Puntti kamppailun ohella

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
No joo, tollaisia yksittäisiä kusipäitä jotka ottavat kovaa itseään selvästi kokemattomampia vastaan voi löytyä joka salilta, mutta se on viime kädessä valmentajien tehtävä luoda sellainen treenikulttuuri, että tollaista ei tapahdu ja jos tapahtuu, niin hommaan puututaan heti. Hiljattain kun oltiin potkunyrkkeilemässä, niin treeniporukan kokenein tyyppi ja myöskin eräässä seurassa valmentajana toimiva oli tuonut jonkun oman duunikaverinsa mukaan. Sparrattiin nelistään siinä, itse ensin tämän valmentajan kanssa ja heti kiinnittyi huomio kuinka toisessa parissa otettiin aika kovaa ja vielä niin, että tämä duunikaveri mäiski omaa heikompaa sparrikaveriaan. Sille sanottiin kerran ja kun ei ollut mitään vaikutusta, niin seuraavassa erässä tämän duunikaverin tuonut valmentaja veti sitten ympäri korvia.

Aloitteljoiden ei pitäisi nyrkkeilytreeneissä treenata paljoa mitään muuta kuin tekniikkaa, liikkumisharjoituksia jne.
 
Siis en ole tässä kovatasoisessa seurassa mihin tuli MM mitali, vaan toisessa mikä on kyllä samoissa tiloissa.

Motivaationi on ollut kova ja innostus, vieläkin on, mutta meinaa laskea, koska tiedän että taas sparrataan tunti ilman minkäännäköstä kunnollista tekniikka harjoitusta yms. Ja turpiinhan siinä tulee koko ajan, hieman alkanu ehkä pelkokin tuleen ja itseluottamus karisemaan pois. Kaipaisin lähinnä padi yms tekniikan hiontaa, eikä vain sparria ja päätöntä säkin hakkaamista puoltoista tuntia. Taidan lähteä syksyllä takaisin potkunyrkkeilyn pariin, jos tämä meno on tämmöistä :D

Ja siis ryhmä on täynnä kilpailijoita, muutama muukin harjoitellut samanverran kuin minä.

Voimatreenin hyötyjä en kyllä osaa sanoa.
 
Ok, no sitten viimeistään ihan helvetin nopeasti pois niistä treeneistä. Pää ei ole alasin, ja luokattomalla valmennuksella on pilattu monta orastavaa kamppailu-uraa. Menet sinne PNMKY:n treeneihin tai sitten jonnekin muualle, mutta pois. Selkääsaamisen harjoittelussa ei ole järkeä.
 
Joo ei tässä kyllä. Viime kerrallakin puolet sparrista meni ns "kilpparissa" ja sieltä epätoivoisia huitasuja takaisin. Eniten palo kiinni tähän nuoreen kaveriin, joka selkeästi näki että olen aivan poikki enkä jaksa oikein enää kunnolla pitää edes suojausta, niin tämä naputti monesti helvetin kovaa suorat suoraa nenään ja sit koukut viel ohimoon perään. Ja innostu vaan lisää kun huomas, että olen vain nyrkkeilysäkki.

Sanoin erän jälkeen, että etköhän sä nyt voi vähän rauhottaa tahtia jos huomaat, että en pärjää yhtään. Ei täällä tarkotus treenikavereita oo piestä. Kommentti oli siltä että "noku ei sulla ollu suojausta oikeen yhtään, niin treenasin nopeita ja teräviä lyöntejä ja sarjoja". Teki mieli tempasta se rimpula siihen maahan ja takoo sit siinä. Vittu mitä touhua, saa nähä meenkö sinne enää.
 
No ei tietenkään kannata mennä. Tee niin kuin aidan sanoi eli toiseen seuraan tai sitten ihan joku muu esim. se kickboxing.
 
Aloitin alkuvuodesta kickboxingilla, se oli todella mielekästä! Sparrattiin ehkä vain kerran viikossa ja sekin omien taitojen mukaan aina, mutta halusin nyrkkeilyä kokeilla. Taidan syksyllä mennä sinne taas :) ja kun tosiaan oon lähinnä kuntoilumielessä mukana ja koska pidän kamppailulajeista, kilpailu ei välttämättä ole tavoite.
 
Tuosta seurasta semmoinenkin asia, että viime viikolla tuli uusi naama treeneihin, hieman ylipainoinen nuori kaveri mutta innokas. Hän ei saanut minkäänlaista opastusta tekniikoihin, vaan alkoi heti säkkiä hakkaamaan muiden mukana. Ja lopuksi hänet pistettiin sparraamaankin. Ei ole näkynyt kaveria sen jälkeen enään, hieman sääliksi kävi..
 
