
2 kertaa salia viikossa on hyvä määrä.Perusliikkeillä koko kroppa läpi.Perusvoimaa suhteellisen raskailla painoilla.Sen lisäksi kannattaa treenata tangolla räjähtävää voimaa.Hyviä liikkeitä ovat painonnostoliikkeet,rinnallevedot,tempaukset ja työnnöt.Koko kroppa tekee työtä yhtenä yksikkönä ja suurella liikenopeudella.Aivan kuten budolajeissa.
Juoksu
Viikossa yksi pitkä kävely-tai juoksulenkki
1-2 lyhyempää,kovavauhtisempaa lenkkiä
 
Sanoisin että älä mene yleistämään liikaa Andy. Jos valmentaja onkin joku "Tee 1000 linkkaria ja selkälihasta päivässä" tyylinen kaveri, ja tämä kysyjä haluaa otella raskaammassa ku höyhensarjassa ni voi mun mielestä ihan hyvin lukea mitä sanottavaa jengillä on netissä. Se on sitten eri asia jos niitä seuraa ihan loppuun saakka...

Jos valmentaja on semmoinen, niin sitten tehdään 1000 linkkaria ja selkälihasta päivässä tai etsitään uusi valmentaja. Ei siitä nyt ainakaan mitään tule, että ollaan muka jonkun valmennuksessa ja sitten korvataan osa ohjelmasta netistä kaivetuilla punttiohjelmilla.

Sitten voisi myös kysyä, että mitä ihmeen järkeä on tarkoituksella nostaa sarjaa? Vastustajat vain kasvavat ja pituutta ei voi kuitenkaan lisätä. Ja osa treeniajasta menee ihan turhaan massanlisäykseen, joka on muusta treenistä pois. Lopputuloksena menestysedellytykset vain huononevat. Jos haaveilee isoista tileistä raskaan sarjan ammattilaisotteluissa, niin get real. Suomessa on ehkä yksi ihminen - Amin Asikainen - joka voi oikeasti rikastua ottelemisella. Parempi opiskella amiksessa paperityöläiseksi.

Tiedän, että vaikutan vittumaiselta, mutta olen kohtuu täynnä näitä "millainen punttitreeni potkunyrkkeilijälle" -juttuja. Kun sattumoisin olen luonnostaan melko roteva, luulevat ihmiset minun nostelevan paljon rautoja ja tulevat tietysti kyselemään neuvoja juuri minulta. Pettymys on aina kova, kun kehotan mieluummin lähtemään lenkille. Se kun ei ole lainkaan yhtä miehekästä eikä vastaa wannabe-kovanjätkän mielikuvaa siitä, miten tullaan kylän pahimmaksi sälliksi.

Suurin osa näistä punttiohjelman kaipaajista kaipaa sitä ihan vain siksi, että kuvittelevat kovaksi kamppailijaksi tultavan pelkällä tekniikkaharjoittelulla pari kertaa viikossa ja isoilla lihaksilla. Yllätys on yleensä melkoinen, kun joku 185cm ja 65kg vinkuhenä kilpailija potkaisee niin, että paikat lähtevät hampaista. Puhumatta siitä, etä se vinkuheinä ei ole vielä päässyt hikeen siinä vaiheessa, kun punttihirmulta tulee keuhkot ulos.

En sinänsä vastusta järkevää voimaharjoittelua, mutta se pitää tehdä pätevän valmentajan ohjauksessa. Muuten on tuloksena parhaassa tapauksessa hemmetinmoinen jumi ja lajikunnon laskeminen. Huonommassa tapauksessa ylikunto. Lukekaa Immosen Rikun juttuja Fighterin foorumilta. Niissä on pystylajien voimaharjoittelu laitettu suht. oikeisiin mittasuhteisiin.
 
On joskus huvittavaa lukea näitä ohjeita mitä mitä annetaan. Tuskin kysymystä siitä, että minkälainen painoharjoittelu potkunyrkkeilyn tueksi kannattaa ottaa niin tiukkapipoisen vakavasti. Todennäköisesti joku saattaa haluaa lisätä hieman massaa lihaksien muodossa ja painoluokka ottelu ei kiinnosta. Olen itse suht pätkä ja mielummin olisin Mike Zambidin näköinen pätkä kuin jokun luuranko. Ja ton Zambidin kaltaisesta ruumiinrakenteesta on myös hyötyä potkunyrkkeilyssä kun saa aivan räjähtäviä komboja aikaiseksi. Itse en luottaisi potkunyrkkeilyvalmentajan ohjeisiin lihashuolto puolella täysin.
 