En ole ensimmäisissä treeneissä sparriin kuullut tai nähnyt laitettavan joten "hieman" kyseenalaista toimintaa sun salilla, itse vaihtaisin salia.
Tuosta aiemmin sanomastasi nuoresta kaverista joka ottaa lujaa sparria tulee mieleen, että se taitaa nauttia siitä kun osaa hakata vanhempiaan ja tuntee näin
itsensä suuremmaksi joka heijastuu kertomillasi tavoilla.
Valmentajan pitäisi puuttua tuommoiseen tilanteeseen ja sanoa ettei se käy ja ellei muuten opi niin antaa samalla mitalla
takaisin kuten yllä Thonglong kertoi.
 
Toisaalta, eikös tuollainen kasvatakin? Tämä ei tarkoita sitä, että se pitäisi sallia ja et sitä pitäs tapahtuu säännöllisesti. Treenipiirissä pitäisi todellakin vallita sellainen "perhehenki" kait. Mitä yritän sanoo, on se, että tästä saa positiivistakin sivutuotteena irti, eikös se vähän tee sua kovemmaksi, jos pystyt silti kestämään rypytyksen. Toisaalta se arvokastreeniaika menee hukkaan tuollaisesta jos vertailee hyötysuhteita. Kuhan yritin Sammakkoa vähän saada näkeen asiaa positiivisenakin, ettei nyt lannistu ja lopeta hienoa lajia tähän. :)

Eikös ainakin ennen ole tää ollu ihan yleistäkin maailmalla, että uusien kavereiden "hearttia" vähän mitataan aluksi tarkoituksella?
 
Eniten ottaa päähän se kuinka, innoikkaan aloittelijan into saadaan tapettua. Ikää on nyrkkeilyyn jo liikaa saavuttaakseen oikeen mitään, mutta toki haluaa kehittyä.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Ja en todellakaan ole lopettamassa :) seura vaihtuu tai sit palaan takaisin kickboxing :)!

Edit: Eikä siis se haittaa vaikka vähäb mitataan, vaan se valmennuksen ja harjotteiden tekemisen puute jotka kehittäisi aloittelijaa, että pärjäisikin vähän. En koe oppivani juuri mitään, säkin hakkaamisella ja perään tunti turpaan ottoa sparrissa. Ei ole kukaan oikein kertomassa virheitäni yms.
 
Jees, nyt ota aidanin hyvä vinkki käyttöön ja meet parempaan reeniporukkaan, ja ota itsevarmuutta vähän mukaan tästä kokemuksesta, että paljon osaavampia kavereita vastaankin olet kestänyt sparrissa, kun olet vielä aloittelija. Myöhemmin kun olet kehittynyt ja vähän sparriakin otat taas kokeneemman kanssa, niin tästä kokemuksesta voi olla silti hyötyä mentaalipuolella ku "isomallakin tasoerolla olen pystynyt pitään puolia, niin ei tää ainakaan pahempaa voi olla" siinä mielessä. :) Ja mukavaa varmasti tietää etukäteen sekin, kun on järkevää valmennusta ja sparria, niin hyvillä mielin voi sparrata.
 
Nojoo, pakko myöntää henkistä voimaa on kyllä sillai tullu, kun on välillä tullu kovaakin pataan. Mutta siitä huolimatta jatkettu aina seuraavaa erää. :)
 
Joo eipä tuossa oikein mitään järkeä ole, ihme ettei valmentaja tommosee touhuun puutu.

Tommoinen räkäpää sparri ei kyllä auta yhtään mihinkään millään tavalla, ei mitään järkeä lyödä kovaa toista kun kyseessä aloittelija ja kova tasoero. Kokeneemman treenikaverin luulisi osaavan höllätä kun huomaa että toinen on oikeasti alakynnessä, vaikka sitten pakitella, olla itse enemmän ottavana osapuolena puolustellen ja laskea tempoa.

Lisäksi sparreissa päähän kokoaikainen moukkujen takominen on vähän niin ja näin, tottakai sinne yläkertaan hittiä tulee, mutta esimerkiksi itse sparreissa en todellakaan ala pötkäyttelemään TREENIkavereita pihalle päästä. Kropasta mielestäni voi kaverin pötkäyttää , mutta pihalle lyöminen nupista on jokseenkin kyseenalaista. Varsinkin kun kyseessä on normaali reenisparri, ei mikään kisaan valmistava suoritus.
 
Kropasta mielestäni voi kaverin pötkäyttää , mutta pihalle lyöminen nupista on jokseenkin kyseenalaista. Varsinkin kun kyseessä on normaali reenisparri, ei mikään kisaan valmistava suoritus.

Samaa mieltä että palkeisiin voi vetää kovaa, mutta miten se edistää kenenkään treeniä tai nyrkkeilyuraa, jos ruvetaan treenikaveria lyömään kuutamolle? Vahinkoja voi sattua, mutta kyllä lähtökohtaisesti kovankin sparrin pitäisi olla sellaista mistä pääsee kotio ilman tyrmäystä tai hedaria.
 
Itsellä on ollut joka treenien jälkeen pää aika kipeä, välillä huono olokin. Katsellut myös muita kun sparraavat keskenään siellä, niin kyllä aika kovaa moukkua vetävät armotta. Tuntuu ainakin että vetävät täysiä. Itse en lyö täysiä keskittyen tekniikkaan, jolloin lyönnitkin ovat hiljasempia ja sit vastustaja vetääkin niin nopeasti ja kovaa kuin lähtee. Tuloksena on, että saan jabin iskettyä niin onkin jo ohimoissa koukut ja silmissä suorat kolissut.

Silmät tässä mustana on ollut jo varmaan kuukauden, aina tummuu uudestaan. Eniten huolissani olen tuolla, että ei oikein kiinnostaisi ottaa aivotärähdystä sen takia että käy huvikseen harjoittelemassa. Kuitenkin se vaara on kun 3x viikossa tulee kovaa moukkua.
 
Itse nyt olen kymmenisen vuotta treenannut ensin kickboxingia ja vaparia ja olisko kolme kertaa ollut treenien jälken snadi hedari. Muutaman kerran musta silmä ja turvonnutta huulta. Että siinä nyt vaan vertailukohtaa.
 
Itsellä on ollut joka treenien jälkeen pää aika kipeä, välillä huono olokin..

Ei missään tapauksessa tarkoituksenmukaista, aloittelijana / pitkän sparri breikin jälkeen VOI tulla hetula vähän araksi lähinnä sen takia, että esimerkiksi otsan päänahka "venyy" kun siihen tulee hieman osumaa ja saattaa ärtyä, samoin niskalihakset saattavat aluksi väsyä ja mennä jumiin josta voi seurata pientä jomotusta(niska jumien takia ihmisiä saattaa joskus särkeä päähän ilman lyömistäkin). Se että pää tulee alituiseen kipeäksi sen takia,että vedellään surutta moukkuja päähän ei ole millään tavalla kehittävää tai järkevää vaan lähinnä vaarallista.
Joskus itsekkin ollut tilanteessa jossa itseä 25 kiloa painavampi ja 10 vuotta kokeneempi on vedelly surutta neppariin niin, että polvet vaa nytkähteli, tähän tosin sivusta seurannut valmentaja puuttui heti ja lopulta passitti kaverin kotiin kun tahti ei missään vaiheessa muuttunut vaikka monesti siitä mainittiin.

Samaa mieltä että palkeisiin voi vetää kovaa, mutta miten se edistää kenenkään treeniä tai nyrkkeilyuraa, jos ruvetaan treenikaveria lyömään kuutamolle? Vahinkoja voi sattua, mutta kyllä lähtökohtaisesti kovankin sparrin pitäisi olla sellaista mistä pääsee kotio ilman tyrmäystä tai hedaria.

En tarkoittanut, että kaveria lähdetään lyömään kuutamolle. Tarkoitin että palkeisiin voi vetää "ronskimmin" tarkoittamatta tyrmäys hakuisuutta, mutta joskus löysään vatsaan osuessa moukun ei tarvitse edes olla kova , sama tullut huomattua itse moneen kertaan kun väärään aikaan puhaltanut ilmat pihalle ja toinen hyvästä kulmasta osunutkin maksan kärkeen löysään pakkiin. Lähtökohtaisesti mielestäni nää harjoittelusparrit pitäisi "voittaa" oman koskemattomuuden kautta, ei jääkiekkotappelulla hakkaamalla toista ulos.
 
Yksi kysymys: onko tämä nuori rämäpää seuran yleiseen tasoon nähden lahjakas? Jos kyseessä on lahjakas nuori, hän on todennäköisesti seuran valmentajaan tiiviissä yhteydessä ja luulisi tällaisen käytöksen olleen jo puhuttelun aiheena (tai sitten valmentajakin voi olla täys mulkku, en tiedä). Jos kyseessä on perusjantteri, jolla näytöt jäävät harjoitussalille, kyse on mitä todennäköisemmin puhtaasta kusipäisyydestä ja oman epävarman egon pönkittämisestä.