Ihan ulkopuolisena vilkaisin tätä keskustelua ja tuli mieleen semmoinen fakta että voimahan ei täysin ole sama asia kuin lihasmassa...
 
Hyvä että kehonrakennus- ja voimailufoorumilla ihmiset suhtautuvat tuomitsevan jyrkästi niihin jotka haluaisivat tukea toista harrastustaan voimailemalla....
 
Kukaan, paitsi Andy ei tuominnut ja andy on tappelupuolen miehiä.
Mutta näitä threadeja on niin miljoona että kyllä searchilla löytyy tähänkin vastaus. AndyS: Tämä ei ole provo ainakaan tarkoituksella, mutta et vissiin oikein erota amatööritasoa ammattilaisista? Nimittäin seurassa treenailevalla potkunyrkkeilijällä ei välttämättä ole mitään "ohjelmaa" tai ainakaan mahdollisuutta ottaa uutta valmentajaa.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-15%
jeps tuota searchia kattoin itsekin niin esim "räjähtävä voima", löytyy varmasti vastaus ftp:n kysymykseen...
 
Kukaan, paitsi Andy ei tuominnut ja andy on tappelupuolen miehiä.
Mutta näitä threadeja on niin miljoona että kyllä searchilla löytyy tähänkin vastaus. AndyS: Tämä ei ole provo ainakaan tarkoituksella, mutta et vissiin oikein erota amatööritasoa ammattilaisista? Nimittäin seurassa treenailevalla potkunyrkkeilijällä ei välttämättä ole mitään "ohjelmaa" tai ainakaan mahdollisuutta ottaa uutta valmentajaa.

Niin. Tosiaan vähän vaikuttaa siltä, että minä olen tässä keskustelussa ainoa, joka on joskus ollut potkunyrkkeilyvalmennuksessa ja ottanut potkunyrkkeilymatseja. Varma en toki voi olla. Väittäisin kuitenkin, että paras tieto potkunyrkkeilyn valmennuksesta on potkunyrkkeilijöillä eikä esim. voimanostajilla, maratoonareilla, kiekonheittäjillä tai sumopainijoilla.

No oli miten oli, minusta pitäisi päättää, haluaako olla potkunyrkkeilijä vai vahva mies, joka käy potkunyrkkeilyharjoituksissa. Jos haluaa olla potkunyrkkeilijä, niin sitten myös treenataan sitä potkunyrkkeilyä hyviksi koettujen menetelmien ja valmennusopin mukaan. Ja siihen oppiin ei kuulu 4 lajitreeniä plus 2 voimaharjoitusta viikossa.

Jos haluaa olla vahva mies, joka käy potkunyrkkeilytreeneissä, niin sitten on kyllä ihan turha puhua mistään potkunyrkkeilyä "tukevista" harjoitteista, vaan kyse on lähinnä haittojen minimoinnista. Tällä meiningillä on myös turha kuvitella tulevansa yhtään miksikään potkunyrkkeilyssä ja siksi valmentajien motivaatio tehdä tämmöisiä treeniohjelmia voi olla aika niukkaa.

Ymmärrän varsin hyvin ammattilaisten ja amatöörien eron. Kyseenalaista on, ymmärrätkö sinä Veijari sitä. Suomessa on korkeintaan aivan muutama ammattimaisesti treenaava ottelija. Potkunyrkkeilyssä niitä ei ole yhtään, vaan Jere, Markus, Jukka jne. käyvät päivätöissä treenaamisen ohella. Ammattilaismatsien ottaminen ei siis tarkoita elannon saamista ottelemisesta. Tällaiset, sanotaan nyt puoliammattilaiset, treenaavat semmoista 10-14 kertaa viikossa treenikaudesta, töistä, perheestä yms. riippuen.

Neljä lajitreeniä ja kaksi oheistreeniä riittää amatööriottelijoiden aivan alalaidan tasolle. Jonkun vuoden kun tuota tahtia treenaa, niin on edellytyksiä kiertää salikisoja. Tietysti lahjakkuudesta riippuen.

Mutta jos on halua treenata neljä lajitreeniä ja kaksi oheistreeniä viikkoon, pitää niiden oheistreenien ilman muuta olla lenkkeilyä. Muusta on turha edes puhua. Voimapuoli kehittyy riittävästi lajitreeneissä, kun tehdään punnerruksia, vatsoja yms. mutta peruskunnon nostamiseen tarvitaan lenkkeilyä. Ei se voimaharjoittelu suinkaan turhaa ole ja jos treenaa enemmän, esim. kymmenen kertaa viikossa, voi siihen lisätä myös kuntopiirtyyppistä voimaharjoittelua. Kuusi treeniä viikossa on kuitenkin aivan liian vähän, että mukaan mahtuisi kahta salitreeniä.
 
Kuitenkin (kuten kaikki tietää) yksi maailman menestyneimmistä potkunyrkkeilijöistä on Bob Sapp. Sapp on luonnostaan leveäharteinen ja paksuniskainen, mutta olisiko Sapp saannut menestystä ilman kehonrakennusta? Veikkaan ettei. Sapp valitsi punttitreenin ja se toimi hänen potkunyrkkeily uralla paremmin kuin itsensä rankaisu maratoonijuoksuilla...Joten ei pitäisi tujottaa niin kapeakatseisesti treenimetodeja jos halajaa harrastaa potkunyrkkeilyä. Harjoittelu tavat kehittyy. Ehkä se oli joskus ammoisina aikoina ainostaan naruhyppelyä, lenkkiä ja säkkiin potkimista, mutta nykyään on toisin.
 
Kuitenkin (kuten kaikki tietää) yksi maailman menestyneimmistä potkunyrkkeilijöistä on Bob Sapp. Sapp on luonnostaan leveäharteinen ja paksuniskainen, mutta olisiko Sapp saannut menestystä ilman kehonrakennusta? Veikkaan ettei. Sapp valitsi punttitreenin ja se toimi hänen potkunyrkkeily uralla paremmin kuin itsensä rankaisu maratoonijuoksuilla...Joten ei pitäisi tujottaa niin kapeakatseisesti treenimetodeja jos halajaa harrastaa potkunyrkkeilyä. Harjoittelu tavat kehittyy. Ehkä se oli joskus ammoisina aikoina ainostaan naruhyppelyä, lenkkiä ja säkkiin potkimista, mutta nykyään on toisin.
Vähän huono esimerkki painoilla harjoittelevista potkunyrkkeilijöistä tuo Sapp.Lahjaton ex-jenkkifutari joka jyrää massallaan ja voimalla.Parempia esimerkkejä punttaavista budokoista on esim. Cro Cop,Frank ja Ken Shamrock sekä Vitor Belford.Menee osittain MMA-puolelle mutta kovia kavereita ovat lyömään ja potkimaan.Kyseisiltä ottelijoilta löytyy voimien ja lihaksien lisäksi myös taitoa,nopeutta,notkeutta ja kuntoa.Toisin kuin Sappilla :)
 
Bulkki ei mitenkään henk. koht mut mun mielest Bob Sapp on aika kaukaa haettu potkunyrkkeilijä kuka ois menestystä hakenu :) mut siinä oot oikeessa et se EI ois tuolla missä se nyt on jos ei olis joskus salilla käyny. Ei mun mielest oo mitään "omaa" metodia miten treenata se on jokaisesta itestään kiinni mitä sitä hakee, ite harrastan kanssa kamppailulajeja ja punttia siinä ohessa ihan normi 3-4x viikos lihas ryhmittäin, mutta saa nähdä jos jossain vaiheessa kokeilen 3x koko kroppa läpi viikossa mitä mm. Rich Franklin tekee ja on kuulemma toiminu kaverilla hyvin.
 
Niin. Tosiaan vähän vaikuttaa siltä, että minä olen tässä keskustelussa ainoa, joka on joskus ollut potkunyrkkeilyvalmennuksessa ja ottanut potkunyrkkeilymatseja. Varma en toki voi olla. Väittäisin kuitenkin, että paras tieto potkunyrkkeilyn valmennuksesta on potkunyrkkeilijöillä eikä esim. voimanostajilla, maratoonareilla, kiekonheittäjillä tai sumopainijoilla.

No oli miten oli, minusta pitäisi päättää, haluaako olla potkunyrkkeilijä vai vahva mies, joka käy potkunyrkkeilyharjoituksissa. Jos haluaa olla potkunyrkkeilijä, niin sitten myös treenataan sitä potkunyrkkeilyä hyviksi koettujen menetelmien ja valmennusopin mukaan. Ja siihen oppiin ei kuulu 4 lajitreeniä plus 2 voimaharjoitusta viikossa.

Jos haluaa olla vahva mies, joka käy potkunyrkkeilytreeneissä, niin sitten on kyllä ihan turha puhua mistään potkunyrkkeilyä "tukevista" harjoitteista, vaan kyse on lähinnä haittojen minimoinnista. Tällä meiningillä on myös turha kuvitella tulevansa yhtään miksikään potkunyrkkeilyssä ja siksi valmentajien motivaatio tehdä tämmöisiä treeniohjelmia voi olla aika niukkaa.