Miten muuten noin niinkuin yleisesti nykyään on nyrkkeilyssä, onko tarjolla ihan peruskurssia (ei kuntonyrkkeilyä), johon voi osallistua jengiä vauvasta vaariin? Oma taustani on pääosin thainyrkkeilyssä ja nyrkkeilyyn olen tutustunut virallisesti vain kuntonyrkkeilyn kautta ja epävirallisemmin armeijassa ja muutoin vapaa-ajalla nyrkkeilijäkavereiden kanssa kevyehkösti höntsäsparraillen/lyömällä padeja. Jotenkin sain sen kuvan kun kuntonyrkkeilyyn eksyin, ettei varsinaisia harrastelija-alkeiskursseja järjestetä, joissa kuitenkin olisi mahdollisuus myös pieneen nujuamiseen. Onko tässä edelleen vähän sama meininki kuin painissa, että jos et nuorena ole aloittanut niin onnea vaan aloittamiseen (pahoittelen jos olen väärässä painin alkeiskurssien järkkäämisestä). Kuntonyrkkeilypuolella tuntui kuitenkin olevan sen verran rento meno, että esim. osa jengistä kyllä sparrailikin silloin tällöin, mutta kyseiset henkilöt olivat ilmeisesti jo pidemmän linjan harrastelijapugilisteja, joilla oli kaikki suojavarusteet ja valmentajan luottamus ihan omasta takaa.

Jos nyrkkeilyseuroissa ei järkätä hyvin mainostettuja peruskursseja pehmeine mutta vakaine laskuineen sparraukseen, koen että nyrkkeily voipi olla jäämässä osingoitta kamppailu-urheilun aallonharjoista Suomessa, joista tämänhetkistä tuntuvat voimaannuttavan etenkin nuorten keskuudessa Packalen, Makwan ja Wahlström. Nuorilla tarkoitan tässä nyt about 15-25 ikävuoden haitaria, suurin osa jo liian vanhoja kilpauralle, mutta eivät liian vanhoja tuomaan kahisevaa seuratoiminnalle.Tätä nuoremmat harrastajat tulevat todennäköisesti vanhempiensa mieltymysten seurauksena boksailemaan, eivät toteuttamaan omaa itseään, ainakaan aluksi. Nyrkkeilijöistä myös Tatli ja Helenius ovat ehdottomasti erittäin näkyviä kamppailijoita, mutta näiden ottelijoiden "media-aura" (häpeän itsekin tätä sanavalintaa) on mielestäni hyvin erilainen, ehkä vähän old-schoolimpi.

Kuten Sammakko93 tuossa jo ilmaisi, jos aloittelijalta odotetaan oman terveyden täyttä laiminlyömistä harrastustoiminnan jatkamiseksi, ei ole kovinkaan vaikea tajuta, että moni muuten innokas nyrkkeilyintoilija siirtyy nyrkkeilystä sellaiseen lajiin/seuraan, jossa aistitaan vähän valoa ja siirtymä tekniikasta kovaan sparriin on tehty kattavan spektrin kautta. Mutta Sammakko93:lle tsemppiä, varmasti paras tuonkin seuran kannalta olisi jos tosiaan jatkaisit siellä ja toisit nämä epäkohdat kuuluvasti esille. Tämä ei tietenkään ole yhtä helppoa kuin seuran vaihtaminen ja itsekin varmaan vaan sinuna vaihtaisin maisemaa. Onnittelut kuitenkin tosiaan mustista silmistä, moni muu on lähtenyt vastaavassa tilanteessa saman tien litomaan!
 
Jos nyrkkeilyseuroissa ei järkätä hyvin mainostettuja peruskursseja pehmeine mutta vakaine laskuineen sparraukseen, koen että nyrkkeily voipi olla jäämässä osingoitta kamppailu-urheilun aallonharjoista Suomessa, joista tämänhetkistä tuntuvat voimaannuttavan etenkin nuorten keskuudessa Packalen, Makwan ja Wahlström.
Nyrkkeilyseurat toimivat yleensä kaupungin/kunnan tiloissa talkoopohjalta, jolloin kulut eivät ole ihan hirveät, eikä rahan kerääminen peruskursseilla ole aivan pakollista. Moni seura järjestää kuntonyrkkeilykursseja ja -treenejä, joilla seuran taloutta voi parantaa, mutta hyvin harva mitään muista lajeista tuttuja peruskursseja aikuisille – sellainen on turhaa. Rajalliset resurssit ohjataan nuorten kilpanyrkkeilykurssien pyörittämiseen ja sitten niihin kilpanyrkkeilytreeneihin. Eli meininki on samanlaista kuin esim. painissa ja judossa, mutta nyrkkeilijöiden aloitusikä on lajin luonteen takia painilajeja korkeampi (n.10-16v).

Aikuisiällä nyrkkeilyn aloittavalla on aina edessään jyrkkä ylämäki, koska muut samanikäiset ovat yleensä treenanneet jo vuosia, ja kyyti on treeneissä sitten sen mukaista. Hyvissä seuroissa ei tietenkään aloittelijoita hakkauteta, kuten ketjun aloittajalle on käynyt. Voikin miettiä, että minkä ihmeen takia Sammakko on mennyt jonkin reikäpääporukan "nyrkkeily"toimintaan mukaan, kun kaupungissa on erittäin menestynyt oikea kilpaseurakin?
 

Suositut

Back
Ylös Bottom