Ymmärrän varsin hyvin ammattilaisten ja amatöörien eron. Kyseenalaista on, ymmärrätkö sinä Veijari sitä. Suomessa on korkeintaan aivan muutama ammattimaisesti treenaava ottelija. Potkunyrkkeilyssä niitä ei ole yhtään, vaan Jere, Markus, Jukka jne. käyvät päivätöissä treenaamisen ohella. Ammattilaismatsien ottaminen ei siis tarkoita elannon saamista ottelemisesta. Tällaiset, sanotaan nyt puoliammattilaiset, treenaavat semmoista 10-14 kertaa viikossa treenikaudesta, töistä, perheestä yms. riippuen.

Neljä lajitreeniä ja kaksi oheistreeniä riittää amatööriottelijoiden aivan alalaidan tasolle. Jonkun vuoden kun tuota tahtia treenaa, niin on edellytyksiä kiertää salikisoja. Tietysti lahjakkuudesta riippuen.

Mutta jos on halua treenata neljä lajitreeniä ja kaksi oheistreeniä viikkoon, pitää niiden oheistreenien ilman muuta olla lenkkeilyä. Muusta on turha edes puhua. Voimapuoli kehittyy riittävästi lajitreeneissä, kun tehdään punnerruksia, vatsoja yms. mutta peruskunnon nostamiseen tarvitaan lenkkeilyä. Ei se voimaharjoittelu suinkaan turhaa ole ja jos treenaa enemmän, esim. kymmenen kertaa viikossa, voi siihen lisätä myös kuntopiirtyyppistä voimaharjoittelua. Kuusi treeniä viikossa on kuitenkin aivan liian vähän, että mukaan mahtuisi kahta salitreeniä.

Ei se ole liian vähä jos sen osaa jaksottaa oikein, jos jollain marginaalina se että voi käydä 6 x viikos treenaamassa niin mukauttaa sitä sen mukaan, ei se tarkota et joka viikko pitäis vetää se 4 lajitreenit ja 2punttia vaan niitä voi muokata mm. vaikka 1kk ohjelman mukaan. Ja hyvä tippi, puntit ja lenkit voi tehä aamulla ennen töitä jos vaan on aikaa..itelle kanssa käy kohta aika tiukille niin joutuu siirtää aamuihi punttia ja vähentää muutama lenkki..
 
Niin. Tosiaan vähän vaikuttaa siltä, että minä olen tässä keskustelussa ainoa, joka on joskus ollut potkunyrkkeilyvalmennuksessa ja ottanut potkunyrkkeilymatseja. Varma en toki voi olla. Väittäisin kuitenkin, että paras tieto potkunyrkkeilyn valmennuksesta on potkunyrkkeilijöillä eikä esim. voimanostajilla, maratoonareilla, kiekonheittäjillä tai sumopainijoilla.............

et taida ymmärtää että etenkään amatööriottelussa ei ole mitään merkitystä sillä, jaksatko juosta 1h putkeen tai tehdä 1000 punnerrusta tai 1000 vatsaa, tai muuten vetää 1h putkeen.

eränkesto amatööriottelussa on 3*2min 1min tauoilla.
merkitys onkin siinä kuinka tehokkaasti hyödynnät tuon 3*2minuuttia eli kyse on pitemminkin voimakestävyydestä, tekniikasta ja ottelusilmästä, kuin siitä, että jaksat juosta 60 minuuttia tai hakattua säkkiä 60minuuttia putkeen tai siitä että onko eränjälkeen edes hikipinnassa.

jollekkin pisteitähaalivalle outfighterille ei välttömöttä punttitreenistä paljoa hyötyä ole, mutta infighterille, kuten Swarmerille punttitreeni ja voimakestävyys on erittäin hyödyllistä niin oman terveyden kun voittamisenkin kannalta, koska suurella iskuvoimalla ja voimakestävyydellä saa vähennettyä sitä aikaa minkä joutuu olemaan vastustajan iskettävänä tai kertoja jotka pitää päästä antamaan omia iskuja, koska vähemmillä kovemmilla lyönneillä pystyy saamaan saman tuloksen kuin isolla määrällä pienemmällä voimalla.

toisekseen.
lihasvoima perustuu siihen että kuinkamonta lihassolua jännittyy saman-aikaisesti. suuremmalla lihasmassalla ja voimakestävyydellä saat siten iskettyä saman voiman kuin pienemmällä lihasmassalla, vaikka supistuvien lihassolujen määrä on pienempi. täten lihaksistoon iskusta syntyvä rasitus on pienempi, ja tämä tekee sen, että jaksat iskeä käytettyyn voimaan nähden pidempään.

vastustajalle suuri voima ja voimakestävyys luo paineita, koska hyvän voiman ja voimakestävyyden omaavan henkilön pienemmätkin iskut on torjuttava huolellisemmin kuin kevyemmin potkivan.

Ja siihen vielä että miksi nostaa massaa.
parempi se on olla omassa sarjassa mahdollisimman suurella lihasmassalla kuin samassasarjassa pienimmällä mahdollisella lihasmassalla. Moinen lihasmassa ei kevyissä painoluokissa hidasta, etenkään, jos punttireenin on tehnyt voimanopeutta, räjähtävää voimaa ja voimakestävyyttä silmälläpitäen. tietenkään pelkkä massanlisäyksestä paljoa hyötyä ole, mutta siitä on mikäli se syntyvä massa on hyvin treenattua
 
Eräs potkunyrkkeilijä sanoi minulle, että minulta on ihan hölmöläisten hommaa edes väitellä kanssanne tästä. Meinasin loukkaantua, mutta näemmä hän oli oikeassa.

Ensinnäkin Sapp. Sappin menestys perustuu siihen ja vain siihen, että hän ottelee 40-80kg itseään kevyempiä vastustajia vastaan. Tähän on kuitenkin mahdoton päästä amatööripuolella, kun on painoluokat. Edes superraskaassa ei käytännössä voi saavuttaa moista painoylivoimaa, ellei satu olemaan kaksi metriä pitkä ja valmis käyttämään kymmentä vuotta lihasten kasvatukseen keinolla millä hyvänsä. Se Sappista.

Fredo. Kuopiossa ei ole yhtään sinun kokoistasi ja ikäistäsi kilpapotkunyrkkeilijämiestä. Satun nimittäin tuntemaan heidät suunnilleen kaikki. Siksipä sinulla ei ilmeisestikään ole yhtään potkunyrkkeilymatsia ja silloin on vähän turha tulla opettamaan oikeille ottelijoille, mitä heidän lajinsa vaatii ja mitä ei. Vaikka kuinka olisi lukenut netistä artikkeleita asiasta, niin se ei korvaa kehässä oloa.

Tietenkään pelkkä tasainen lenkki plus lajitreeni ei ole mikään kovin optimi ohjelma. Silti silläkin on voitettu ammattilaistitteleitä ainakin thaipuolella. Mutta peruskunto on kaiken perusta. Ilman sitä ei tehdä yhtään mitään: ei treenata kunnolla, ei jakseta sparrata, ei palauduta erätauolla eikä jakseta tehdä maitohaponsietotreenejä. Siksi aloittelijan pitää saada se ensiksi kuntoon ja se tapahtuu vain lenkkeilemällä.

Sitten kun peruskunto on jossain kondiksessa, voidaan kehittää lajikuntoa. Tähän on paljon eri koulukuntia ja juuri siksi neuvoin heti ensimmäisessä viestissäni konsultoimaan omaa valmentajaa. Hän on kuitenkin se, jonka ohjeita kannattaa ensisijassa noudattaa. Ei nettineuvojien - ei edes minun.
 
nojoo etköhän ole pitkälti oikeassa. taidanpa olla hiljaa vähänaikaa tästäasiassa. kyllä se peruskunto luo sen pohjan kaikelle muulle lisäsäätämiselle.
 
Alkuperäseen kysymykseen liittyen pitäisi tietää onko kyse harrastajasta vai kilpailijasta.

Harrastelijalle esimerkiksi 1- tai 2-jakoinen ohjelma perusliikkeillä toteutettuna. Palstalta löytyy molemmista juttua ja paljon tuolta Treeni-osiolta. Voimailuosio sisältää läjäpäin kullankallista informaatiota ja sielläkin on käsitelty kamppailulajien punttitreenejä ja samoten tälläkin osiolla (sisältää linkkejä niihin voimapuolen juttuihin pääosin).

Ottelijalle ajateltuna, niin komppaan Andya. Mikään ei korvaa lajitreeniä. Kaikki aika mitä käyttää punttiin ja siitä tarvittavaan palautumiseen on pois lajitreenistä.

Kuitenkin uskon, että voimaharjoittelusta on apua kehityksessä, mutta se on siltikin vain oheistreeniä.
 
Status
Viestiketju on suljettu.

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom